Betoniraudoitusten standardointi

Kari Nikkari

Research output: Book/ReportReportProfessional

Abstract

Betoniterästen, raudoitusten raaka-aineen, kehitys- ja standardointityö on sopivinta hoitaa betoniterästeollisuudessa yhteistyössä rakennusteollisuuden kanssa. Raudoitusten kehitys- ja standardointityö tulisi koordinoida ja tahdistaa keskitetysti betonirakentamisen muiden osatekniikoiden kanssa. Tämä työ sopisi parhaiten jollekin järjestölle. Raudoitteiden ja raudoitusten yhteydessä tuntuvat raudoitteiden valmistajien yhteinen tuotelehti, RT-kortti ja keskusjärjestön standardi sopivimmilta standardoinnin tasoilta. Vasta hyväksi osoittautunut käytäntö, kuten betoniteräkset, on mielekästä standardoida SFS-tasolla. Teollisesti tuotettaviin raudoituksiin parhaiten soveltuvien raudoitteiden suunnittelu ja käyttöönotto on monitahoinen teknis-taloudellinen tehtävä. Toimivuuden, valmiuksien ja varastoinnin aiheuttamat vaatimukset ja työmaatekniikat asettavat rajoituksia tehdasmaisesti valmistetulle tuotteelle. Yleisperiaatteena työmaan kannalta on, ettei valmiita raudoitteita käytettäessä työmaalle aiheudu lisävaatimuksia perinteiseen raudoittamiseen verrattuna. Yhdenkin raudoitteen kokonaisvaltainen suunnittelu on siksi laaja tehtävä, ettei senkaltaiseen kehittelytyöhön ole ollut mahdollisuuksia tämä tutkimuksen yhteydessä. Tutkimuksessa syntyi joukko tuoteideoita, joilla saattaa olla merkitystä tulevaisuuden tuotekehittelyssä. Raudoituksia koskevat suositukset annetaan siinä hengessä, että tehdasvalmisteisten raudoitteiden käytöllä tullaan laajimmillaan kattamaan 80 - 90 % kaikista raudoituksista. Suosituksina annetaan ehdotukset: - betoniraudoitusten perussanastoksi - raudoitteiden taivutustyypeiksi, vakiotaivutushalkaisijoiksi ja taivutuskorjauksiksi - tankoko'oiksi, -jaoiksi ja -pituuksiksi - raudoitusverkoiksi - palkki- ja pilarihakatyypeiksi - raudoitteiden osoitejärjestelmäksi - hakaraudoitteen sivumittojen toleransseiksi - työmaaorganisaatioiksi tehdasvalmisteisia raudoitteita käytettäessä Raudoitteiden tehdasmaisessa valmistuksessa ovat hitsaukset keskeisessä asemassa. Liitostyyppeinä tulevat kysymykseen standardin SFS 1251 mukaiset luokat. Eräät betoniterästen hitsautuvuutta haittaavat ilmiöt ovat kuumavalssatuilla betoniteräksillä eri suuntaiset kuin kylmämuokatuilla. Tutkimuksessa syntyi suosituksia pilarien ja palkkien sivumittojen sekä eräiden betonielementtien mittojen suosituimmuusmitoiksi, joiden tarkoituksena oli edistää kyseisiin rakenneosiin käytettävien raudoitteiden standardointia. Suosituksia ei kuitenkaan julkaista tässä tiedonannossa, vaan ne luovutetaan rakennusrungon mittajärjestelmätutkimuksen käyttöön.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages58
ISBN (Print)951-38-0608-1
Publication statusPublished - 1978
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

NameValtion teknillinen tutkimuskeskus, betonitekniikan laboratorio, tiedonanto
PublisherVTT
Volume49
ISSN (Print)0355-3442

