Betoniteollisuuden meluhaittojen vähentäminen betoniteknologisin keinoin

Matti Alasalmi

Research output: Book/Report › Report

Abstract

Tutkimuksessa selvitettiin betoniteknologisia keinoja vähentää melua betonimassan tiivistyksessä. Betonimassan työstettävyysominaisuuksien perinteisiä menetelmiä parempaan määritykseen esiteltiin TattersalIin laite, IC-tester ja BERTTA-reometrin prototyyppi. Kirjallisuustutkimuksessa selvitettiin lyhyesti betonimassan tiivistyvyyden teoriaa ja todettiin maailmalla toteutetut betoniteknologiset meluhaittojen vähentämiskeinot. Esiteltiin betoniteollisuudessa vähän käytettyjä, vähämeluisia valmistus- ja tiivistysmenetelmiä, kuten imubetonointi, ruiskubetonointi, leikkaustiivistystekniikka ja nesteytetyn betonin käyttö. Kokonaan uusina tiivistystekniikkoina esitettiin intruusiomenetelmä ja vakuurnisekoitustekniikka. Kokeellisessa tutkimuksessa verrattiin sekä perinteisiä työstettävyysominaisuuksien tutkimuslaitteita että edellä mainittuja uusia laitteita. Maakostean betonin tutkimiseen soveltui ainoastaan IC-tester. Tärytystiivistyksen aiheuttaman melun vähentämiseksi tehtiin tärytyskokeita eri kiihtyvyyksillä laboratoriossa tärypöydällä ja betonikivikoneella betonituotetehtaassa. Suoritettujen kokeiden perusteella tärytyksen aiheuttamaa melualtistusta ei voida oleellisesti alentaa säätämällä täryvoimaa pienemmäksi, sillä tällöin tärytysaika kasvaa vastaavasti. Uutena valmistustekniikkana kokeiltiin massan sekoittamista -0,9 bar:n paineessa, jolloin massaan sekoitettiin vain vähän ilmaa. Puristuslujuudet kasvoivat n. 10 %, kun koekappaleita ei tärytetty, ja n. 30 % tärytystiivistettäessä. Taivutusvetolujuudet kasvoivat suhteellisesti vieläkin enemmän (25 ja 40 %). Ilmanpoistoaineen käyttö vakuumisekoituksen aikana saattaisi vähentää tärytyksen tarvetta ja nostaa lujuuksien kasvua entisestään.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages46
ISBN (Print)951-38-3607-X
Publication statusPublished - 1989
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

SeriesValtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports
Number666
ISSN0358-5077

Fingerprint

industry

Keywords

  • concrete plants
  • industrial plants
  • construction industry
  • noise reduction
  • vibration isolators
  • technology
  • fresh concrete
  • compacting

