Betonin vaurioitumismekanismien yhteisvaikutukset DuraInt-projektissa

Markku Leivo (Corresponding Author)

Research output: Contribution to journalArticleProfessional

Abstract

Tässä artikkelissa esitetään DuraInt-projektissa saatujen laboratoriotutkimusten tuloksia. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää laboratoriokokein, miten vaurioitumismekanismien yhteistoiminta vaikuttaa säilyvyyteen. Tässä artikkelissa esitetään vain keskeiset päätelmät ilman kattavaa tulosten ja niiden merkityksen tarkastelua: Ikääntymisen vaikutus pakkas-suolarapautumiseen on merkittä. Karbonatisoitumisella näyttäisi olevan suuri negatiivinen vaikutus kaikilla sideaineilla. On huomattava, että hyvin huokostetulla betonilla rapautuminen oli aina vähäistä. Lisäksi on huomattava, että tässä karbonatisoituminen sisältää aina pitkäaikaisen kuivumisen. Pakkasvaurion (sisäisen) vaikutus karbonatisoitumiseen oli pieni, mutta mitattavissa ja on siten otettava huomioon käyttöikälaskelmissa. Lisätutkimukset ovat tarpeen tulosten toistettavuuden ja luotettavuuden selvittämiseksi. Tulokset osoittivat, että karbonatisoitumisella ei ollut vaikutusta sisäiseen pakkasvaurioitumiseen mitattuna dynaamisen kimmokertoimen muutoksella. Tämä oli yhdenmukaista kirjallisuustietojen ja odotusten kanssa. Karbonatisoituminen vähensi betonien kestävyyttä kloridien tunkeutumista vastaan. Tällainen yhdistetty karbonatisoitumisen ja kloridien tunkeutumisen rasitus on oleellinen rakenteissa, jotka voivat kuivua kesäisin ja ovat tiesuolalle alttiina talvisin. Pakkasvaurioituminen vaikuttaa selvästi, mutta ei kovin voimakkaasti, kloridien tunkeutumiseen. Huolimatta suhteellisen lievästä vaikutuksesta tulisi se kuitenkin ottaa huomioon käyttöikälaskelmissa. Näyttää siltä, että betonin huokoset voivat täyttyä vedellä huomattavasti enemmän, jos betoniin on tunkeutunut klorideja kun ilman niitä. Vauriomekanismien vuorovaikutuksella voi olla merkittävä vaikutus betonirakenteiden käyttöikään kylmillä alueilla. Kokonaisuudessaan vaikutukset ovat monimutkaisia ja ovat suhteessa myös olosuhteisiin ja mikroilmastoon (jäänsulatussuolat, merivesi, ilmassa kulkeutuvat kloridit). Kvantitatiivista dataa on tällä hetkellä käytettävissä rajoitetusti. Lisätutkimuksille on edelleen tarvetta ilmiöiden ymmärtämiseksi, selittämiseksi ja mallintamiseksi.
Original languageFinnish
Pages (from-to)50-54
Number of pages5
JournalBetoni
Volume82
Issue number1
Publication statusPublished - 2012
MoE publication typeD1 Article in a trade journal