Fingerprint

standardization
Olla

Cite this

Nikkari, K. (1978). Betoniraudoitusten standardointi. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus: Betonitekniikan laboratorio. Tiedonanto, No. 49
Nikkari, Kari. / Betoniraudoitusten standardointi. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1978. 58 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus: Betonitekniikan laboratorio. Tiedonanto; No. 49).
@book{8dd43e38ebeb46378d0ae8aa96a337a2,
title = "Betoniraudoitusten standardointi",
abstract = "Betoniter{\"a}sten, raudoitusten raaka-aineen, kehitys- ja standardointity{\"o} on sopivinta hoitaa betoniter{\"a}steollisuudessa yhteisty{\"o}ss{\"a} rakennusteollisuuden kanssa. Raudoitusten kehitys- ja standardointity{\"o} tulisi koordinoida ja tahdistaa keskitetysti betonirakentamisen muiden osatekniikoiden kanssa. T{\"a}m{\"a} ty{\"o} sopisi parhaiten jollekin j{\"a}rjest{\"o}lle. Raudoitteiden ja raudoitusten yhteydess{\"a} tuntuvat raudoitteiden valmistajien yhteinen tuotelehti, RT-kortti ja keskusj{\"a}rjest{\"o}n standardi sopivimmilta standardoinnin tasoilta. Vasta hyv{\"a}ksi osoittautunut k{\"a}yt{\"a}nt{\"o}, kuten betoniter{\"a}kset, on mielek{\"a}st{\"a} standardoida SFS-tasolla. Teollisesti tuotettaviin raudoituksiin parhaiten soveltuvien raudoitteiden suunnittelu ja k{\"a}ytt{\"o}{\"o}notto on monitahoinen teknis-taloudellinen teht{\"a}v{\"a}. Toimivuuden, valmiuksien ja varastoinnin aiheuttamat vaatimukset ja ty{\"o}maatekniikat asettavat rajoituksia tehdasmaisesti valmistetulle tuotteelle. Yleisperiaatteena ty{\"o}maan kannalta on, ettei valmiita raudoitteita k{\"a}ytett{\"a}ess{\"a} ty{\"o}maalle aiheudu lis{\"a}vaatimuksia perinteiseen raudoittamiseen verrattuna. Yhdenkin raudoitteen kokonaisvaltainen suunnittelu on siksi laaja teht{\"a}v{\"a}, ettei senkaltaiseen kehittelyty{\"o}h{\"o}n ole ollut mahdollisuuksia t{\"a}m{\"a} tutkimuksen yhteydess{\"a}. Tutkimuksessa syntyi joukko tuoteideoita, joilla saattaa olla merkityst{\"a} tulevaisuuden tuotekehittelyss{\"a}. Raudoituksia koskevat suositukset annetaan siin{\"a} hengess{\"a}, ett{\"a} tehdasvalmisteisten raudoitteiden k{\"a}yt{\"o}ll{\"a} tullaan laajimmillaan kattamaan 80 - 90 {\%} kaikista raudoituksista. Suosituksina annetaan ehdotukset: - betoniraudoitusten perussanastoksi - raudoitteiden taivutustyypeiksi, vakiotaivutushalkaisijoiksi ja taivutuskorjauksiksi - tankoko'oiksi, -jaoiksi ja -pituuksiksi - raudoitusverkoiksi - palkki- ja pilarihakatyypeiksi - raudoitteiden osoitej{\"a}rjestelm{\"a}ksi - hakaraudoitteen sivumittojen toleransseiksi - ty{\"o}maaorganisaatioiksi tehdasvalmisteisia raudoitteita k{\"a}ytett{\"a}ess{\"a} Raudoitteiden tehdasmaisessa valmistuksessa ovat hitsaukset keskeisess{\"a} asemassa. Liitostyyppein{\"a} tulevat kysymykseen standardin SFS 1251 mukaiset luokat. Er{\"a}{\"a}t betoniter{\"a}sten hitsautuvuutta haittaavat ilmi{\"o}t ovat kuumavalssatuilla betoniter{\"a}ksill{\"a} eri suuntaiset kuin kylm{\"a}muokatuilla. Tutkimuksessa syntyi suosituksia pilarien ja palkkien sivumittojen sek{\"a} er{\"a}iden betonielementtien mittojen suosituimmuusmitoiksi, joiden tarkoituksena oli edist{\"a}{\"a} kyseisiin rakenneosiin k{\"a}ytett{\"a}vien raudoitteiden standardointia. Suosituksia ei kuitenkaan julkaista t{\"a}ss{\"a} tiedonannossa, vaan ne luovutetaan rakennusrungon mittaj{\"a}rjestelm{\"a}tutkimuksen k{\"a}ytt{\"o}{\"o}n.",
author = "Kari Nikkari",
year = "1978",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-0608-1",
series = "Valtion teknillinen tutkimuskeskus, betonitekniikan laboratorio, tiedonanto",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
address = "Finland",

