Betonisten talonrakennuselementtien valmistusmenetelmät

Matti Alho, Jukka Nykänen

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, kuinka betonisten talonrakennuselementtien valmistus nykyisin suoritetaan suomalaisissa elementtitehtaissa. Tutkimuksessa tarkastellaan vain asuin- ja teollisuusrakennuselementtien valmistusta. Vuosina 1962-1972 kasvoi betonirunkoisten joko osittain tai kokonaan elementeistä koottujen asuinrakennusten osuus kaikista asuinrakennuksista noin viisinkertaiseksi. Betonisia talonrakennuselementtejä valmistavien tehtaiden lukumäärä oli vuonna 1973 sama kuin vuonna 1968. Uusia suuria tehtaita on koko ajan perustettu lisää pienempien tuotantolaitosten lopettaessa koko toimintansa tai talonrakennuselementtituotantonsa. Betonisten asuinrakennuselementtien tuotanto vuonna 1973 oli noin 1 240 000 tonnia. Teollisuusrakennuselementtejä valmistettiin samana vuonna noin 474 000 tonnia. Elementtien "raaka-aineet" betonimassa, raudoituselementit ja erillisosat yhdistetään kokonaisuudeksi muoteissa. Valmistuksen työvaiheet voidaan suorittaa joko kiinteä- tai liikkuvamuottimenetelmällä. Liikkuvamuottimenetelmää käytetään jonkin verran vain teräsbetonisten ulkoseinä- ja välipohjaelementtien valmistuksessa. Muut elementit valmistetaan kiinteämuottimenetelmää käyttäen. Betonimassantärytys tapahtuu joko sauva-, pinta- tai muottitärytyksellä sekä edellisiä yhdistämällä. Väliseinä-, välipohja- ja parveke-elementit tärytetään vielä pääasiassa sauvatäryttimellä. Hissikuilu- ja hormielementeissä käytetään yksinomaan sauvatärytystä. Ulkoseinäelementtien tärytysmenetelmistä on yhdistetty sauva- ja muottitärytys yleisin. Betonin kovettumista nopeutetaan meikäläisissä elementtitehtaissa tavallisimmin siten, että betonointi suoritetaan lämmitetyllä betonimassalla (lämpötila 25 °C - 40 °C), minkä jälkeen elementtiä vielä lämmitetään jollain lämpökäsittelymenetelmällä, useimmin muottilämmityksellä. Erikoissementtien ja lisäaineiden käyttö betonin kovettumisen nopeuttajina on sitä vastoin meillä melko harvinaista. Tehtaan sisäinen kuljetusjärjestelmä yhdistää eri työvaiheet. Valmistusprosessi ei saisi häiriintyä siirtojen takia, joten kuljetuskapasiteetin pitäisi olla niin mitoitettu, ettei eri valmistuspaikoilla esiintyisi tarvikkeiden odotusaikaa. Siltanosturi on elementtitehtaiden yleisin siirtoväline, ja se on käytössä melkein jokaisessa elementtitehtaassa. Se on myös yleisnosturi, jolla suoritetaan käytännöllisesti katsoen kaikkia tehtaan sisäisiä kuljetuksia. Muut siirtovälineet ovat yleensä erikoistuneet määrättyjen materiaalien siirtoon. Elementtitehtaiden laadunvalvonta on usein puutteellista ja se rajoittuu pääasiassa betonin laadunvalvontaan. Tämä ei kuitenkaan riitä, vaan valvontaa olisi kohdistettava myös raaka-aineisiin, tuotantoprosessiin ja valmiisiin tuotteisiin. Lopuksi kartoitettiin betonielementtiteollisuutta koskevaa tutkimustarvetta. Tutkimusaiheita saatiin 18 tehtaalta. Suurin osa vastanneista tehtaista piti betonin kovettumisen nopeuttamista tärkeimpänä tutkimusaiheena. Muita toivottuja tutkimusaiheita olivat mm. valmistustekniikkojen, standardisoinnin, normien tarkistamisen ja laadunvalvonnan suorittamisen tutkiminen.
Original languageFinnish
Place of PublicationOtaniemi
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages88
ISBN (Print)951-38-0248-5
Publication statusPublished - 1975
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