Cite this

Alasalmi, M. (1989). Betoniteollisuuden meluhaittojen vähentäminen betoniteknologisin keinoin. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, No. 666
Alasalmi, Matti. / Betoniteollisuuden meluhaittojen vähentäminen betoniteknologisin keinoin. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1989. 46 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 666).
@book{fa650050af1f4ea2b19ad8e5c72ceb91,
title = "Betoniteollisuuden meluhaittojen v{\"a}hent{\"a}minen betoniteknologisin keinoin",
abstract = "Tutkimuksessa selvitettiin betoniteknologisia keinoja v{\"a}hent{\"a}{\"a} melua betonimassan tiivistyksess{\"a}. Betonimassan ty{\"o}stett{\"a}vyysominaisuuksien perinteisi{\"a} menetelmi{\"a} parempaan m{\"a}{\"a}ritykseen esiteltiin TattersalIin laite, IC-tester ja BERTTA-reometrin prototyyppi. Kirjallisuustutkimuksessa selvitettiin lyhyesti betonimassan tiivistyvyyden teoriaa ja todettiin maailmalla toteutetut betoniteknologiset meluhaittojen v{\"a}hent{\"a}miskeinot. Esiteltiin betoniteollisuudessa v{\"a}h{\"a}n k{\"a}ytettyj{\"a}, v{\"a}h{\"a}meluisia valmistus- ja tiivistysmenetelmi{\"a}, kuten imubetonointi, ruiskubetonointi, leikkaustiivistystekniikka ja nesteytetyn betonin k{\"a}ytt{\"o}. Kokonaan uusina tiivistystekniikkoina esitettiin intruusiomenetelm{\"a} ja vakuurnisekoitustekniikka. Kokeellisessa tutkimuksessa verrattiin sek{\"a} perinteisi{\"a} ty{\"o}stett{\"a}vyysominaisuuksien tutkimuslaitteita ett{\"a} edell{\"a} mainittuja uusia laitteita. Maakostean betonin tutkimiseen soveltui ainoastaan IC-tester. T{\"a}rytystiivistyksen aiheuttaman melun v{\"a}hent{\"a}miseksi tehtiin t{\"a}rytyskokeita eri kiihtyvyyksill{\"a} laboratoriossa t{\"a}ryp{\"o}yd{\"a}ll{\"a} ja betonikivikoneella betonituotetehtaassa. Suoritettujen kokeiden perusteella t{\"a}rytyksen aiheuttamaa melualtistusta ei voida oleellisesti alentaa s{\"a}{\"a}t{\"a}m{\"a}ll{\"a} t{\"a}ryvoimaa pienemm{\"a}ksi, sill{\"a} t{\"a}ll{\"o}in t{\"a}rytysaika kasvaa vastaavasti. Uutena valmistustekniikkana kokeiltiin massan sekoittamista -0,9 bar:n paineessa, jolloin massaan sekoitettiin vain v{\"a}h{\"a}n ilmaa. Puristuslujuudet kasvoivat n. 10 {\%}, kun koekappaleita ei t{\"a}rytetty, ja n. 30 {\%} t{\"a}rytystiivistett{\"a}ess{\"a}. Taivutusvetolujuudet kasvoivat suhteellisesti viel{\"a}kin enemm{\"a}n (25 ja 40 {\%}). Ilmanpoistoaineen k{\"a}ytt{\"o} vakuumisekoituksen aikana saattaisi v{\"a}hent{\"a}{\"a} t{\"a}rytyksen tarvetta ja nostaa lujuuksien kasvua entisest{\"a}{\"a}n.",
keywords = "concrete plants, industrial plants, construction industry, noise reduction, vibration isolators, technology, fresh concrete, compacting",
author = "Matti Alasalmi",
year = "1989",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-3607-X",
series = "Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "666",
address = "Finland",

}

Alasalmi, M 1989, Betoniteollisuuden meluhaittojen vähentäminen betoniteknologisin keinoin. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, no. 666, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Betoniteollisuuden meluhaittojen vähentäminen betoniteknologisin keinoin. / Alasalmi, Matti.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1989. 46 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 666).

