Betoniteollisuuden meluhaittojen vähentäminen betoniteknologisin keinoin

Tutkimuksessa selvitettiin betoniteknologisia keinoja vähentää melua betonimassan tiivistyksessä. Betonimassan työstettävyysominaisuuksien perinteisiä menetelmiä parempaan määritykseen esiteltiin TattersalIin laite, IC-tester ja BERTTA-reometrin prototyyppi. Kirjallisuustutkimuksessa selvitettiin lyhyesti betonimassan tiivistyvyyden teoriaa ja todettiin maailmalla toteutetut betoniteknologiset meluhaittojen vähentämiskeinot. Esiteltiin betoniteollisuudessa vähän käytettyjä, vähämeluisia valmistus- ja tiivistysmenetelmiä, kuten imubetonointi, ruiskubetonointi, leikkaustiivistystekniikka ja nesteytetyn betonin käyttö. Kokonaan uusina tiivistystekniikkoina esitettiin intruusiomenetelmä ja vakuurnisekoitustekniikka. Kokeellisessa tutkimuksessa verrattiin sekä perinteisiä työstettävyysominaisuuksien tutkimuslaitteita että edellä mainittuja uusia laitteita. Maakostean betonin tutkimiseen soveltui ainoastaan IC-tester. Tärytystiivistyksen aiheuttaman melun vähentämiseksi tehtiin tärytyskokeita eri kiihtyvyyksillä laboratoriossa tärypöydällä ja betonikivikoneella betonituotetehtaassa. Suoritettujen kokeiden perusteella tärytyksen aiheuttamaa melualtistusta ei voida oleellisesti alentaa säätämällä täryvoimaa pienemmäksi, sillä tällöin tärytysaika kasvaa vastaavasti. Uutena valmistustekniikkana kokeiltiin massan sekoittamista -0,9 bar:n paineessa, jolloin massaan sekoitettiin vain vähän ilmaa. Puristuslujuudet kasvoivat n. 10 %, kun koekappaleita ei tärytetty, ja n. 30 % tärytystiivistettäessä. Taivutusvetolujuudet kasvoivat suhteellisesti vieläkin enemmän (25 ja 40 %). Ilmanpoistoaineen käyttö vakuumisekoituksen aikana saattaisi vähentää tärytyksen tarvetta ja nostaa lujuuksien kasvua entisestään.