SeriesValtion teknillinen tutkimuskeskus: Betonitekniikan laboratorio. Tiedonanto
Number38
ISSN0355-3442

Fingerprint

mink
methodology
Olla

Cite this

Alho, M., & Nykänen, J. (1975). Betonisten talonrakennuselementtien valmistusmenetelmät. Otaniemi: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus: Betonitekniikan laboratorio. Tiedonanto, No. 38
Alho, Matti ; Nykänen, Jukka. / Betonisten talonrakennuselementtien valmistusmenetelmät. Otaniemi : VTT Technical Research Centre of Finland, 1975. 88 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus: Betonitekniikan laboratorio. Tiedonanto; No. 38).
@book{7e233084e6014097bc5c86f1ac1e8757,
title = "Betonisten talonrakennuselementtien valmistusmenetelm{\"a}t",
abstract = "Tutkimuksen tavoitteena on selvitt{\"a}{\"a}, kuinka betonisten talonrakennuselementtien valmistus nykyisin suoritetaan suomalaisissa elementtitehtaissa. Tutkimuksessa tarkastellaan vain asuin- ja teollisuusrakennuselementtien valmistusta. Vuosina 1962-1972 kasvoi betonirunkoisten joko osittain tai kokonaan elementeist{\"a} koottujen asuinrakennusten osuus kaikista asuinrakennuksista noin viisinkertaiseksi. Betonisia talonrakennuselementtej{\"a} valmistavien tehtaiden lukum{\"a}{\"a}r{\"a} oli vuonna 1973 sama kuin vuonna 1968. Uusia suuria tehtaita on koko ajan perustettu lis{\"a}{\"a} pienempien tuotantolaitosten lopettaessa koko toimintansa tai talonrakennuselementtituotantonsa. Betonisten asuinrakennuselementtien tuotanto vuonna 1973 oli noin 1 240 000 tonnia. Teollisuusrakennuselementtej{\"a} valmistettiin samana vuonna noin 474 000 tonnia. Elementtien {"}raaka-aineet{"} betonimassa, raudoituselementit ja erillisosat yhdistet{\"a}{\"a}n kokonaisuudeksi muoteissa. Valmistuksen ty{\"o}vaiheet voidaan suorittaa joko kiinte{\"a}- tai liikkuvamuottimenetelm{\"a}ll{\"a}. Liikkuvamuottimenetelm{\"a}{\"a} k{\"a}ytet{\"a}{\"a}n jonkin verran vain ter{\"a}sbetonisten ulkosein{\"a}- ja v{\"a}lipohjaelementtien valmistuksessa. Muut elementit valmistetaan kiinte{\"a}muottimenetelm{\"a}{\"a} k{\"a}ytt{\"a}en. Betonimassant{\"a}rytys tapahtuu joko sauva-, pinta- tai muottit{\"a}rytyksell{\"a} sek{\"a} edellisi{\"a} yhdist{\"a}m{\"a}ll{\"a}. V{\"a}lisein{\"a}-, v{\"a}lipohja- ja parveke-elementit t{\"a}rytet{\"a}{\"a}n viel{\"a} p{\"a}{\"a}asiassa