TY - BOOK
T1 - Betonin rakennuskosteuden hallinta ja kuivatuksen nopeuttaminen
AU - Orantie, Kalervo
PY - 1988
Y1 - 1988
N2 - Tutkittiin mahdollisuuksia nopeuttaa betonirakenteiden
kuivumista lähinnä uudisrakentamisen päällystystöitä
ajatellen. Kokeellisesti selvitettiin betonin
koostumuksen ja kovettuneen betonin lämpötilan
kohottamisen vaikutusta kuivatusaikaan. Betonin
koostumuksen osalta tarkasteltiin lujuuden, runkoaineen
suurimman raekoon, betonimassan huokostukeen,
betonimassan notkistimella tapahtuvan vedentarpeen
vähentämisen, vähäisen hienon runkoaineen osuuden,
lentotuhkan ja silikan vaikutusta kuivatusaikaan. Betonin
lämpötilan kohottamisen vaikutusta selvitettiin
lämmittämällä betonia infrapunasäteilijöillä. Kokeet
tehtiin betonisilla koekuutioilla ja laatoilla.
Betonin lujuuden, notkistimen, vähäisen hienon
runkosineen osuuden ja lentotuhkan ei havaittu
vaikuttavan merkittävästi kuivumisnopeuteen. Ei myöskään
silikan, kun betonin lujuus ei ollut kovin suuri.
Suurimman raekoon todettiin vaikuttavan merkittävästi
kuivumisnopeuteen siten, että suurimman raekoon
pieneneminen hidasti kuivumista. Koska saumabetonien ja
lattiabetonien runkoaine on pienirakeista, kuivuvat nämä
betonit, joiden nopea kuivuminen olisi tärkeätä, kaikkein
hitaimmin. Kun betonimassaan saatiin huokostamalla
runsaasti ilmaa, kuivuminen nopeutui merkittävästi. Tämän
vuoksi varsinkin pientä raekokoa käytettäessä on
edullista huokostaa betonia riittävästi, toki lujuudesta
huolehtien. Selvimmin huokostetun betonin kuivumista
nopeutti lämpötilan kohottaminen. Siten
runsaasti huokostettu betoni ja lämpötilan kohottaminen
osoittautuivat hyväksi yhdistelmäksi myös
päällystettävien lattioiden kuivattamisen nopeuttamiseen.
Runsaasti huokostetun betonin käyttö varsinkin lattioissa
on energiataloudellisesti edullista, koska runsaasti
energiaa vaativa kuivatusaika lyhenee merkittävästi.
Pikakuivatuksen käyttöä puoltavat myös
energiataloudelliset seikat, mutta pikakuivatuksen aikana
kuivatettavan tilan tuuletuksen on oltava hallittu.
Onnistuakseen tämä edellyttää lähinnä kylmänä
vuodenaikana suljettuja tiloja sekä tilkittyjä
ikkuna-aukkoja. Ilmanvaihdon tarve on paras tarkastaa
mittaamalla kuivatettavan tilan suhteellinen kosteus. Jos
suhteellinen kosteus ylittää arvon 50 - 60 %, parannetaan
ilmanvaihtuvuutta. Tilassa jota ei voida kunnolla
tiivistää, pikakuivatus ei ole energiataloudellisesti
edullisin ratkaisu.
Jos lattia halutaan päällystämiskelpoiseksi kahden viikon
kuluttua betonoinnista, on edellytyksenä lähes aina sekä
nopeasti kuivuva betoni että lämpötilan kohoneminen.
Tämän lisäksi betonin tulee olla riittävästi kovettunut
ennen kuivatuksen aloitusta. Jos kuivatus aloitetaan
liian aikaisin, seurauksina voivat olla lattian halkeilu
ja lujuuden sekä tartuntalujuuden heikkeneminen.
Jälkikastelu hidastaa betonin kuivumista myös
pikakuivatusta käytettäessä. Runsaasti huokostettua
betonia käytettäessä jälkikastelun vaikutus ei ole
kuitenkaan merkittävä, kun vettä ei jätetä seisomaan ja
kun kastelu tehdään ainoastaan pian hiertämisen jälkeen.
Kuivatuksen nopeuttamisen merkittävimmät hyötynäkökohdat
ovat rakennusajan lyheneminen ja työmaan aikaisen
lämmityksen väheneminen. Taloudellisesti suurin hyöty
saavutetaan rakennusajan lyhenemisestä.
Energiataloudellisesti suurin hyöty koituu työmaan
aikaisen lämmitysjakson lyhenemisestä. Jos rakennusta ei
rakennusaikana kuivata riittävästi, tehdään kuivatus
reklamaatioiden seurauksena
takuuvuoden aikana ja vuosikorjauksissa maksetaan
kuivatuksen laiminlyöntejä.
