Betonin rakennuskosteuden hallinta ja kuivatuksen nopeuttaminen

Kalervo Orantie

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Tutkittiin mahdollisuuksia nopeuttaa betonirakenteiden kuivumista lähinnä uudisrakentamisen päällystystöitä ajatellen. Kokeellisesti selvitettiin betonin koostumuksen ja kovettuneen betonin lämpötilan kohottamisen vaikutusta kuivatusaikaan. Betonin koostumuksen osalta tarkasteltiin lujuuden, runkoaineen suurimman raekoon, betonimassan huokostukeen, betonimassan notkistimella tapahtuvan vedentarpeen vähentämisen, vähäisen hienon runkoaineen osuuden, lentotuhkan ja silikan vaikutusta kuivatusaikaan. Betonin lämpötilan kohottamisen vaikutusta selvitettiin lämmittämällä betonia infrapunasäteilijöillä. Kokeet tehtiin betonisilla koekuutioilla ja laatoilla. Betonin lujuuden, notkistimen, vähäisen hienon runkosineen osuuden ja lentotuhkan ei havaittu vaikuttavan merkittävästi kuivumisnopeuteen. Ei myöskään silikan, kun betonin lujuus ei ollut kovin suuri. Suurimman raekoon todettiin vaikuttavan merkittävästi kuivumisnopeuteen siten, että suurimman raekoon pieneneminen hidasti kuivumista. Koska saumabetonien ja lattiabetonien runkoaine on pienirakeista, kuivuvat nämä betonit, joiden nopea kuivuminen olisi tärkeätä, kaikkein hitaimmin. Kun betonimassaan saatiin huokostamalla runsaasti ilmaa, kuivuminen nopeutui merkittävästi. Tämän vuoksi varsinkin pientä raekokoa käytettäessä on edullista huokostaa betonia riittävästi, toki lujuudesta huolehtien. Selvimmin huokostetun betonin kuivumista nopeutti lämpötilan kohottaminen. Siten runsaasti huokostettu betoni ja lämpötilan kohottaminen osoittautuivat hyväksi yhdistelmäksi myös päällystettävien lattioiden kuivattamisen nopeuttamiseen. Runsaasti huokostetun betonin käyttö varsinkin lattioissa on energiataloudellisesti edullista, koska runsaasti energiaa vaativa kuivatusaika lyhenee merkittävästi. Pikakuivatuksen käyttöä puoltavat myös energiataloudelliset seikat, mutta pikakuivatuksen aikana kuivatettavan tilan tuuletuksen on oltava hallittu. Onnistuakseen tämä edellyttää lähinnä kylmänä vuodenaikana suljettuja tiloja sekä tilkittyjä ikkuna-aukkoja. Ilmanvaihdon tarve on paras tarkastaa mittaamalla kuivatettavan tilan suhteellinen kosteus. Jos suhteellinen kosteus ylittää arvon 50 - 60 %, parannetaan ilmanvaihtuvuutta. Tilassa jota ei voida kunnolla tiivistää, pikakuivatus ei ole energiataloudellisesti edullisin ratkaisu. Jos lattia halutaan päällystämiskelpoiseksi kahden viikon kuluttua betonoinnista, on edellytyksenä lähes aina sekä nopeasti kuivuva betoni että lämpötilan kohoneminen. Tämän lisäksi betonin tulee olla riittävästi kovettunut ennen kuivatuksen aloitusta. Jos kuivatus aloitetaan liian aikaisin, seurauksina voivat olla lattian halkeilu ja lujuuden sekä tartuntalujuuden heikkeneminen. Jälkikastelu hidastaa betonin kuivumista myös pikakuivatusta käytettäessä. Runsaasti huokostettua betonia käytettäessä jälkikastelun vaikutus ei ole kuitenkaan merkittävä, kun vettä ei jätetä seisomaan ja kun kastelu tehdään ainoastaan pian hiertämisen jälkeen. Kuivatuksen nopeuttamisen merkittävimmät hyötynäkökohdat ovat rakennusajan lyheneminen ja työmaan aikaisen lämmityksen väheneminen. Taloudellisesti suurin hyöty saavutetaan rakennusajan lyhenemisestä. Energiataloudellisesti suurin hyöty koituu työmaan aikaisen lämmitysjakson lyhenemisestä. Jos rakennusta ei rakennusaikana kuivata riittävästi, tehdään kuivatus reklamaatioiden seurauksena takuuvuoden aikana ja vuosikorjauksissa maksetaan kuivatuksen laiminlyöntejä.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages52
ISBN (Print)951-38-3174-4
Publication statusPublished - 1988
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

SeriesValtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports
Number547
ISSN0358-5077

Fingerprint

drying
Olla

Keywords

  • concrete moisture
  • drying
  • particle size
  • concrete structures
  • admixtures
  • aggregates
  • composition (property)
  • temperature control

Cite this

Orantie, K. (1988). Betonin rakennuskosteuden hallinta ja kuivatuksen nopeuttaminen. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, No. 547
Orantie, Kalervo. / Betonin rakennuskosteuden hallinta ja kuivatuksen nopeuttaminen. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1988. 52 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 547).
@book{95e76f6470c24f58baeb99ec308e23cb,
title = "Betonin rakennuskosteuden hallinta ja kuivatuksen nopeuttaminen",
abstract = "Tutkittiin mahdollisuuksia nopeuttaa betonirakenteiden kuivumista l{\"a}hinn{\"a} uudisrakentamisen p{\"a}{\"a}llystyst{\"o}it{\"a} ajatellen. Kokeellisesti selvitettiin betonin koostumuksen ja kovettuneen betonin l{\"a}mp{\"o}tilan kohottamisen vaikutusta kuivatusaikaan. Betonin koostumuksen osalta tarkasteltiin lujuuden, runkoaineen suurimman raekoon, betonimassan huokostukeen, betonimassan notkistimella tapahtuvan vedentarpeen v{\"a}hent{\"a}misen, v{\"a}h{\"a}isen hienon runkoaineen osuuden, lentotuhkan ja silikan vaikutusta kuivatusaikaan. Betonin l{\"a}mp{\"o}tilan kohottamisen vaikutusta selvitettiin l{\"a}mmitt{\"a}m{\"a}ll{\"a} betonia infrapunas{\"a}teilij{\"o}ill{\"a}. Kokeet tehtiin betonisilla koekuutioilla ja laatoilla. Betonin lujuuden, notkistimen, v{\"a}h{\"a}isen hienon runkosineen osuuden ja lentotuhkan ei havaittu vaikuttavan merkitt{\"a}v{\"a}sti kuivumisnopeuteen. Ei my{\"o}sk{\"a}{\"a}n silikan, kun betonin lujuus ei ollut kovin suuri. Suurimman raekoon todettiin vaikuttavan merkitt{\"a}v{\"a}sti kuivumisnopeuteen siten, ett{\"a} suurimman raekoon pieneneminen hidasti kuivumista. Koska saumabetonien ja lattiabetonien runkoaine on pienirakeista, kuivuvat n{\"a}m{\"a} betonit, joiden nopea kuivuminen olisi t{\"a}rke{\"a}t{\"a}, kaikkein hitaimmin. Kun betonimassaan saatiin huokostamalla runsaasti ilmaa, kuivuminen nopeutui merkitt{\"a}v{\"a}sti. T{\"a}m{\"a}n vuoksi varsinkin pient{\"a} raekokoa k{\"a}ytett{\"a}ess{\"a} on edullista huokostaa betonia riitt{\"a}v{\"a}sti, toki lujuudesta huolehtien. Selvimmin huokostetun betonin kuivumista nopeutti l{\"a}mp{\"o}tilan kohottaminen. Siten runsaasti huokostettu betoni ja l{\"a}mp{\"o}tilan kohottaminen osoittautuivat hyv{\"a}ksi yhdistelm{\"a}ksi my{\"o}s