sauvat{\"a}ryttimell{\"a}. Hissikuilu- ja hormielementeiss{\"a} k{\"a}ytet{\"a}{\"a}n yksinomaan sauvat{\"a}rytyst{\"a}. Ulkosein{\"a}elementtien t{\"a}rytysmenetelmist{\"a} on yhdistetty sauva- ja muottit{\"a}rytys yleisin. Betonin kovettumista nopeutetaan meik{\"a}l{\"a}isiss{\"a} elementtitehtaissa tavallisimmin siten, ett{\"a} betonointi suoritetaan l{\"a}mmitetyll{\"a} betonimassalla (l{\"a}mp{\"o}tila 25 °C - 40 °C), mink{\"a} j{\"a}lkeen elementti{\"a} viel{\"a} l{\"a}mmitet{\"a}{\"a}n jollain l{\"a}mp{\"o}k{\"a}sittelymenetelm{\"a}ll{\"a}, useimmin muottil{\"a}mmityksell{\"a}. Erikoissementtien ja lis{\"a}aineiden k{\"a}ytt{\"o} betonin kovettumisen nopeuttajina on sit{\"a} vastoin meill{\"a} melko harvinaista. Tehtaan sis{\"a}inen kuljetusj{\"a}rjestelm{\"a} yhdist{\"a}{\"a} eri ty{\"o}vaiheet. Valmistusprosessi ei saisi h{\"a}iriinty{\"a} siirtojen takia, joten kuljetuskapasiteetin pit{\"a}isi olla niin mitoitettu, ettei eri valmistuspaikoilla esiintyisi tarvikkeiden odotusaikaa. Siltanosturi on elementtitehtaiden yleisin siirtov{\"a}line, ja se on k{\"a}yt{\"o}ss{\"a} melkein jokaisessa elementtitehtaassa. Se on my{\"o}s yleisnosturi, jolla suoritetaan k{\"a}yt{\"a}nn{\"o}llisesti katsoen kaikkia tehtaan sis{\"a}isi{\"a} kuljetuksia. Muut siirtov{\"a}lineet ovat yleens{\"a} erikoistuneet m{\"a}{\"a}r{\"a}ttyjen materiaalien siirtoon. Elementtitehtaiden laadunvalvonta on usein puutteellista ja se rajoittuu p{\"a}{\"a}asiassa betonin laadunvalvontaan. T{\"a}m{\"a} ei kuitenkaan riit{\"a}, vaan valvontaa olisi kohdistettava my{\"o}s raaka-aineisiin, tuotantoprosessiin ja valmiisiin tuotteisiin. Lopuksi kartoitettiin betonielementtiteollisuutta koskevaa tutkimustarvetta. Tutkimusaiheita saatiin 18 tehtaalta. Suurin osa vastanneista tehtaista piti betonin kovettumisen nopeuttamista t{\"a}rkeimp{\"a}n{\"a} tutkimusaiheena. Muita toivottuja tutkimusaiheita olivat mm. valmistustekniikkojen, standardisoinnin, normien tarkistamisen ja laadunvalvonnan suorittamisen tutkiminen.",
author = "Matti Alho and Jukka Nyk{\"a}nen",
year = "1975",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-0248-5",
series = "Valtion teknillinen tutkimuskeskus: Betonitekniikan laboratorio. Tiedonanto",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "38",
address = "Finland",