Research output: Book/Report › Report

TY - BOOK

T1 - Betoniteollisuuden meluhaittojen vähentäminen betoniteknologisin keinoin

AU - Alasalmi, Matti

PY - 1989

Y1 - 1989

N2 - Tutkimuksessa selvitettiin betoniteknologisia keinoja vähentää melua betonimassan tiivistyksessä. Betonimassan työstettävyysominaisuuksien perinteisiä menetelmiä parempaan määritykseen esiteltiin TattersalIin laite, IC-tester ja BERTTA-reometrin prototyyppi. Kirjallisuustutkimuksessa selvitettiin lyhyesti betonimassan tiivistyvyyden teoriaa ja todettiin maailmalla toteutetut betoniteknologiset meluhaittojen vähentämiskeinot. Esiteltiin betoniteollisuudessa vähän käytettyjä, vähämeluisia valmistus- ja tiivistysmenetelmiä, kuten imubetonointi, ruiskubetonointi, leikkaustiivistystekniikka ja nesteytetyn betonin käyttö. Kokonaan uusina tiivistystekniikkoina esitettiin intruusiomenetelmä ja vakuurnisekoitustekniikka. Kokeellisessa tutkimuksessa verrattiin sekä perinteisiä työstettävyysominaisuuksien tutkimuslaitteita että edellä mainittuja uusia laitteita. Maakostean betonin tutkimiseen soveltui ainoastaan IC-tester. Tärytystiivistyksen aiheuttaman melun vähentämiseksi tehtiin tärytyskokeita eri kiihtyvyyksillä laboratoriossa tärypöydällä ja betonikivikoneella betonituotetehtaassa. Suoritettujen kokeiden perusteella tärytyksen aiheuttamaa melualtistusta ei voida oleellisesti alentaa säätämällä täryvoimaa pienemmäksi, sillä tällöin tärytysaika kasvaa vastaavasti. Uutena valmistustekniikkana kokeiltiin massan sekoittamista -0,9 bar:n paineessa, jolloin massaan sekoitettiin vain vähän ilmaa. Puristuslujuudet kasvoivat n. 10 %, kun koekappaleita ei tärytetty, ja n. 30 % tärytystiivistettäessä. Taivutusvetolujuudet kasvoivat suhteellisesti vieläkin enemmän (25 ja 40 %). Ilmanpoistoaineen käyttö vakuumisekoituksen aikana saattaisi vähentää tärytyksen tarvetta ja nostaa lujuuksien kasvua entisestään.

AB - Tutkimuksessa selvitettiin betoniteknologisia keinoja vähentää melua betonimassan tiivistyksessä. Betonimassan työstettävyysominaisuuksien perinteisiä menetelmiä parempaan määritykseen esiteltiin TattersalIin laite, IC-tester ja BERTTA-reometrin prototyyppi. Kirjallisuustutkimuksessa selvitettiin lyhyesti betonimassan tiivistyvyyden teoriaa ja todettiin maailmalla toteutetut betoniteknologiset meluhaittojen vähentämiskeinot. Esiteltiin betoniteollisuudessa vähän käytettyjä, vähämeluisia valmistus- ja tiivistysmenetelmiä, kuten imubetonointi, ruiskubetonointi, leikkaustiivistystekniikka ja nesteytetyn betonin käyttö. Kokonaan uusina tiivistystekniikkoina esitettiin intruusiomenetelmä ja vakuurnisekoitustekniikka. Kokeellisessa tutkimuksessa verrattiin sekä perinteisiä työstettävyysominaisuuksien tutkimuslaitteita että edellä mainittuja uusia laitteita. Maakostean betonin tutkimiseen soveltui ainoastaan IC-tester. Tärytystiivistyksen aiheuttaman melun vähentämiseksi tehtiin tärytyskokeita eri kiihtyvyyksillä laboratoriossa tärypöydällä ja betonikivikoneella betonituotetehtaassa. Suoritettujen kokeiden perusteella tärytyksen aiheuttamaa melualtistusta ei voida oleellisesti alentaa säätämällä täryvoimaa pienemmäksi, sillä tällöin tärytysaika kasvaa vastaavasti. Uutena valmistustekniikkana kokeiltiin massan sekoittamista -0,9 bar:n paineessa, jolloin massaan sekoitettiin vain vähän ilmaa. Puristuslujuudet kasvoivat n. 10 %, kun koekappaleita ei tärytetty, ja n. 30 % tärytystiivistettäessä. Taivutusvetolujuudet kasvoivat suhteellisesti vieläkin enemmän (25 ja 40 %). Ilmanpoistoaineen käyttö vakuumisekoituksen aikana saattaisi vähentää tärytyksen tarvetta ja nostaa lujuuksien kasvua entisestään.

KW - concrete plants

KW - industrial plants

KW - construction industry

KW - noise reduction

KW - vibration isolators

KW - technology

KW - fresh concrete

KW - compacting

M3 - Report

SN - 951-38-3607-X

T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports

BT - Betoniteollisuuden meluhaittojen vähentäminen betoniteknologisin keinoin

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Alasalmi M. Betoniteollisuuden meluhaittojen vähentäminen betoniteknologisin keinoin. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1989. 46 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 666).