Betonin pumppauksen talous

Markku Salminen, Jukka Nykänen, Leevi Kuivalainen

Research output: Book/ReportReportProfessional

Abstract

Tutkimuksen tavoitteena on edistää eri betonin siirtomenetelmien taloudellista käyttöä selvittämällä eri kustannuskomponenttien muodostuminen sekä niiden riippuvuus eri tekijöistä. Tarkastelun painopiste on ollut pumppubetonoinnissa. Tutkimus kartoittaa työmailla betonoitavat massat sekä pumppauskaluston ja -toiminnan Suomessa. Vertaamalla eri betonin siirtomenetelmiä keskenään hahmotellaan pumppaustoiminnan kehitysnäkymät muuttuvassa rakennustapahtumassa. 1960-luvun jälkipuoliskolla kehitetty hydraulisella jakelupuomilla varustettu autobetonipumppu on viime vuosina vallannut suuren tehonsa, liikkuvuutensa ja hyvän ulottuvuutensa ansiosta betonipuppumarkkinat. Suomeen toimitetuista 58 pumpusta on jo nyt valtaosa, 39 kpl, autobetonipumppuja, lähes kaikki ovat valmisbetonitehtaiden omistamia. Näistä tehtaista todettakoon, että ne ovat suurimpia sekä tuotantokapasiteetiltaan että kuljetuskalustoltaan. Autobetonipumput sijaitsevat Etelä- ja Itä-Suomessa. Pohjanmaalla ja Pohjois-Suomessa ei sitä vastoin ole vielä yhtään autobetonipumppua eikä betonipumppu-urakoitsijaa. Betoninpumppauksen kustannukset ovat jaettavissa varsinaisiin ja avustavien toimintojen kustannuksiin. Pumppauksen kustannusten lisäksi on pumpun käytön aiheuttamia, betonin siirtomenetelmälle kohdistettavia kustannusvaikutuksia. Varsinaiset kustannukset muodostuvat betonipumpun ja sen käytön kustannuksista, jotka jaetaan käyttö- ja pääomakustannuksiin. Näiden suuruudet pumpattua betonikuutiota kohden riippuvat ennen kaikkea kertabetonoinnin koosta sekä pumpun käyttöasteesta. Avustavien toimintojen kustannuksista valtaosan muodostavat betonointiryhmän työkustannukset. Näiden suuruus riippuu vallitsevan palkkatason lisäksi betonointinopeudesta. Betonointinopeuden kasvaessa tarvitaan lisää betonointimiehistöä riittävän tiivistyskapasiteetin saavuttamiseksi, toisaalta nopeuden lisäys lyhentää betonointiin tarvittavaa työaikaa ja siten aikapalkkausta käytettäessä pienentää työkustannuksia. Betonin pumppauksen taloudellisuutta on tarkasteltu vertaamalla pumppausta sekä torninosturi- että ajoneuvonosturibetonointiin eri työmaakohteissa. Suoritettu vertailu on varsin yleisluonteinen eikä ota huomioon rakennuskohteiden erityispiirteitä eikä siirtomenetelmille kohdistettavia kustannusvaikutuksia. Kertabetonointimäärä vaikuttaa kaikissa edellä mainituissa siirtotavoissa suuresti kustannuksiin, samoin betonointinopeus torni- ja ajoneuvonosturibetonoinneissa, kun taas pumppubetonoinnin kustannukset eivät sanottavastikaan ole riippuvia betonointinopeudesta. Voidaan todeta pumppauksen yleensä olevan sitä taloudellisempaa mitä suurempia ovat kertabetonoinnit. Suomessa betonoitiin vuonna 1973 kaikkiaan noin 315 000 m3 pumppaamalla, mikä oli n. 10 % koko Suomen valmisbetonituotannosta. Tämänhetkinen autobetonipumppujen lukumäärä antaa aiheen olettaa, että vuonna 1974 pumpataan noin 600 000 ... 700 000 m3 betonia, mikä vastaisi noin 20 % valmisbetonituotannosta. Tämä edustanee jo niin suurta määrää, ettei lähivuosina liene odotettavissa enää läheskään yhtä nopeata pumppauskaluston määrän kasvua kuin tähän asti. Ilmeisesti vain lähinnä Pohjanmaan ja Pohjois-Suomen pumputtomuuden poistuminen lisää kaluston määrää tämänhetkisestä tasosta. Tiedonannon liitteenä on selvitys maassamme olevasta betonin pumppauskalustosta, sen laadusta ja lukumäärästä. Lisäksi liitteissä on esitetty vuosina 1973-1974 suoritetun työmaatutkimuksen yhteenvetotulokset, joissa on mm. esitetty joukko eri siirtomenetelmillä saavutettuja suuntaa antavia kuvaajia, joista nähdään betonointiteho ja työmenekki kertabetonoinnin funktiona.
Original languageFinnish
Place of PublicationOtaniemi
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages94
ISBN (Print)951-38-0151-9
Publication statusPublished - 1974
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