p{\"a}{\"a}llystett{\"a}vien lattioiden kuivattamisen nopeuttamiseen. Runsaasti huokostetun betonin k{\"a}ytt{\"o} varsinkin lattioissa on energiataloudellisesti edullista, koska runsaasti energiaa vaativa kuivatusaika lyhenee merkitt{\"a}v{\"a}sti. Pikakuivatuksen k{\"a}ytt{\"o}{\"a} puoltavat my{\"o}s energiataloudelliset seikat, mutta pikakuivatuksen aikana kuivatettavan tilan tuuletuksen on oltava hallittu. Onnistuakseen t{\"a}m{\"a} edellytt{\"a}{\"a} l{\"a}hinn{\"a} kylm{\"a}n{\"a} vuodenaikana suljettuja tiloja sek{\"a} tilkittyj{\"a} ikkuna-aukkoja. Ilmanvaihdon tarve on paras tarkastaa mittaamalla kuivatettavan tilan suhteellinen kosteus. Jos suhteellinen kosteus ylitt{\"a}{\"a} arvon 50 - 60 {\%}, parannetaan ilmanvaihtuvuutta. Tilassa jota ei voida kunnolla tiivist{\"a}{\"a}, pikakuivatus ei ole energiataloudellisesti edullisin ratkaisu. Jos lattia halutaan p{\"a}{\"a}llyst{\"a}miskelpoiseksi kahden viikon kuluttua betonoinnista, on edellytyksen{\"a} l{\"a}hes aina sek{\"a} nopeasti kuivuva betoni ett{\"a} l{\"a}mp{\"o}tilan kohoneminen. T{\"a}m{\"a}n lis{\"a}ksi betonin tulee olla riitt{\"a}v{\"a}sti kovettunut ennen kuivatuksen aloitusta. Jos kuivatus aloitetaan liian aikaisin, seurauksina voivat olla lattian halkeilu ja lujuuden sek{\"a} tartuntalujuuden heikkeneminen. J{\"a}lkikastelu hidastaa betonin kuivumista my{\"o}s pikakuivatusta k{\"a}ytett{\"a}ess{\"a}. Runsaasti huokostettua betonia k{\"a}ytett{\"a}ess{\"a} j{\"a}lkikastelun vaikutus ei ole kuitenkaan merkitt{\"a}v{\"a}, kun vett{\"a} ei j{\"a}tet{\"a} seisomaan ja kun kastelu tehd{\"a}{\"a}n ainoastaan pian hiert{\"a}misen j{\"a}lkeen. Kuivatuksen nopeuttamisen merkitt{\"a}vimm{\"a}t hy{\"o}tyn{\"a}k{\"o}kohdat ovat rakennusajan lyheneminen ja ty{\"o}maan aikaisen l{\"a}mmityksen v{\"a}heneminen. Taloudellisesti suurin hy{\"o}ty saavutetaan rakennusajan lyhenemisest{\"a}. Energiataloudellisesti suurin hy{\"o}ty koituu ty{\"o}maan aikaisen l{\"a}mmitysjakson lyhenemisest{\"a}. Jos rakennusta ei rakennusaikana kuivata riitt{\"a}v{\"a}sti, tehd{\"a}{\"a}n kuivatus reklamaatioiden seurauksena takuuvuoden aikana ja vuosikorjauksissa maksetaan kuivatuksen laiminly{\"o}ntej{\"a}.",
keywords = "concrete moisture, drying, particle size, concrete structures, admixtures, aggregates, composition (property), temperature control",
author = "Kalervo Orantie",
year = "1988",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-3174-4",
series = "Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "547",
address = "Finland",

