Betonitutkimus suomalaisesta portlandsementistä

Arvo Nykänen, Heikki Poijärvi, Heikki Syrjälä

Research output: Book/ReportReportProfessional

Abstract

Sementillä on ratkaiseva vaikutus sekä tuoreen että kovettuneen betonin ominaisuuksiin. Betonitöiden onnistumisen kannalta on välttämätöntä, että nämä vaikutukset tunnetaan mahdollisimman hyvin. Maassamme on neljä sementtitehdasta, joiden käyttämät raaka-aineet ja valmistusmenetelmät eri tehtaissa ja jokaisessa tehtaassa erikseenkin jonkin verran vaihtelevat. Valmistetuilla sementeillä ei ole tehty yhtenäistä betonin ominaisuuksiin kohdistuvaa vertailevaa tutkimusta. Tästä syystä on Valtion teknillisen tutkimuslaitoksen betoniteknillisessä laboratoriossa suoritettu tarkistustutkimus, jonka avulla on pyritty selvittämään suomalaisten portlandsementtien vaikutus tiettyihin betonin ominaisuuksiin. Tutkimuksen päätarkoituksena oli selvittää eri sementein ja vesisementtisuhtein valmistetun betonin puristuslujuuden kasvua betonin iän funktiona. Puristuslujuus määritettiin normaalisäilytetyin koekuutioin, joiden särmä on 20 cm. Normaalisäilytyksessä säilytyslämpötila on +(20 ± 2)°C ja säilytystilan suhteellinen kosteus 95 - 100 %. Puristuslujuusmääritysten lisäksi tehtiin suppea sarja taivutusvetolujuusmäärityksiä. Ne tehtiin käyttäen koekappaleina 50 x 10 x 10 cm 3 :n normaalisäiytettyjä 28 vrk:n ikäisiä palkkeja. Kaikkien betonikokeiden yhteydessä määritettiin betonimassan notkeus ja ilmapitoisuus. Sekä tuoreella että kovettuneella betonilla suoritetut kokeet tehtiin noudattaen Valtion teknillisen tutkimuslaitoksen betoniteknillisen laboratorion koetusohjeita /1/. Tutkimusta on tehty syksystä 1966 lähtien ja siinä on käsitelty kaikkia muita suomalaisia portlandsementtejä paitsi Kolarin sementtiä. Tutkimus tehtiin kolmena perättäisenä vaiheena, jotka tietyllä tavalla täydentävät toisiaan. Betonikokeita tehtiin 77, joissa oli yhteensä 1065 puristuslujuuskuutiota ja 108 taivutusvetolujuuspalkkia. Tässä yhteydessä on syytä korostaa sitä seikkaa, ettei tämän tutkimuksen avulla ole pyritty mihinkään tieteellisesti merkittäviin tavoitteisiin. Tutkimuksesta saatujen koetulosten avulla on tarkoitus ensiksikin lisätä käytännön rakentajien sementtituntemusta ja toiseksi saada sellaisia tietoja, joiden avulla voidaan tarkistaa nykyistä betonin suhteitustaulukkoa.
Original languageFinnish
Place of PublicationHelsinki
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages55
Publication statusPublished - 1970
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

NameValtion teknillinen tutkimuskeskus, betonitekniikan laboratorio, tiedonanto
PublisherValtion teknillinen tutkimuslaitos
Volume7
ISSN (Print)0355-3442

