@book{0126c20473344410a97b9dcc8a2384a9,
title = "Betonin vanhentuminen ja sen vaikutukset s{\"a}ilyvyyteen arktisissa meriolosuhteissa",
abstract = "Tutkimuksen kohteena oli vanhentumisen vaikutukset betonin s{\"a}ilyvyyteen arktisissa meriolosuhteissa. Betoni vanhentuu sek{\"a} ilmatilassa ett{\"a} merivedess{\"a} kemiallisten rasitustekij{\"o}iden johdosta. Ilmassa betoni karbonatisoituu ja merivedess{\"a} erilaiset suolat reagoivat sementtimineraalien kanssa. Kemiallisten muutosten takia my{\"o}s betonin huokosrakenne muuttuu, mik{\"a} vaikuttaa betonin s{\"a}ilyvyyteen. Arktisissa meriolosuhteissa keskeisi{\"a} s{\"a}ilyvyytt{\"a} vaarantavia tekij{\"o}it{\"a} ovat pakkasrasitus ja j{\"a}{\"a}n aiheuttama mekaaninen kulutusrasitus. Betonin rapautumiselle ratkaisevaa on yleens{\"a} usean rasitustekij{\"a}n yhteisvaikutus, mik{\"a} otettiin huomioon koeohjelmaa laadittaessa. Koebetoneissa sideaineena oli 1) portlandsementti, 2) yleissementti (sis{\"a}lt{\"a}{\"a} lentotuhkaa), 3) seossementti, jossa kuonan ja portlandsementin suhde oli 30/70, 4) seossementti, jossa kuonan ja portlandsementin suhde oli 50/50, 5) masuunisementti ja 6) portlandsementti + 10 % silikoa. Betonin koostumus oli kaikissa sama, sideaineen m{\"a}{\"a}r{\"a} 350 kg/m3 ja vesi-sideainesuhde 0,48. Karbonatisoituminen heikent{\"a}{\"a} betonin pakkassuolakest{\"a}vyytt{\"a} kuonaa ja silikaa sis{\"a}lt{\"a}vill{\"a} betoneilla. Lentotuhkaa sis{\"a}lt{\"a}v{\"a}ll{\"a} betonilla ei havaittu muutosta pakkas-suolakest{\"a}vyydess{\"a}. Portlandsementtibetonilla pakkas- suolakest{\"a}vyys parani karbonatisoitumisen takia. Merivesik{\"a}sittelyn seurauksena portlandsementtibetonin pakkas-suolakest{\"a}vyys heikkeni jonkin verran. Silikalla ja lentotuhkalla ei ollut heikent{\"a}v{\"a}{\"a} vaikutusta pakkas-suolakest{\"a}vyyteen. Kuonan kohdalla koetulosta oli vaikeaa tulkita merivesik{\"a}sitellyill{\"a} koekappaleilla. Kulutuskokeissa todettiin selv{\"a} ero muottipinnan ja valupinnan kulumien v{\"a}lill{\"a}. Keskim{\"a}{\"a}rin valupintojen kuluma oli 48 % suurempi kuin muottipintojen kuluma. Lis{\"a}ksi havaittiin selv{\"a} korrelaatio puristuslujuuden ja kuluman v{\"a}lill{\"a}. Lujuuden kasvaessa 10 MPa kuluma pieneni muottipinnoilla noin 10 % ja valupinnoilla noin 20 %. Meriveden ja pakkasen yhteisvaikutus betonin kulutuskest{\"a}vyyteen on ilmeinen. Ennen kulutuskoetta tehty liev{\"a} j{\"a}{\"a}dytys-sulatusrasitus lis{\"a}si merivesik{\"a}siteltyjen laattojen muottipintojen kulumia keskim{\"a}{\"a}rin 35 %. Portlandsementtibetonilla lis{\"a}ys oli jopa 75 %. Jos koelaatat eiv{\"a}t olleet merivesik{\"a}siteltyj{\"a}, oli vastaava j{\"a}{\"a}dytys-sulatusrasituksen aiheuttama lis{\"a}ys kulumassa keskim{\"a}{\"a}rin vain 14 %.",
keywords = "arctic regions, concrete construction, concrete structures, offshore structures, mix design, salt water, ice, durability, frost, cements",
author = "Hannele Kuosa and Erkki Vesikari",
year = "1989",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-3505-7",
series = "Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "628",
address = "Finland",
}