}

Orantie, K 1988, Betonin rakennuskosteuden hallinta ja kuivatuksen nopeuttaminen. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, no. 547, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Betonin rakennuskosteuden hallinta ja kuivatuksen nopeuttaminen. / Orantie, Kalervo.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1988. 52 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 547).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Betonin rakennuskosteuden hallinta ja kuivatuksen nopeuttaminen

AU - Orantie, Kalervo

PY - 1988

Y1 - 1988

N2 - Tutkittiin mahdollisuuksia nopeuttaa betonirakenteiden kuivumista lähinnä uudisrakentamisen päällystystöitä ajatellen. Kokeellisesti selvitettiin betonin koostumuksen ja kovettuneen betonin lämpötilan kohottamisen vaikutusta kuivatusaikaan. Betonin koostumuksen osalta tarkasteltiin lujuuden, runkoaineen suurimman raekoon, betonimassan huokostukeen, betonimassan notkistimella tapahtuvan vedentarpeen vähentämisen, vähäisen hienon runkoaineen osuuden, lentotuhkan ja silikan vaikutusta kuivatusaikaan. Betonin lämpötilan kohottamisen vaikutusta selvitettiin lämmittämällä betonia infrapunasäteilijöillä. Kokeet tehtiin betonisilla koekuutioilla ja laatoilla. Betonin lujuuden, notkistimen, vähäisen hienon runkosineen osuuden ja lentotuhkan ei havaittu vaikuttavan merkittävästi kuivumisnopeuteen. Ei myöskään silikan, kun betonin lujuus ei ollut kovin suuri. Suurimman raekoon todettiin vaikuttavan merkittävästi kuivumisnopeuteen siten, että suurimman raekoon pieneneminen hidasti kuivumista. Koska saumabetonien ja lattiabetonien runkoaine on pienirakeista, kuivuvat nämä betonit, joiden nopea kuivuminen olisi tärkeätä, kaikkein hitaimmin. Kun betonimassaan saatiin huokostamalla runsaasti ilmaa, kuivuminen nopeutui merkittävästi. Tämän vuoksi varsinkin pientä raekokoa käytettäessä on edullista huokostaa betonia riittävästi, toki lujuudesta huolehtien. Selvimmin huokostetun betonin kuivumista nopeutti lämpötilan kohottaminen. Siten runsaasti huokostettu betoni ja lämpötilan kohottaminen osoittautuivat hyväksi yhdistelmäksi myös päällystettävien lattioiden kuivattamisen nopeuttamiseen. Runsaasti huokostetun betonin käyttö varsinkin lattioissa on energiataloudellisesti edullista, koska runsaasti energiaa vaativa kuivatusaika lyhenee merkittävästi. Pikakuivatuksen käyttöä puoltavat myös energiataloudelliset seikat, mutta pikakuivatuksen aikana kuivatettavan tilan tuuletuksen on oltava hallittu. Onnistuakseen tämä edellyttää lähinnä kylmänä vuodenaikana suljettuja tiloja sekä tilkittyjä ikkuna-aukkoja. Ilmanvaihdon tarve on paras tarkastaa mittaamalla kuivatettavan tilan suhteellinen kosteus. Jos suhteellinen kosteus ylittää arvon 50 - 60 %, parannetaan ilmanvaihtuvuutta. Tilassa jota ei voida kunnolla tiivistää, pikakuivatus ei ole energiataloudellisesti edullisin ratkaisu. Jos lattia halutaan päällystämiskelpoiseksi kahden viikon kuluttua betonoinnista, on edellytyksenä lähes aina sekä nopeasti kuivuva betoni että lämpötilan kohoneminen. Tämän lisäksi betonin tulee olla riittävästi kovettunut ennen kuivatuksen aloitusta. Jos kuivatus aloitetaan liian aikaisin, seurauksina voivat olla lattian halkeilu ja lujuuden sekä tartuntalujuuden heikkeneminen. Jälkikastelu hidastaa betonin kuivumista myös pikakuivatusta käytettäessä. Runsaasti huokostettua betonia käytettäessä jälkikastelun vaikutus ei ole kuitenkaan merkittävä, kun vettä ei jätetä seisomaan ja kun kastelu tehdään ainoastaan pian hiertämisen jälkeen. Kuivatuksen nopeuttamisen merkittävimmät hyötynäkökohdat ovat rakennusajan lyheneminen ja työmaan aikaisen lämmityksen väheneminen. Taloudellisesti suurin hyöty saavutetaan rakennusajan lyhenemisestä. Energiataloudellisesti suurin hyöty koituu työmaan aikaisen lämmitysjakson lyhenemisestä. Jos rakennusta ei rakennusaikana kuivata riittävästi, tehdään kuivatus reklamaatioiden seurauksena takuuvuoden aikana ja vuosikorjauksissa maksetaan kuivatuksen laiminlyöntejä.