}

Alho, M & Nykänen, J 1975, Betonisten talonrakennuselementtien valmistusmenetelmät. Valtion teknillinen tutkimuskeskus: Betonitekniikan laboratorio. Tiedonanto, no. 38, VTT Technical Research Centre of Finland, Otaniemi.

Betonisten talonrakennuselementtien valmistusmenetelmät. / Alho, Matti; Nykänen, Jukka.

Otaniemi : VTT Technical Research Centre of Finland, 1975. 88 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus: Betonitekniikan laboratorio. Tiedonanto; No. 38).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Betonisten talonrakennuselementtien valmistusmenetelmät

AU - Alho, Matti

AU - Nykänen, Jukka

PY - 1975

Y1 - 1975

N2 - Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, kuinka betonisten talonrakennuselementtien valmistus nykyisin suoritetaan suomalaisissa elementtitehtaissa. Tutkimuksessa tarkastellaan vain asuin- ja teollisuusrakennuselementtien valmistusta. Vuosina 1962-1972 kasvoi betonirunkoisten joko osittain tai kokonaan elementeistä koottujen asuinrakennusten osuus kaikista asuinrakennuksista noin viisinkertaiseksi. Betonisia talonrakennuselementtejä valmistavien tehtaiden lukumäärä oli vuonna 1973 sama kuin vuonna 1968. Uusia suuria tehtaita on koko ajan perustettu lisää pienempien tuotantolaitosten lopettaessa koko toimintansa tai talonrakennuselementtituotantonsa. Betonisten asuinrakennuselementtien tuotanto vuonna 1973 oli noin 1 240 000 tonnia. Teollisuusrakennuselementtejä valmistettiin samana vuonna noin 474 000 tonnia. Elementtien "raaka-aineet" betonimassa, raudoituselementit ja erillisosat yhdistetään kokonaisuudeksi muoteissa. Valmistuksen työvaiheet voidaan suorittaa joko kiinteä- tai liikkuvamuottimenetelmällä. Liikkuvamuottimenetelmää käytetään jonkin verran vain teräsbetonisten ulkoseinä- ja välipohjaelementtien valmistuksessa. Muut elementit valmistetaan kiinteämuottimenetelmää käyttäen. Betonimassantärytys tapahtuu joko sauva-, pinta- tai muottitärytyksellä sekä edellisiä yhdistämällä. Väliseinä-, välipohja- ja parveke-elementit tärytetään vielä pääasiassa sauvatäryttimellä. Hissikuilu- ja hormielementeissä käytetään yksinomaan sauvatärytystä. Ulkoseinäelementtien tärytysmenetelmistä on yhdistetty sauva- ja muottitärytys yleisin. Betonin kovettumista nopeutetaan meikäläisissä elementtitehtaissa tavallisimmin siten, että betonointi suoritetaan lämmitetyllä betonimassalla (lämpötila 25 °C - 40 °C), minkä jälkeen elementtiä vielä lämmitetään jollain lämpökäsittelymenetelmällä, useimmin muottilämmityksellä. Erikoissementtien ja lisäaineiden käyttö betonin kovettumisen nopeuttajina on sitä vastoin meillä melko harvinaista. Tehtaan sisäinen kuljetusjärjestelmä yhdistää eri työvaiheet. Valmistusprosessi ei saisi häiriintyä siirtojen takia, joten kuljetuskapasiteetin pitäisi olla niin mitoitettu, ettei eri valmistuspaikoilla esiintyisi tarvikkeiden odotusaikaa. Siltanosturi on elementtitehtaiden yleisin siirtoväline, ja se on käytössä melkein jokaisessa elementtitehtaassa. Se on myös yleisnosturi, jolla suoritetaan käytännöllisesti katsoen kaikkia tehtaan sisäisiä kuljetuksia. Muut siirtovälineet ovat yleensä erikoistuneet määrättyjen materiaalien siirtoon. Elementtitehtaiden laadunvalvonta on usein puutteellista ja se rajoittuu pääasiassa betonin laadunvalvontaan. Tämä ei kuitenkaan riitä, vaan valvontaa olisi kohdistettava myös raaka-aineisiin, tuotantoprosessiin ja valmiisiin tuotteisiin. Lopuksi kartoitettiin betonielementtiteollisuutta koskevaa tutkimustarvetta. Tutkimusaiheita saatiin 18 tehtaalta. Suurin osa vastanneista tehtaista piti betonin kovettumisen nopeuttamista tärkeimpänä tutkimusaiheena. Muita toivottuja tutkimusaiheita olivat mm. valmistustekniikkojen, standardisoinnin, normien tarkistamisen ja laadunvalvonnan suorittamisen tutkiminen.