NameValtion teknillinen tutkimuskeskus, betonitekniikan laboratorio, tiedonanto
PublisherVTT
Volume33
ISSN (Print)0355-3442

Cite this

Salminen, M., Nykänen, J., & Kuivalainen, L. (1974). Betonin pumppauksen talous. Otaniemi: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus: Betonitekniikan laboratorio. Tiedonanto, No. 33
Salminen, Markku ; Nykänen, Jukka ; Kuivalainen, Leevi. / Betonin pumppauksen talous. Otaniemi : VTT Technical Research Centre of Finland, 1974. 94 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus: Betonitekniikan laboratorio. Tiedonanto; No. 33).
@book{3a70fbc71be2420686195183e47d488e,
title = "Betonin pumppauksen talous",
abstract = "Tutkimuksen tavoitteena on edist{\"a}{\"a} eri betonin siirtomenetelmien taloudellista k{\"a}ytt{\"o}{\"a} selvitt{\"a}m{\"a}ll{\"a} eri kustannuskomponenttien muodostuminen sek{\"a} niiden riippuvuus eri tekij{\"o}ist{\"a}. Tarkastelun painopiste on ollut pumppubetonoinnissa. Tutkimus kartoittaa ty{\"o}mailla betonoitavat massat sek{\"a} pumppauskaluston ja -toiminnan Suomessa. Vertaamalla eri betonin siirtomenetelmi{\"a} kesken{\"a}{\"a}n hahmotellaan pumppaustoiminnan kehitysn{\"a}kym{\"a}t muuttuvassa rakennustapahtumassa. 1960-luvun j{\"a}lkipuoliskolla kehitetty hydraulisella jakelupuomilla varustettu autobetonipumppu on viime vuosina vallannut suuren tehonsa, liikkuvuutensa ja hyv{\"a}n ulottuvuutensa ansiosta betonipuppumarkkinat. Suomeen toimitetuista 58 pumpusta on jo nyt valtaosa, 39 kpl, autobetonipumppuja, l{\"a}hes kaikki ovat valmisbetonitehtaiden omistamia. N{\"a}ist{\"a} tehtaista todettakoon, ett{\"a} ne ovat suurimpia sek{\"a} tuotantokapasiteetiltaan ett{\"a} kuljetuskalustoltaan. Autobetonipumput sijaitsevat Etel{\"a}- ja It{\"a}-Suomessa. Pohjanmaalla ja Pohjois-Suomessa ei sit{\"a} vastoin ole viel{\"a} yht{\"a}{\"a}n autobetonipumppua eik{\"a} betonipumppu-urakoitsijaa. Betoninpumppauksen kustannukset ovat jaettavissa varsinaisiin ja avustavien toimintojen kustannuksiin. Pumppauksen kustannusten lis{\"a}ksi on pumpun k{\"a}yt{\"o}n aiheuttamia, betonin siirtomenetelm{\"a}lle kohdistettavia kustannusvaikutuksia. Varsinaiset kustannukset muodostuvat betonipumpun ja sen k{\"a}yt{\"o}n kustannuksista, jotka jaetaan k{\"a}ytt{\"o}- ja p{\"a}{\"a}omakustannuksiin. N{\"a}iden suuruudet pumpattua betonikuutiota kohden riippuvat ennen kaikkea kertabetonoinnin koosta sek{\"a} pumpun k{\"a}ytt{\"o}asteesta. Avustavien toimintojen kustannuksista valtaosan muodostavat betonointiryhm{\"a}n ty{\"o}kustannukset. N{\"a}iden suuruus riippuu vallitsevan