Cite this

@article{ebe83212510540ccbd316bf8411da2cb,
title = "Betonin vaurioitumismekanismien yhteisvaikutukset DuraInt-projektissa",
abstract = "T{\"a}ss{\"a} artikkelissa esitet{\"a}{\"a}n DuraInt-projektissa saatujen laboratoriotutkimusten tuloksia. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvitt{\"a}{\"a} laboratoriokokein, miten vaurioitumismekanismien yhteistoiminta vaikuttaa s{\"a}ilyvyyteen. T{\"a}ss{\"a} artikkelissa esitet{\"a}{\"a}n vain keskeiset p{\"a}{\"a}telm{\"a}t ilman kattavaa tulosten ja niiden merkityksen tarkastelua: Ik{\"a}{\"a}ntymisen vaikutus pakkas-suolarapautumiseen on merkitt{\"a}. Karbonatisoitumisella n{\"a}ytt{\"a}isi olevan suuri negatiivinen vaikutus kaikilla sideaineilla. On huomattava, ett{\"a} hyvin huokostetulla betonilla rapautuminen oli aina v{\"a}h{\"a}ist{\"a}. Lis{\"a}ksi on huomattava, ett{\"a} t{\"a}ss{\"a} karbonatisoituminen sis{\"a}lt{\"a}{\"a} aina pitk{\"a}aikaisen kuivumisen. Pakkasvaurion (sis{\"a}isen) vaikutus karbonatisoitumiseen oli pieni, mutta mitattavissa ja on siten otettava huomioon k{\"a}ytt{\"o}ik{\"a}laskelmissa. Lis{\"a}tutkimukset ovat tarpeen tulosten toistettavuuden ja luotettavuuden selvitt{\"a}miseksi. Tulokset osoittivat, ett{\"a} karbonatisoitumisella ei ollut vaikutusta sis{\"a}iseen pakkasvaurioitumiseen mitattuna dynaamisen kimmokertoimen muutoksella. T{\"a}m{\"a} oli yhdenmukaista kirjallisuustietojen ja odotusten kanssa. Karbonatisoituminen v{\"a}hensi betonien kest{\"a}vyytt{\"a} kloridien tunkeutumista vastaan. T{\"a}llainen yhdistetty karbonatisoitumisen ja kloridien tunkeutumisen rasitus on oleellinen rakenteissa, jotka voivat kuivua kes{\"a}isin ja ovat tiesuolalle alttiina talvisin. Pakkasvaurioituminen vaikuttaa selv{\"a}sti, mutta ei kovin voimakkaasti, kloridien tunkeutumiseen. Huolimatta suhteellisen liev{\"a}st{\"a} vaikutuksesta tulisi se kuitenkin ottaa huomioon k{\"a}ytt{\"o}ik{\"a}laskelmissa. N{\"a}ytt{\"a}{\"a} silt{\"a}, ett{\"a} betonin huokoset voivat t{\"a}ytty{\"a} vedell{\"a} huomattavasti enemm{\"a}n, jos betoniin on tunkeutunut klorideja kun ilman niit{\"a}. Vauriomekanismien vuorovaikutuksella voi olla merkitt{\"a}v{\"a} vaikutus betonirakenteiden k{\"a}ytt{\"o}ik{\"a}{\"a}n kylmill{\"a} alueilla. Kokonaisuudessaan vaikutukset ovat monimutkaisia ja ovat suhteessa my{\"o}s olosuhteisiin ja mikroilmastoon (j{\"a}{\"a}nsulatussuolat, merivesi, ilmassa kulkeutuvat kloridit). Kvantitatiivista dataa on t{\"a}ll{\"a} hetkell{\"a} k{\"a}ytett{\"a}viss{\"a} rajoitetusti. Lis{\"a}tutkimuksille on edelleen tarvetta ilmi{\"o}iden ymm{\"a}rt{\"a}miseksi, selitt{\"a}miseksi ja mallintamiseksi.",
author = "Markku Leivo",
note = "Project code: 26848",
year = "2012",
language = "Finnish",
volume = "82",
pages = "50--54",
journal = "Betoni",
issn = "1235-2136",
number = "1",

}

Betonin vaurioitumismekanismien yhteisvaikutukset DuraInt-projektissa. / Leivo, Markku (Corresponding Author).

In: Betoni, Vol. 82, No. 1, 2012, p. 50-54.

