Betonirakenteiden infrapunasäteilylämmitys työmaaolosuhteissa

Vesa Penttala, E. Törmi

Research output: Book/ReportReportProfessional

Abstract

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää infrapunasäteilyn käyttömahdollisuuksia betonirakenteiden lämmittämisessä ja betonin lämpökäsittelyssä rakennustyömailla. Aihetta selvitettiin pääasiassa työmailla suoritettujen mittausten ja kokeiden avulla sekä kirjallisuustutkimuksena. Kirjallisuustietojen perustella on selvitetty infrapunasäteilyn teoreettinen tausta sekä kartoitettu nykyisin käytössä olevat infrapunalämmityslaitteistot, niiden toimintaperiaatteet ja käyttökohteet. Työmaamittaukset ja kokeet suoritettiin suurimmalta osaltaan rakennustyömailla, joilla käytettiin teräspintaisia kulmamuotteja ja nestekaasulämmitteisiä infrapunasäteilijöitä. Yhdet mittaukset ja kokeet tehtiin työmaalla, jolla käytettiin vaneripintaisia pöytämuotteja. Betonin lämpötilan kehittymistä seurattiin työmailla laatta- ja seinärakenteisiin sijoitettujen termoelementtien avulla. Betonin puristuslujuuden kehittymistä tutkittiin rakenteista porattujen koelieriöiden avulla. Huomiota kiinnitettiin erityisesti muottien purkautumislujuuden saavuttamiseen kuluvan ajan määrittämiseen ja infrapunasäteilylämmityksen vaikutukseen betonin 28 vuorokauden puristuslujuustuloksiin. Tutkimuksen tulosten mukaan säteilijät on suunnattava muottien niihin osiin, joissa valettu betoni rajoittuu jo kovettuneeseen ja kylmään rakenneosaan. Katetussa huonetilassa lämpenevä ilma lämmittää muotin muut osat. Valettava rakenne on suojattava mahdollisimman aikaisessa vaiheessa eristyslaatikoilla tai eristysmatoilla. Varsinkin tuulisella säällä on säteilijöiden huonetilan suojaamiseen kiinnitettävä erityisestä huomioita. Tutkimuksen mukaan betonin lujuuskato on keskimäärin vähintään 25 - 30 %, jos betonin lämpötila nousee ensimmäisen vuorokauden aikana yli 60 °C. Tutkimuksen yhteydessä kartoitettiin infrapunasäteilylaitteistojen käyttö- ja laitekustannukset. Tutkimuksessa on pantu erityistä painoa infrapunasäteilylämmityksen käyttö- ja lämmitysohjeiden laatimiseen. Ohjeissa käsitellään lämmityksen suunnittelua ja valvontaa sekä säteilijöiden suuntausta ja rakenteiden varatuentaa.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages92
ISBN (Print)951-38-0530-1
Publication statusPublished - 1977
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

NameValtion teknillinen tutkimuskeskus, betonitekniikan laboratorio, tiedonanto
PublisherVTT
Volume45
ISSN (Print)0355-3442