palkkatason lis{\"a}ksi betonointinopeudesta. Betonointinopeuden kasvaessa tarvitaan lis{\"a}{\"a} betonointimiehist{\"o}{\"a} riitt{\"a}v{\"a}n tiivistyskapasiteetin saavuttamiseksi, toisaalta nopeuden lis{\"a}ys lyhent{\"a}{\"a} betonointiin tarvittavaa ty{\"o}aikaa ja siten aikapalkkausta k{\"a}ytett{\"a}ess{\"a} pienent{\"a}{\"a} ty{\"o}kustannuksia. Betonin pumppauksen taloudellisuutta on tarkasteltu vertaamalla pumppausta sek{\"a} torninosturi- ett{\"a} ajoneuvonosturibetonointiin eri ty{\"o}maakohteissa. Suoritettu vertailu on varsin yleisluonteinen eik{\"a} ota huomioon rakennuskohteiden erityispiirteit{\"a} eik{\"a} siirtomenetelmille kohdistettavia kustannusvaikutuksia. Kertabetonointim{\"a}{\"a}r{\"a} vaikuttaa kaikissa edell{\"a} mainituissa siirtotavoissa suuresti kustannuksiin, samoin betonointinopeus torni- ja ajoneuvonosturibetonoinneissa, kun taas pumppubetonoinnin kustannukset eiv{\"a}t sanottavastikaan ole riippuvia betonointinopeudesta. Voidaan todeta pumppauksen yleens{\"a} olevan sit{\"a} taloudellisempaa mit{\"a} suurempia ovat kertabetonoinnit. Suomessa betonoitiin vuonna 1973 kaikkiaan noin 315 000 m3 pumppaamalla, mik{\"a} oli n. 10 {\%} koko Suomen valmisbetonituotannosta. T{\"a}m{\"a}nhetkinen autobetonipumppujen lukum{\"a}{\"a}r{\"a} antaa aiheen olettaa, ett{\"a} vuonna 1974 pumpataan noin 600 000 ... 700 000 m3 betonia, mik{\"a} vastaisi noin 20 {\%} valmisbetonituotannosta. T{\"a}m{\"a} edustanee jo niin suurta m{\"a}{\"a}r{\"a}{\"a}, ettei l{\"a}hivuosina liene odotettavissa en{\"a}{\"a} l{\"a}hesk{\"a}{\"a}n yht{\"a} nopeata pumppauskaluston m{\"a}{\"a}r{\"a}n kasvua kuin t{\"a}h{\"a}n asti. Ilmeisesti vain l{\"a}hinn{\"a} Pohjanmaan ja Pohjois-Suomen pumputtomuuden poistuminen lis{\"a}{\"a} kaluston m{\"a}{\"a}r{\"a}{\"a} t{\"a}m{\"a}nhetkisest{\"a} tasosta. Tiedonannon liitteen{\"a} on selvitys maassamme olevasta betonin pumppauskalustosta, sen laadusta ja lukum{\"a}{\"a}r{\"a}st{\"a}. Lis{\"a}ksi liitteiss{\"a} on esitetty vuosina 1973-1974 suoritetun ty{\"o}maatutkimuksen yhteenvetotulokset, joissa on mm. esitetty joukko eri siirtomenetelmill{\"a} saavutettuja suuntaa antavia kuvaajia, joista n{\"a}hd{\"a}{\"a}n betonointiteho ja ty{\"o}menekki kertabetonoinnin funktiona.",
author = "Markku Salminen and Jukka Nyk{\"a}nen and Leevi Kuivalainen",
year = "1974",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-0151-9",
series = "Valtion teknillinen tutkimuskeskus, betonitekniikan laboratorio, tiedonanto",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
address = "Finland",