AB - Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, kuinka betonisten talonrakennuselementtien valmistus nykyisin suoritetaan suomalaisissa elementtitehtaissa. Tutkimuksessa tarkastellaan vain asuin- ja teollisuusrakennuselementtien valmistusta. Vuosina 1962-1972 kasvoi betonirunkoisten joko osittain tai kokonaan elementeistä koottujen asuinrakennusten osuus kaikista asuinrakennuksista noin viisinkertaiseksi. Betonisia talonrakennuselementtejä valmistavien tehtaiden lukumäärä oli vuonna 1973 sama kuin vuonna 1968. Uusia suuria tehtaita on koko ajan perustettu lisää pienempien tuotantolaitosten lopettaessa koko toimintansa tai talonrakennuselementtituotantonsa. Betonisten asuinrakennuselementtien tuotanto vuonna 1973 oli noin 1 240 000 tonnia. Teollisuusrakennuselementtejä valmistettiin samana vuonna noin 474 000 tonnia. Elementtien "raaka-aineet" betonimassa, raudoituselementit ja erillisosat yhdistetään kokonaisuudeksi muoteissa. Valmistuksen työvaiheet voidaan suorittaa joko kiinteä- tai liikkuvamuottimenetelmällä. Liikkuvamuottimenetelmää käytetään jonkin verran vain teräsbetonisten ulkoseinä- ja välipohjaelementtien valmistuksessa. Muut elementit valmistetaan kiinteämuottimenetelmää käyttäen. Betonimassantärytys tapahtuu joko sauva-, pinta- tai muottitärytyksellä sekä edellisiä yhdistämällä. Väliseinä-, välipohja- ja parveke-elementit tärytetään vielä pääasiassa sauvatäryttimellä. Hissikuilu- ja hormielementeissä käytetään yksinomaan sauvatärytystä. Ulkoseinäelementtien tärytysmenetelmistä on yhdistetty sauva- ja muottitärytys yleisin. Betonin kovettumista nopeutetaan meikäläisissä elementtitehtaissa tavallisimmin siten, että betonointi suoritetaan lämmitetyllä betonimassalla (lämpötila 25 °C - 40 °C), minkä jälkeen elementtiä vielä lämmitetään jollain lämpökäsittelymenetelmällä, useimmin muottilämmityksellä. Erikoissementtien ja lisäaineiden käyttö betonin kovettumisen nopeuttajina on sitä vastoin meillä melko harvinaista. Tehtaan sisäinen kuljetusjärjestelmä yhdistää eri työvaiheet. Valmistusprosessi ei saisi häiriintyä siirtojen takia, joten kuljetuskapasiteetin pitäisi olla niin mitoitettu, ettei eri valmistuspaikoilla esiintyisi tarvikkeiden odotusaikaa. Siltanosturi on elementtitehtaiden yleisin siirtoväline, ja se on käytössä melkein jokaisessa elementtitehtaassa. Se on myös yleisnosturi, jolla suoritetaan käytännöllisesti katsoen kaikkia tehtaan sisäisiä kuljetuksia. Muut siirtovälineet ovat yleensä erikoistuneet määrättyjen materiaalien siirtoon. Elementtitehtaiden laadunvalvonta on usein puutteellista ja se rajoittuu pääasiassa betonin laadunvalvontaan. Tämä ei kuitenkaan riitä, vaan valvontaa olisi kohdistettava myös raaka-aineisiin, tuotantoprosessiin ja valmiisiin tuotteisiin. Lopuksi kartoitettiin betonielementtiteollisuutta koskevaa tutkimustarvetta. Tutkimusaiheita saatiin 18 tehtaalta. Suurin osa vastanneista tehtaista piti betonin kovettumisen nopeuttamista tärkeimpänä tutkimusaiheena. Muita toivottuja tutkimusaiheita olivat mm. valmistustekniikkojen, standardisoinnin, normien tarkistamisen ja laadunvalvonnan suorittamisen tutkiminen.

M3 - Report

SN - 951-38-0248-5

T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus: Betonitekniikan laboratorio. Tiedonanto

BT - Betonisten talonrakennuselementtien valmistusmenetelmät

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Otaniemi

ER -

Alho M, Nykänen J. Betonisten talonrakennuselementtien valmistusmenetelmät. Otaniemi: VTT Technical Research Centre of Finland, 1975. 88 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus: Betonitekniikan laboratorio. Tiedonanto; No. 38).