}

Nikkari, K 1978, Betoniraudoitusten standardointi. Valtion teknillinen tutkimuskeskus: Betonitekniikan laboratorio. Tiedonanto, no. 49, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Betoniraudoitusten standardointi. / Nikkari, Kari.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1978. 58 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus: Betonitekniikan laboratorio. Tiedonanto; No. 49).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Betoniraudoitusten standardointi

AU - Nikkari, Kari

PY - 1978

Y1 - 1978

N2 - Betoniterästen, raudoitusten raaka-aineen, kehitys- ja standardointityö on sopivinta hoitaa betoniterästeollisuudessa yhteistyössä rakennusteollisuuden kanssa. Raudoitusten kehitys- ja standardointityö tulisi koordinoida ja tahdistaa keskitetysti betonirakentamisen muiden osatekniikoiden kanssa. Tämä työ sopisi parhaiten jollekin järjestölle. Raudoitteiden ja raudoitusten yhteydessä tuntuvat raudoitteiden valmistajien yhteinen tuotelehti, RT-kortti ja keskusjärjestön standardi sopivimmilta standardoinnin tasoilta. Vasta hyväksi osoittautunut käytäntö, kuten betoniteräkset, on mielekästä standardoida SFS-tasolla. Teollisesti tuotettaviin raudoituksiin parhaiten soveltuvien raudoitteiden suunnittelu ja käyttöönotto on monitahoinen teknis-taloudellinen tehtävä. Toimivuuden, valmiuksien ja varastoinnin aiheuttamat vaatimukset ja työmaatekniikat asettavat rajoituksia tehdasmaisesti valmistetulle tuotteelle. Yleisperiaatteena työmaan kannalta on, ettei valmiita raudoitteita käytettäessä työmaalle aiheudu lisävaatimuksia perinteiseen raudoittamiseen verrattuna. Yhdenkin raudoitteen kokonaisvaltainen suunnittelu on siksi laaja tehtävä, ettei senkaltaiseen kehittelytyöhön ole ollut mahdollisuuksia tämä tutkimuksen yhteydessä. Tutkimuksessa syntyi joukko tuoteideoita, joilla saattaa olla merkitystä tulevaisuuden tuotekehittelyssä. Raudoituksia koskevat suositukset annetaan siinä hengessä, että tehdasvalmisteisten raudoitteiden käytöllä tullaan laajimmillaan kattamaan 80 - 90 % kaikista raudoituksista. Suosituksina annetaan ehdotukset: - betoniraudoitusten perussanastoksi - raudoitteiden taivutustyypeiksi, vakiotaivutushalkaisijoiksi ja taivutuskorjauksiksi - tankoko'oiksi, -jaoiksi ja -pituuksiksi - raudoitusverkoiksi - palkki- ja pilarihakatyypeiksi - raudoitteiden osoitejärjestelmäksi - hakaraudoitteen sivumittojen toleransseiksi - työmaaorganisaatioiksi tehdasvalmisteisia raudoitteita käytettäessä Raudoitteiden tehdasmaisessa valmistuksessa ovat hitsaukset keskeisessä asemassa. Liitostyyppeinä tulevat kysymykseen standardin SFS 1251 mukaiset luokat. Eräät betoniterästen hitsautuvuutta haittaavat ilmiöt ovat kuumavalssatuilla betoniteräksillä eri suuntaiset kuin kylmämuokatuilla. Tutkimuksessa syntyi suosituksia pilarien ja palkkien sivumittojen sekä eräiden betonielementtien mittojen suosituimmuusmitoiksi, joiden tarkoituksena oli edistää kyseisiin rakenneosiin käytettävien raudoitteiden standardointia. Suosituksia ei kuitenkaan julkaista tässä tiedonannossa, vaan ne luovutetaan rakennusrungon mittajärjestelmätutkimuksen käyttöön.