}

Salminen, M, Nykänen, J & Kuivalainen, L 1974, Betonin pumppauksen talous. Valtion teknillinen tutkimuskeskus: Betonitekniikan laboratorio. Tiedonanto, no. 33, VTT Technical Research Centre of Finland, Otaniemi.

Betonin pumppauksen talous. / Salminen, Markku; Nykänen, Jukka; Kuivalainen, Leevi.

Otaniemi : VTT Technical Research Centre of Finland, 1974. 94 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus: Betonitekniikan laboratorio. Tiedonanto; No. 33).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Betonin pumppauksen talous

AU - Salminen, Markku

AU - Nykänen, Jukka

AU - Kuivalainen, Leevi

PY - 1974

Y1 - 1974

N2 - Tutkimuksen tavoitteena on edistää eri betonin siirtomenetelmien taloudellista käyttöä selvittämällä eri kustannuskomponenttien muodostuminen sekä niiden riippuvuus eri tekijöistä. Tarkastelun painopiste on ollut pumppubetonoinnissa. Tutkimus kartoittaa työmailla betonoitavat massat sekä pumppauskaluston ja -toiminnan Suomessa. Vertaamalla eri betonin siirtomenetelmiä keskenään hahmotellaan pumppaustoiminnan kehitysnäkymät muuttuvassa rakennustapahtumassa. 1960-luvun jälkipuoliskolla kehitetty hydraulisella jakelupuomilla varustettu autobetonipumppu on viime vuosina vallannut suuren tehonsa, liikkuvuutensa ja hyvän ulottuvuutensa ansiosta betonipuppumarkkinat. Suomeen toimitetuista 58 pumpusta on jo nyt valtaosa, 39 kpl, autobetonipumppuja, lähes kaikki ovat valmisbetonitehtaiden omistamia. Näistä tehtaista todettakoon, että ne ovat suurimpia sekä tuotantokapasiteetiltaan että kuljetuskalustoltaan. Autobetonipumput sijaitsevat Etelä- ja Itä-Suomessa. Pohjanmaalla ja Pohjois-Suomessa ei sitä vastoin ole vielä yhtään autobetonipumppua eikä betonipumppu-urakoitsijaa. Betoninpumppauksen kustannukset ovat jaettavissa varsinaisiin ja avustavien toimintojen kustannuksiin. Pumppauksen kustannusten lisäksi on pumpun käytön aiheuttamia, betonin siirtomenetelmälle kohdistettavia kustannusvaikutuksia. Varsinaiset kustannukset muodostuvat betonipumpun ja sen käytön kustannuksista, jotka jaetaan käyttö- ja pääomakustannuksiin. Näiden suuruudet pumpattua betonikuutiota kohden riippuvat ennen kaikkea kertabetonoinnin koosta sekä pumpun käyttöasteesta. Avustavien toimintojen kustannuksista valtaosan muodostavat betonointiryhmän työkustannukset. Näiden suuruus riippuu vallitsevan palkkatason lisäksi betonointinopeudesta. Betonointinopeuden kasvaessa tarvitaan lisää betonointimiehistöä riittävän tiivistyskapasiteetin saavuttamiseksi, toisaalta nopeuden lisäys lyhentää betonointiin tarvittavaa työaikaa ja siten aikapalkkausta käytettäessä pienentää työkustannuksia. Betonin pumppauksen taloudellisuutta on tarkasteltu vertaamalla pumppausta sekä torninosturi- että ajoneuvonosturibetonointiin eri työmaakohteissa. Suoritettu vertailu on varsin yleisluonteinen eikä ota huomioon rakennuskohteiden erityispiirteitä eikä siirtomenetelmille kohdistettavia kustannusvaikutuksia. Kertabetonointimäärä vaikuttaa kaikissa edellä mainituissa siirtotavoissa suuresti kustannuksiin, samoin betonointinopeus torni- ja ajoneuvonosturibetonoinneissa, kun taas pumppubetonoinnin kustannukset eivät sanottavastikaan ole riippuvia betonointinopeudesta. Voidaan todeta pumppauksen yleensä olevan sitä taloudellisempaa mitä suurempia ovat kertabetonoinnit. Suomessa betonoitiin vuonna 1973 kaikkiaan noin 315 000 m3 pumppaamalla, mikä oli n. 10 % koko Suomen valmisbetonituotannosta. Tämänhetkinen autobetonipumppujen lukumäärä antaa aiheen olettaa, että vuonna 1974 pumpataan noin 600 000 ... 700 000 m3 betonia, mikä vastaisi noin 20 % valmisbetonituotannosta. Tämä edustanee jo niin suurta määrää, ettei lähivuosina liene odotettavissa enää läheskään yhtä nopeata pumppauskaluston määrän kasvua kuin tähän asti. Ilmeisesti vain lähinnä Pohjanmaan ja Pohjois-Suomen pumputtomuuden poistuminen lisää kaluston määrää tämänhetkisestä tasosta. Tiedonannon liitteenä on selvitys maassamme olevasta betonin pumppauskalustosta, sen laadusta ja lukumäärästä. Lisäksi liitteissä on esitetty vuosina 1973-1974 suoritetun työmaatutkimuksen yhteenvetotulokset, joissa on mm. esitetty joukko eri siirtomenetelmillä saavutettuja suuntaa antavia kuvaajia, joista nähdään betonointiteho ja työmenekki kertabetonoinnin funktiona.