Research output: Contribution to journalArticleProfessional

TY - JOUR

T1 - Betonin vaurioitumismekanismien yhteisvaikutukset DuraInt-projektissa

AU - Leivo, Markku

N1 - Project code: 26848

PY - 2012

Y1 - 2012

N2 - Tässä artikkelissa esitetään DuraInt-projektissa saatujen laboratoriotutkimusten tuloksia. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää laboratoriokokein, miten vaurioitumismekanismien yhteistoiminta vaikuttaa säilyvyyteen. Tässä artikkelissa esitetään vain keskeiset päätelmät ilman kattavaa tulosten ja niiden merkityksen tarkastelua: Ikääntymisen vaikutus pakkas-suolarapautumiseen on merkittä. Karbonatisoitumisella näyttäisi olevan suuri negatiivinen vaikutus kaikilla sideaineilla. On huomattava, että hyvin huokostetulla betonilla rapautuminen oli aina vähäistä. Lisäksi on huomattava, että tässä karbonatisoituminen sisältää aina pitkäaikaisen kuivumisen. Pakkasvaurion (sisäisen) vaikutus karbonatisoitumiseen oli pieni, mutta mitattavissa ja on siten otettava huomioon käyttöikälaskelmissa. Lisätutkimukset ovat tarpeen tulosten toistettavuuden ja luotettavuuden selvittämiseksi. Tulokset osoittivat, että karbonatisoitumisella ei ollut vaikutusta sisäiseen pakkasvaurioitumiseen mitattuna dynaamisen kimmokertoimen muutoksella. Tämä oli yhdenmukaista kirjallisuustietojen ja odotusten kanssa. Karbonatisoituminen vähensi betonien kestävyyttä kloridien tunkeutumista vastaan. Tällainen yhdistetty karbonatisoitumisen ja kloridien tunkeutumisen rasitus on oleellinen rakenteissa, jotka voivat kuivua kesäisin ja ovat tiesuolalle alttiina talvisin. Pakkasvaurioituminen vaikuttaa selvästi, mutta ei kovin voimakkaasti, kloridien tunkeutumiseen. Huolimatta suhteellisen lievästä vaikutuksesta tulisi se kuitenkin ottaa huomioon käyttöikälaskelmissa. Näyttää siltä, että betonin huokoset voivat täyttyä vedellä huomattavasti enemmän, jos betoniin on tunkeutunut klorideja kun ilman niitä. Vauriomekanismien vuorovaikutuksella voi olla merkittävä vaikutus betonirakenteiden käyttöikään kylmillä alueilla. Kokonaisuudessaan vaikutukset ovat monimutkaisia ja ovat suhteessa myös olosuhteisiin ja mikroilmastoon (jäänsulatussuolat, merivesi, ilmassa kulkeutuvat kloridit). Kvantitatiivista dataa on tällä hetkellä käytettävissä rajoitetusti. Lisätutkimuksille on edelleen tarvetta ilmiöiden ymmärtämiseksi, selittämiseksi ja mallintamiseksi.

AB - Tässä artikkelissa esitetään DuraInt-projektissa saatujen laboratoriotutkimusten tuloksia. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää laboratoriokokein, miten vaurioitumismekanismien yhteistoiminta vaikuttaa säilyvyyteen. Tässä artikkelissa esitetään vain keskeiset päätelmät ilman kattavaa tulosten ja niiden merkityksen tarkastelua: Ikääntymisen vaikutus pakkas-suolarapautumiseen on merkittä. Karbonatisoitumisella näyttäisi olevan suuri negatiivinen vaikutus kaikilla sideaineilla. On huomattava, että hyvin huokostetulla betonilla rapautuminen oli aina vähäistä. Lisäksi on huomattava, että tässä karbonatisoituminen sisältää aina pitkäaikaisen kuivumisen. Pakkasvaurion (sisäisen) vaikutus karbonatisoitumiseen oli pieni, mutta mitattavissa ja on siten otettava huomioon käyttöikälaskelmissa. Lisätutkimukset ovat tarpeen tulosten toistettavuuden ja luotettavuuden selvittämiseksi. Tulokset osoittivat, että karbonatisoitumisella ei ollut vaikutusta sisäiseen pakkasvaurioitumiseen mitattuna dynaamisen kimmokertoimen muutoksella. Tämä oli yhdenmukaista kirjallisuustietojen ja odotusten kanssa. Karbonatisoituminen vähensi betonien kestävyyttä kloridien tunkeutumista vastaan. Tällainen yhdistetty karbonatisoitumisen ja kloridien tunkeutumisen rasitus on oleellinen rakenteissa, jotka voivat kuivua kesäisin ja ovat tiesuolalle alttiina talvisin. Pakkasvaurioituminen vaikuttaa selvästi, mutta ei kovin voimakkaasti, kloridien tunkeutumiseen. Huolimatta suhteellisen lievästä vaikutuksesta tulisi se kuitenkin ottaa huomioon käyttöikälaskelmissa. Näyttää siltä, että betonin huokoset voivat täyttyä vedellä huomattavasti enemmän, jos betoniin on tunkeutunut klorideja kun ilman niitä. Vauriomekanismien vuorovaikutuksella voi olla merkittävä vaikutus betonirakenteiden käyttöikään kylmillä alueilla. Kokonaisuudessaan vaikutukset ovat monimutkaisia ja ovat suhteessa myös olosuhteisiin ja mikroilmastoon (jäänsulatussuolat, merivesi, ilmassa kulkeutuvat kloridit). Kvantitatiivista dataa on tällä hetkellä käytettävissä rajoitetusti. Lisätutkimuksille on edelleen tarvetta ilmiöiden ymmärtämiseksi, selittämiseksi ja mallintamiseksi.

M3 - Article

VL - 82

SP - 50

EP - 54

JO - Betoni

JF - Betoni

SN - 1235-2136

IS - 1

ER -