AB - Betoniterästen, raudoitusten raaka-aineen, kehitys- ja standardointityö on sopivinta hoitaa betoniterästeollisuudessa yhteistyössä rakennusteollisuuden kanssa. Raudoitusten kehitys- ja standardointityö tulisi koordinoida ja tahdistaa keskitetysti betonirakentamisen muiden osatekniikoiden kanssa. Tämä työ sopisi parhaiten jollekin järjestölle. Raudoitteiden ja raudoitusten yhteydessä tuntuvat raudoitteiden valmistajien yhteinen tuotelehti, RT-kortti ja keskusjärjestön standardi sopivimmilta standardoinnin tasoilta. Vasta hyväksi osoittautunut käytäntö, kuten betoniteräkset, on mielekästä standardoida SFS-tasolla. Teollisesti tuotettaviin raudoituksiin parhaiten soveltuvien raudoitteiden suunnittelu ja käyttöönotto on monitahoinen teknis-taloudellinen tehtävä. Toimivuuden, valmiuksien ja varastoinnin aiheuttamat vaatimukset ja työmaatekniikat asettavat rajoituksia tehdasmaisesti valmistetulle tuotteelle. Yleisperiaatteena työmaan kannalta on, ettei valmiita raudoitteita käytettäessä työmaalle aiheudu lisävaatimuksia perinteiseen raudoittamiseen verrattuna. Yhdenkin raudoitteen kokonaisvaltainen suunnittelu on siksi laaja tehtävä, ettei senkaltaiseen kehittelytyöhön ole ollut mahdollisuuksia tämä tutkimuksen yhteydessä. Tutkimuksessa syntyi joukko tuoteideoita, joilla saattaa olla merkitystä tulevaisuuden tuotekehittelyssä. Raudoituksia koskevat suositukset annetaan siinä hengessä, että tehdasvalmisteisten raudoitteiden käytöllä tullaan laajimmillaan kattamaan 80 - 90 % kaikista raudoituksista. Suosituksina annetaan ehdotukset: - betoniraudoitusten perussanastoksi - raudoitteiden taivutustyypeiksi, vakiotaivutushalkaisijoiksi ja taivutuskorjauksiksi - tankoko'oiksi, -jaoiksi ja -pituuksiksi - raudoitusverkoiksi - palkki- ja pilarihakatyypeiksi - raudoitteiden osoitejärjestelmäksi - hakaraudoitteen sivumittojen toleransseiksi - työmaaorganisaatioiksi tehdasvalmisteisia raudoitteita käytettäessä Raudoitteiden tehdasmaisessa valmistuksessa ovat hitsaukset keskeisessä asemassa. Liitostyyppeinä tulevat kysymykseen standardin SFS 1251 mukaiset luokat. Eräät betoniterästen hitsautuvuutta haittaavat ilmiöt ovat kuumavalssatuilla betoniteräksillä eri suuntaiset kuin kylmämuokatuilla. Tutkimuksessa syntyi suosituksia pilarien ja palkkien sivumittojen sekä eräiden betonielementtien mittojen suosituimmuusmitoiksi, joiden tarkoituksena oli edistää kyseisiin rakenneosiin käytettävien raudoitteiden standardointia. Suosituksia ei kuitenkaan julkaista tässä tiedonannossa, vaan ne luovutetaan rakennusrungon mittajärjestelmätutkimuksen käyttöön.

M3 - Report

SN - 951-38-0608-1

T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus, betonitekniikan laboratorio, tiedonanto

BT - Betoniraudoitusten standardointi

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Nikkari K. Betoniraudoitusten standardointi. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1978. 58 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus: Betonitekniikan laboratorio. Tiedonanto; No. 49).