Betonin rakennuskosteuden hallinta ja kuivatuksen nopeuttaminen

Tutkittiin mahdollisuuksia nopeuttaa betonirakenteiden kuivumista lähinnä uudisrakentamisen päällystystöitä ajatellen. Kokeellisesti selvitettiin betonin koostumuksen ja kovettuneen betonin lämpötilan kohottamisen vaikutusta kuivatusaikaan. Betonin koostumuksen osalta tarkasteltiin lujuuden, runkoaineen suurimman raekoon, betonimassan huokostukeen, betonimassan notkistimella tapahtuvan vedentarpeen vähentämisen, vähäisen hienon runkoaineen osuuden, lentotuhkan ja silikan vaikutusta kuivatusaikaan. Betonin lämpötilan kohottamisen vaikutusta selvitettiin lämmittämällä betonia infrapunasäteilijöillä. Kokeet tehtiin betonisilla koekuutioilla ja laatoilla. Betonin lujuuden, notkistimen, vähäisen hienon runkosineen osuuden ja lentotuhkan ei havaittu vaikuttavan merkittävästi kuivumisnopeuteen. Ei myöskään silikan, kun betonin lujuus ei ollut kovin suuri. Suurimman raekoon todettiin vaikuttavan merkittävästi kuivumisnopeuteen siten, että suurimman raekoon pieneneminen hidasti kuivumista. Koska saumabetonien ja lattiabetonien runkoaine on pienirakeista, kuivuvat nämä betonit, joiden nopea kuivuminen olisi tärkeätä, kaikkein hitaimmin. Kun betonimassaan saatiin huokostamalla runsaasti ilmaa, kuivuminen nopeutui merkittävästi. Tämän vuoksi varsinkin pientä raekokoa käytettäessä on edullista huokostaa betonia riittävästi, toki lujuudesta huolehtien. Selvimmin huokostetun betonin kuivumista nopeutti lämpötilan kohottaminen. Siten runsaasti huokostettu betoni ja lämpötilan kohottaminen osoittautuivat hyväksi yhdistelmäksi myös päällystettävien lattioiden kuivattamisen nopeuttamiseen. Runsaasti huokostetun betonin käyttö varsinkin lattioissa on energiataloudellisesti edullista, koska runsaasti energiaa vaativa kuivatusaika lyhenee merkittävästi. Pikakuivatuksen käyttöä puoltavat myös energiataloudelliset seikat, mutta pikakuivatuksen aikana kuivatettavan tilan tuuletuksen on oltava hallittu. Onnistuakseen tämä edellyttää lähinnä kylmänä vuodenaikana suljettuja tiloja sekä tilkittyjä ikkuna-aukkoja. Ilmanvaihdon tarve on paras tarkastaa mittaamalla kuivatettavan tilan suhteellinen kosteus. Jos suhteellinen kosteus ylittää arvon 50 - 60 %, parannetaan ilmanvaihtuvuutta. Tilassa jota ei voida kunnolla tiivistää, pikakuivatus ei ole energiataloudellisesti edullisin ratkaisu. Jos lattia halutaan päällystämiskelpoiseksi kahden viikon kuluttua betonoinnista, on edellytyksenä lähes aina sekä nopeasti kuivuva betoni että lämpötilan kohoneminen. Tämän lisäksi betonin tulee olla riittävästi kovettunut ennen kuivatuksen aloitusta. Jos kuivatus aloitetaan liian aikaisin, seurauksina voivat olla lattian halkeilu ja lujuuden sekä tartuntalujuuden heikkeneminen. Jälkikastelu hidastaa betonin kuivumista myös pikakuivatusta käytettäessä. Runsaasti huokostettua betonia käytettäessä jälkikastelun vaikutus ei ole kuitenkaan merkittävä, kun vettä ei jätetä seisomaan ja kun kastelu tehdään ainoastaan pian hiertämisen jälkeen. Kuivatuksen nopeuttamisen merkittävimmät hyötynäkökohdat ovat rakennusajan lyheneminen ja työmaan aikaisen lämmityksen väheneminen. Taloudellisesti suurin hyöty saavutetaan rakennusajan lyhenemisestä. Energiataloudellisesti suurin hyöty koituu työmaan aikaisen lämmitysjakson lyhenemisestä. Jos rakennusta ei rakennusaikana kuivata riittävästi, tehdään kuivatus reklamaatioiden seurauksena takuuvuoden aikana ja vuosikorjauksissa maksetaan kuivatuksen laiminlyöntejä.