AB - Tutkittiin mahdollisuuksia nopeuttaa betonirakenteiden
kuivumista lähinnä uudisrakentamisen päällystystöitä
ajatellen. Kokeellisesti selvitettiin betonin
koostumuksen ja kovettuneen betonin lämpötilan
kohottamisen vaikutusta kuivatusaikaan. Betonin
koostumuksen osalta tarkasteltiin lujuuden, runkoaineen
suurimman raekoon, betonimassan huokostukeen,
betonimassan notkistimella tapahtuvan vedentarpeen
vähentämisen, vähäisen hienon runkoaineen osuuden,
lentotuhkan ja silikan vaikutusta kuivatusaikaan. Betonin
lämpötilan kohottamisen vaikutusta selvitettiin
lämmittämällä betonia infrapunasäteilijöillä. Kokeet
tehtiin betonisilla koekuutioilla ja laatoilla.
Betonin lujuuden, notkistimen, vähäisen hienon
runkosineen osuuden ja lentotuhkan ei havaittu
vaikuttavan merkittävästi kuivumisnopeuteen. Ei myöskään
silikan, kun betonin lujuus ei ollut kovin suuri.
Suurimman raekoon todettiin vaikuttavan merkittävästi
kuivumisnopeuteen siten, että suurimman raekoon
pieneneminen hidasti kuivumista. Koska saumabetonien ja
lattiabetonien runkoaine on pienirakeista, kuivuvat nämä
betonit, joiden nopea kuivuminen olisi tärkeätä, kaikkein
hitaimmin. Kun betonimassaan saatiin huokostamalla
runsaasti ilmaa, kuivuminen nopeutui merkittävästi. Tämän
vuoksi varsinkin pientä raekokoa käytettäessä on
edullista huokostaa betonia riittävästi, toki lujuudesta
huolehtien. Selvimmin huokostetun betonin kuivumista
nopeutti lämpötilan kohottaminen. Siten
runsaasti huokostettu betoni ja lämpötilan kohottaminen
osoittautuivat hyväksi yhdistelmäksi myös
päällystettävien lattioiden kuivattamisen nopeuttamiseen.
Runsaasti huokostetun betonin käyttö varsinkin lattioissa
on energiataloudellisesti edullista, koska runsaasti
energiaa vaativa kuivatusaika lyhenee merkittävästi.
Pikakuivatuksen käyttöä puoltavat myös
energiataloudelliset seikat, mutta pikakuivatuksen aikana
kuivatettavan tilan tuuletuksen on oltava hallittu.
Onnistuakseen tämä edellyttää lähinnä kylmänä
vuodenaikana suljettuja tiloja sekä tilkittyjä
ikkuna-aukkoja. Ilmanvaihdon tarve on paras tarkastaa
mittaamalla kuivatettavan tilan suhteellinen kosteus. Jos
suhteellinen kosteus ylittää arvon 50 - 60 %, parannetaan
ilmanvaihtuvuutta. Tilassa jota ei voida kunnolla
tiivistää, pikakuivatus ei ole energiataloudellisesti
edullisin ratkaisu.
Jos lattia halutaan päällystämiskelpoiseksi kahden viikon
kuluttua betonoinnista, on edellytyksenä lähes aina sekä
nopeasti kuivuva betoni että lämpötilan kohoneminen.
Tämän lisäksi betonin tulee olla riittävästi kovettunut
ennen kuivatuksen aloitusta. Jos kuivatus aloitetaan
liian aikaisin, seurauksina voivat olla lattian halkeilu
ja lujuuden sekä tartuntalujuuden heikkeneminen.
Jälkikastelu hidastaa betonin kuivumista myös
pikakuivatusta käytettäessä. Runsaasti huokostettua
betonia käytettäessä jälkikastelun vaikutus ei ole
kuitenkaan merkittävä, kun vettä ei jätetä seisomaan ja
kun kastelu tehdään ainoastaan pian hiertämisen jälkeen.
Kuivatuksen nopeuttamisen merkittävimmät hyötynäkökohdat
ovat rakennusajan lyheneminen ja työmaan aikaisen
lämmityksen väheneminen. Taloudellisesti suurin hyöty
saavutetaan rakennusajan lyhenemisestä.
Energiataloudellisesti suurin hyöty koituu työmaan
aikaisen lämmitysjakson lyhenemisestä. Jos rakennusta ei
rakennusaikana kuivata riittävästi, tehdään kuivatus
reklamaatioiden seurauksena
takuuvuoden aikana ja vuosikorjauksissa maksetaan
kuivatuksen laiminlyöntejä.
KW - concrete moisture
KW - drying
KW - particle size
KW - concrete structures
KW - admixtures
KW - aggregates
KW - composition (property)
KW - temperature control
M3 - Report
SN - 951-38-3174-4
T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports
BT - Betonin rakennuskosteuden hallinta ja kuivatuksen nopeuttaminen
PB - VTT Technical Research Centre of Finland
CY - Espoo
ER -