Fingerprint

infrared radiation
heat

Cite this

Penttala, V., & Törmi, E. (1977). Betonirakenteiden infrapunasäteilylämmitys työmaaolosuhteissa. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus: Betonitekniikan laboratorio. Tiedonanto, No. 45
Penttala, Vesa ; Törmi, E. / Betonirakenteiden infrapunasäteilylämmitys työmaaolosuhteissa. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1977. 92 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus: Betonitekniikan laboratorio. Tiedonanto; No. 45).
@book{f1e0e189001242dab4f4ed774ea5c5e8,
title = "Betonirakenteiden infrapunas{\"a}teilyl{\"a}mmitys ty{\"o}maaolosuhteissa",
abstract = "Tutkimuksen tavoitteena oli selvitt{\"a}{\"a} infrapunas{\"a}teilyn k{\"a}ytt{\"o}mahdollisuuksia betonirakenteiden l{\"a}mmitt{\"a}misess{\"a} ja betonin l{\"a}mp{\"o}k{\"a}sittelyss{\"a} rakennusty{\"o}mailla. Aihetta selvitettiin p{\"a}{\"a}asiassa ty{\"o}mailla suoritettujen mittausten ja kokeiden avulla sek{\"a} kirjallisuustutkimuksena. Kirjallisuustietojen perustella on selvitetty infrapunas{\"a}teilyn teoreettinen tausta sek{\"a} kartoitettu nykyisin k{\"a}yt{\"o}ss{\"a} olevat infrapunal{\"a}mmityslaitteistot, niiden toimintaperiaatteet ja k{\"a}ytt{\"o}kohteet. Ty{\"o}maamittaukset ja kokeet suoritettiin suurimmalta osaltaan rakennusty{\"o}mailla, joilla k{\"a}ytettiin ter{\"a}spintaisia kulmamuotteja ja nestekaasul{\"a}mmitteisi{\"a} infrapunas{\"a}teilij{\"o}it{\"a}. Yhdet mittaukset ja kokeet tehtiin ty{\"o}maalla, jolla k{\"a}ytettiin vaneripintaisia p{\"o}yt{\"a}muotteja. Betonin l{\"a}mp{\"o}tilan kehittymist{\"a} seurattiin ty{\"o}mailla laatta- ja sein{\"a}rakenteisiin sijoitettujen termoelementtien avulla. Betonin puristuslujuuden kehittymist{\"a} tutkittiin rakenteista porattujen koelieri{\"o}iden avulla. Huomiota kiinnitettiin erityisesti muottien purkautumislujuuden saavuttamiseen kuluvan ajan m{\"a}{\"a}ritt{\"a}miseen ja infrapunas{\"a}teilyl{\"a}mmityksen vaikutukseen betonin 28 vuorokauden puristuslujuustuloksiin. Tutkimuksen tulosten mukaan s{\"a}teilij{\"a}t on suunnattava muottien niihin osiin, joissa valettu betoni rajoittuu jo kovettuneeseen ja kylm{\"a}{\"a}n rakenneosaan. Katetussa huonetilassa l{\"a}mpenev{\"a} ilma l{\"a}mmitt{\"a}{\"a} muotin muut osat. Valettava rakenne on suojattava mahdollisimman aikaisessa vaiheessa eristyslaatikoilla tai eristysmatoilla. Varsinkin tuulisella s{\"a}{\"a}ll{\"a} on s{\"a}teilij{\"o}iden huonetilan suojaamiseen kiinnitett{\"a}v{\"a} erityisest{\"a} huomioita. Tutkimuksen mukaan betonin lujuuskato on keskim{\"a}{\"a}rin v{\"a}hint{\"a}{\"a}n 25 - 30 {\%}, jos betonin l{\"a}mp{\"o}tila nousee ensimm{\"a}isen vuorokauden aikana yli 60 °C. Tutkimuksen yhteydess{\"a} kartoitettiin infrapunas{\"a}teilylaitteistojen k{\"a}ytt{\"o}- ja laitekustannukset. Tutkimuksessa on pantu erityist{\"a} painoa infrapunas{\"a}teilyl{\"a}mmityksen k{\"a}ytt{\"o}- ja l{\"a}mmitysohjeiden laatimiseen. Ohjeissa k{\"a}sitell{\"a}{\"a}n l{\"a}mmityksen suunnittelua ja valvontaa sek{\"a} s{\"a}teilij{\"o}iden suuntausta ja rakenteiden varatuentaa.",
author = "Vesa Penttala and E. T{\"o}rmi",
year = "1977",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-0530-1",
series = "Valtion teknillinen tutkimuskeskus, betonitekniikan laboratorio, tiedonanto",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
address = "Finland",

}

Penttala, V & Törmi, E 1977, Betonirakenteiden infrapunasäteilylämmitys työmaaolosuhteissa. Valtion teknillinen tutkimuskeskus: Betonitekniikan laboratorio. Tiedonanto, no. 45, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Betonirakenteiden infrapunasäteilylämmitys työmaaolosuhteissa. / Penttala, Vesa; Törmi, E.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1977. 92 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus: Betonitekniikan laboratorio. Tiedonanto; No. 45).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Betonirakenteiden infrapunasäteilylämmitys työmaaolosuhteissa

AU - Penttala, Vesa

AU - Törmi, E.