AB - Tutkimuksen tavoitteena on edistää eri betonin siirtomenetelmien taloudellista käyttöä selvittämällä eri kustannuskomponenttien muodostuminen sekä niiden riippuvuus eri tekijöistä. Tarkastelun painopiste on ollut pumppubetonoinnissa. Tutkimus kartoittaa työmailla betonoitavat massat sekä pumppauskaluston ja -toiminnan Suomessa. Vertaamalla eri betonin siirtomenetelmiä keskenään hahmotellaan pumppaustoiminnan kehitysnäkymät muuttuvassa rakennustapahtumassa. 1960-luvun jälkipuoliskolla kehitetty hydraulisella jakelupuomilla varustettu autobetonipumppu on viime vuosina vallannut suuren tehonsa, liikkuvuutensa ja hyvän ulottuvuutensa ansiosta betonipuppumarkkinat. Suomeen toimitetuista 58 pumpusta on jo nyt valtaosa, 39 kpl, autobetonipumppuja, lähes kaikki ovat valmisbetonitehtaiden omistamia. Näistä tehtaista todettakoon, että ne ovat suurimpia sekä tuotantokapasiteetiltaan että kuljetuskalustoltaan. Autobetonipumput sijaitsevat Etelä- ja Itä-Suomessa. Pohjanmaalla ja Pohjois-Suomessa ei sitä vastoin ole vielä yhtään autobetonipumppua eikä betonipumppu-urakoitsijaa. Betoninpumppauksen kustannukset ovat jaettavissa varsinaisiin ja avustavien toimintojen kustannuksiin. Pumppauksen kustannusten lisäksi on pumpun käytön aiheuttamia, betonin siirtomenetelmälle kohdistettavia kustannusvaikutuksia. Varsinaiset kustannukset muodostuvat betonipumpun ja sen käytön kustannuksista, jotka jaetaan käyttö- ja pääomakustannuksiin. Näiden suuruudet pumpattua betonikuutiota kohden riippuvat ennen kaikkea kertabetonoinnin koosta sekä pumpun käyttöasteesta. Avustavien toimintojen kustannuksista valtaosan muodostavat betonointiryhmän työkustannukset. Näiden suuruus riippuu vallitsevan palkkatason lisäksi betonointinopeudesta. Betonointinopeuden kasvaessa tarvitaan lisää betonointimiehistöä riittävän tiivistyskapasiteetin saavuttamiseksi, toisaalta nopeuden lisäys lyhentää betonointiin tarvittavaa työaikaa ja siten aikapalkkausta käytettäessä pienentää työkustannuksia. Betonin pumppauksen taloudellisuutta on tarkasteltu vertaamalla pumppausta sekä torninosturi- että ajoneuvonosturibetonointiin eri työmaakohteissa. Suoritettu vertailu on varsin yleisluonteinen eikä ota huomioon rakennuskohteiden erityispiirteitä eikä siirtomenetelmille kohdistettavia kustannusvaikutuksia. Kertabetonointimäärä vaikuttaa kaikissa edellä mainituissa siirtotavoissa suuresti kustannuksiin, samoin betonointinopeus torni- ja ajoneuvonosturibetonoinneissa, kun taas pumppubetonoinnin kustannukset eivät sanottavastikaan ole riippuvia betonointinopeudesta. Voidaan todeta pumppauksen yleensä olevan sitä taloudellisempaa mitä suurempia ovat kertabetonoinnit. Suomessa betonoitiin vuonna 1973 kaikkiaan noin 315 000 m3 pumppaamalla, mikä oli n. 10 % koko Suomen valmisbetonituotannosta. Tämänhetkinen autobetonipumppujen lukumäärä antaa aiheen olettaa, että vuonna 1974 pumpataan noin 600 000 ... 700 000 m3 betonia, mikä vastaisi noin 20 % valmisbetonituotannosta. Tämä edustanee jo niin suurta määrää, ettei lähivuosina liene odotettavissa enää läheskään yhtä nopeata pumppauskaluston määrän kasvua kuin tähän asti. Ilmeisesti vain lähinnä Pohjanmaan ja Pohjois-Suomen pumputtomuuden poistuminen lisää kaluston määrää tämänhetkisestä tasosta. Tiedonannon liitteenä on selvitys maassamme olevasta betonin pumppauskalustosta, sen laadusta ja lukumäärästä. Lisäksi liitteissä on esitetty vuosina 1973-1974 suoritetun työmaatutkimuksen yhteenvetotulokset, joissa on mm. esitetty joukko eri siirtomenetelmillä saavutettuja suuntaa antavia kuvaajia, joista nähdään betonointiteho ja työmenekki kertabetonoinnin funktiona.

M3 - Report

SN - 951-38-0151-9

T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus, betonitekniikan laboratorio, tiedonanto

BT - Betonin pumppauksen talous

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Otaniemi

ER -

Salminen M, Nykänen J, Kuivalainen L. Betonin pumppauksen talous. Otaniemi: VTT Technical Research Centre of Finland, 1974. 94 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus: Betonitekniikan laboratorio. Tiedonanto; No. 33).