AB - Tutkittiin mahdollisuuksia nopeuttaa betonirakenteiden kuivumista lähinnä uudisrakentamisen päällystystöitä ajatellen. Kokeellisesti selvitettiin betonin koostumuksen ja kovettuneen betonin lämpötilan kohottamisen vaikutusta kuivatusaikaan. Betonin koostumuksen osalta tarkasteltiin lujuuden, runkoaineen suurimman raekoon, betonimassan huokostukeen, betonimassan notkistimella tapahtuvan vedentarpeen vähentämisen, vähäisen hienon runkoaineen osuuden, lentotuhkan ja silikan vaikutusta kuivatusaikaan. Betonin lämpötilan kohottamisen vaikutusta selvitettiin lämmittämällä betonia infrapunasäteilijöillä. Kokeet tehtiin betonisilla koekuutioilla ja laatoilla. Betonin lujuuden, notkistimen, vähäisen hienon runkosineen osuuden ja lentotuhkan ei havaittu vaikuttavan merkittävästi kuivumisnopeuteen. Ei myöskään silikan, kun betonin lujuus ei ollut kovin suuri. Suurimman raekoon todettiin vaikuttavan merkittävästi kuivumisnopeuteen siten, että suurimman raekoon pieneneminen hidasti kuivumista. Koska saumabetonien ja lattiabetonien runkoaine on pienirakeista, kuivuvat nämä betonit, joiden nopea kuivuminen olisi tärkeätä, kaikkein hitaimmin. Kun betonimassaan saatiin huokostamalla runsaasti ilmaa, kuivuminen nopeutui merkittävästi. Tämän vuoksi varsinkin pientä raekokoa käytettäessä on edullista huokostaa betonia riittävästi, toki lujuudesta huolehtien. Selvimmin huokostetun betonin kuivumista nopeutti lämpötilan kohottaminen. Siten runsaasti huokostettu betoni ja lämpötilan kohottaminen osoittautuivat hyväksi yhdistelmäksi myös päällystettävien lattioiden kuivattamisen nopeuttamiseen. Runsaasti huokostetun betonin käyttö varsinkin lattioissa on energiataloudellisesti edullista, koska runsaasti energiaa vaativa kuivatusaika lyhenee merkittävästi. Pikakuivatuksen käyttöä puoltavat myös energiataloudelliset seikat, mutta pikakuivatuksen aikana kuivatettavan tilan tuuletuksen on oltava hallittu. Onnistuakseen tämä edellyttää lähinnä kylmänä vuodenaikana suljettuja tiloja sekä tilkittyjä ikkuna-aukkoja. Ilmanvaihdon tarve on paras tarkastaa mittaamalla kuivatettavan tilan suhteellinen kosteus. Jos suhteellinen kosteus ylittää arvon 50 - 60 %, parannetaan ilmanvaihtuvuutta. Tilassa jota ei voida kunnolla tiivistää, pikakuivatus ei ole energiataloudellisesti edullisin ratkaisu. Jos lattia halutaan päällystämiskelpoiseksi kahden viikon kuluttua betonoinnista, on edellytyksenä lähes aina sekä nopeasti kuivuva betoni että lämpötilan kohoneminen. Tämän lisäksi betonin tulee olla riittävästi kovettunut ennen kuivatuksen aloitusta. Jos kuivatus aloitetaan liian aikaisin, seurauksina voivat olla lattian halkeilu ja lujuuden sekä tartuntalujuuden heikkeneminen. Jälkikastelu hidastaa betonin kuivumista myös pikakuivatusta käytettäessä. Runsaasti huokostettua betonia käytettäessä jälkikastelun vaikutus ei ole kuitenkaan merkittävä, kun vettä ei jätetä seisomaan ja kun kastelu tehdään ainoastaan pian hiertämisen jälkeen. Kuivatuksen nopeuttamisen merkittävimmät hyötynäkökohdat ovat rakennusajan lyheneminen ja työmaan aikaisen lämmityksen väheneminen. Taloudellisesti suurin hyöty saavutetaan rakennusajan lyhenemisestä. Energiataloudellisesti suurin hyöty koituu työmaan aikaisen lämmitysjakson lyhenemisestä. Jos rakennusta ei rakennusaikana kuivata riittävästi, tehdään kuivatus reklamaatioiden seurauksena takuuvuoden aikana ja vuosikorjauksissa maksetaan kuivatuksen laiminlyöntejä.

KW - concrete moisture

KW - drying

KW - particle size

KW - concrete structures

KW - admixtures

KW - aggregates

KW - composition (property)

KW - temperature control

M3 - Report

SN - 951-38-3174-4

T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports

BT - Betonin rakennuskosteuden hallinta ja kuivatuksen nopeuttaminen

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Orantie K. Betonin rakennuskosteuden hallinta ja kuivatuksen nopeuttaminen. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1988. 52 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 547).