PY - 1977

Y1 - 1977

N2 - Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää infrapunasäteilyn käyttömahdollisuuksia betonirakenteiden lämmittämisessä ja betonin lämpökäsittelyssä rakennustyömailla. Aihetta selvitettiin pääasiassa työmailla suoritettujen mittausten ja kokeiden avulla sekä kirjallisuustutkimuksena. Kirjallisuustietojen perustella on selvitetty infrapunasäteilyn teoreettinen tausta sekä kartoitettu nykyisin käytössä olevat infrapunalämmityslaitteistot, niiden toimintaperiaatteet ja käyttökohteet. Työmaamittaukset ja kokeet suoritettiin suurimmalta osaltaan rakennustyömailla, joilla käytettiin teräspintaisia kulmamuotteja ja nestekaasulämmitteisiä infrapunasäteilijöitä. Yhdet mittaukset ja kokeet tehtiin työmaalla, jolla käytettiin vaneripintaisia pöytämuotteja. Betonin lämpötilan kehittymistä seurattiin työmailla laatta- ja seinärakenteisiin sijoitettujen termoelementtien avulla. Betonin puristuslujuuden kehittymistä tutkittiin rakenteista porattujen koelieriöiden avulla. Huomiota kiinnitettiin erityisesti muottien purkautumislujuuden saavuttamiseen kuluvan ajan määrittämiseen ja infrapunasäteilylämmityksen vaikutukseen betonin 28 vuorokauden puristuslujuustuloksiin. Tutkimuksen tulosten mukaan säteilijät on suunnattava muottien niihin osiin, joissa valettu betoni rajoittuu jo kovettuneeseen ja kylmään rakenneosaan. Katetussa huonetilassa lämpenevä ilma lämmittää muotin muut osat. Valettava rakenne on suojattava mahdollisimman aikaisessa vaiheessa eristyslaatikoilla tai eristysmatoilla. Varsinkin tuulisella säällä on säteilijöiden huonetilan suojaamiseen kiinnitettävä erityisestä huomioita. Tutkimuksen mukaan betonin lujuuskato on keskimäärin vähintään 25 - 30 %, jos betonin lämpötila nousee ensimmäisen vuorokauden aikana yli 60 °C. Tutkimuksen yhteydessä kartoitettiin infrapunasäteilylaitteistojen käyttö- ja laitekustannukset. Tutkimuksessa on pantu erityistä painoa infrapunasäteilylämmityksen käyttö- ja lämmitysohjeiden laatimiseen. Ohjeissa käsitellään lämmityksen suunnittelua ja valvontaa sekä säteilijöiden suuntausta ja rakenteiden varatuentaa.

AB - Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää infrapunasäteilyn käyttömahdollisuuksia betonirakenteiden lämmittämisessä ja betonin lämpökäsittelyssä rakennustyömailla. Aihetta selvitettiin pääasiassa työmailla suoritettujen mittausten ja kokeiden avulla sekä kirjallisuustutkimuksena. Kirjallisuustietojen perustella on selvitetty infrapunasäteilyn teoreettinen tausta sekä kartoitettu nykyisin käytössä olevat infrapunalämmityslaitteistot, niiden toimintaperiaatteet ja käyttökohteet. Työmaamittaukset ja kokeet suoritettiin suurimmalta osaltaan rakennustyömailla, joilla käytettiin teräspintaisia kulmamuotteja ja nestekaasulämmitteisiä infrapunasäteilijöitä. Yhdet mittaukset ja kokeet tehtiin työmaalla, jolla käytettiin vaneripintaisia pöytämuotteja. Betonin lämpötilan kehittymistä seurattiin työmailla laatta- ja seinärakenteisiin sijoitettujen termoelementtien avulla. Betonin puristuslujuuden kehittymistä tutkittiin rakenteista porattujen koelieriöiden avulla. Huomiota kiinnitettiin erityisesti muottien purkautumislujuuden saavuttamiseen kuluvan ajan määrittämiseen ja infrapunasäteilylämmityksen vaikutukseen betonin 28 vuorokauden puristuslujuustuloksiin. Tutkimuksen tulosten mukaan säteilijät on suunnattava muottien niihin osiin, joissa valettu betoni rajoittuu jo kovettuneeseen ja kylmään rakenneosaan. Katetussa huonetilassa lämpenevä ilma lämmittää muotin muut osat. Valettava rakenne on suojattava mahdollisimman aikaisessa vaiheessa eristyslaatikoilla tai eristysmatoilla. Varsinkin tuulisella säällä on säteilijöiden huonetilan suojaamiseen kiinnitettävä erityisestä huomioita. Tutkimuksen mukaan betonin lujuuskato on keskimäärin vähintään 25 - 30 %, jos betonin lämpötila nousee ensimmäisen vuorokauden aikana yli 60 °C. Tutkimuksen yhteydessä kartoitettiin infrapunasäteilylaitteistojen käyttö- ja laitekustannukset. Tutkimuksessa on pantu erityistä painoa infrapunasäteilylämmityksen käyttö- ja lämmitysohjeiden laatimiseen. Ohjeissa käsitellään lämmityksen suunnittelua ja valvontaa sekä säteilijöiden suuntausta ja rakenteiden varatuentaa.

M3 - Report

SN - 951-38-0530-1

T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus, betonitekniikan laboratorio, tiedonanto

BT - Betonirakenteiden infrapunasäteilylämmitys työmaaolosuhteissa

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Penttala V, Törmi E. Betonirakenteiden infrapunasäteilylämmitys työmaaolosuhteissa. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1977. 92 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus: Betonitekniikan laboratorio. Tiedonanto; No. 45).