Cite this

Nykänen, A., Poijärvi, H., & Syrjälä, H. (1970). Betonitutkimus suomalaisesta portlandsementistä. Helsinki: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus: Betonitekniikan laboratorio. Tiedonanto, No. 7
Nykänen, Arvo ; Poijärvi, Heikki ; Syrjälä, Heikki. / Betonitutkimus suomalaisesta portlandsementistä. Helsinki : VTT Technical Research Centre of Finland, 1970. 55 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus: Betonitekniikan laboratorio. Tiedonanto; No. 7).
@book{29c7b2106337456f8b4da4a12e5f9d99,
title = "Betonitutkimus suomalaisesta portlandsementist{\"a}",
abstract = "Sementill{\"a} on ratkaiseva vaikutus sek{\"a} tuoreen ett{\"a} kovettuneen betonin ominaisuuksiin. Betonit{\"o}iden onnistumisen kannalta on v{\"a}ltt{\"a}m{\"a}t{\"o}nt{\"a}, ett{\"a} n{\"a}m{\"a} vaikutukset tunnetaan mahdollisimman hyvin. Maassamme on nelj{\"a} sementtitehdasta, joiden k{\"a}ytt{\"a}m{\"a}t raaka-aineet ja valmistusmenetelm{\"a}t eri tehtaissa ja jokaisessa tehtaassa erikseenkin jonkin verran vaihtelevat. Valmistetuilla sementeill{\"a} ei ole tehty yhten{\"a}ist{\"a} betonin ominaisuuksiin kohdistuvaa vertailevaa tutkimusta. T{\"a}st{\"a} syyst{\"a} on Valtion teknillisen tutkimuslaitoksen betoniteknillisess{\"a} laboratoriossa suoritettu tarkistustutkimus, jonka avulla on pyritty selvitt{\"a}m{\"a}{\"a}n suomalaisten portlandsementtien vaikutus tiettyihin betonin ominaisuuksiin. Tutkimuksen p{\"a}{\"a}tarkoituksena oli selvitt{\"a}{\"a} eri sementein ja vesisementtisuhtein valmistetun betonin puristuslujuuden kasvua betonin i{\"a}n funktiona. Puristuslujuus m{\"a}{\"a}ritettiin normaalis{\"a}ilytetyin koekuutioin, joiden s{\"a}rm{\"a} on 20 cm. Normaalis{\"a}ilytyksess{\"a} s{\"a}ilytysl{\"a}mp{\"o}tila on +(20 ± 2)°C ja s{\"a}ilytystilan suhteellinen kosteus 95 - 100 {\%}. Puristuslujuusm{\"a}{\"a}ritysten lis{\"a}ksi tehtiin suppea sarja taivutusvetolujuusm{\"a}{\"a}rityksi{\"a}. Ne tehtiin k{\"a}ytt{\"a}en koekappaleina 50 x 10 x 10 cm 3 :n normaalis{\"a}iytettyj{\"a} 28 vrk:n ik{\"a}isi{\"a} palkkeja. Kaikkien betonikokeiden yhteydess{\"a} m{\"a}{\"a}ritettiin betonimassan notkeus ja ilmapitoisuus. Sek{\"a} tuoreella ett{\"a} kovettuneella betonilla suoritetut kokeet tehtiin noudattaen Valtion teknillisen tutkimuslaitoksen betoniteknillisen laboratorion koetusohjeita /1/. Tutkimusta on tehty syksyst{\"a} 1966 l{\"a}htien ja siin{\"a} on k{\"a}sitelty kaikkia muita suomalaisia portlandsementtej{\"a} paitsi Kolarin sementti{\"a}. Tutkimus tehtiin kolmena per{\"a}tt{\"a}isen{\"a} vaiheena, jotka tietyll{\"a} tavalla t{\"a}ydent{\"a}v{\"a}t toisiaan. Betonikokeita tehtiin 77, joissa oli yhteens{\"a} 1065 puristuslujuuskuutiota ja 108 taivutusvetolujuuspalkkia. T{\"a}ss{\"a} yhteydess{\"a} on syyt{\"a} korostaa sit{\"a} seikkaa, ettei t{\"a}m{\"a}n tutkimuksen avulla ole pyritty mihink{\"a}{\"a}n tieteellisesti merkitt{\"a}viin tavoitteisiin. Tutkimuksesta saatujen koetulosten avulla on tarkoitus ensiksikin lis{\"a}t{\"a} k{\"a}yt{\"a}nn{\"o}n rakentajien sementtituntemusta ja toiseksi saada sellaisia tietoja, joiden avulla voidaan tarkistaa nykyist{\"a} betonin suhteitustaulukkoa.",
author = "Arvo Nyk{\"a}nen and Heikki Poij{\"a}rvi and Heikki Syrj{\"a}l{\"a}",
year = "1970",
language = "Finnish",
series = "Valtion teknillinen tutkimuskeskus, betonitekniikan laboratorio, tiedonanto",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
address = "Finland",

}

Nykänen, A, Poijärvi, H & Syrjälä, H 1970, Betonitutkimus suomalaisesta portlandsementistä. Valtion teknillinen tutkimuskeskus: Betonitekniikan laboratorio. Tiedonanto, no. 7, VTT Technical Research Centre of Finland, Helsinki.

Betonitutkimus suomalaisesta portlandsementistä. / Nykänen, Arvo; Poijärvi, Heikki; Syrjälä, Heikki.

Helsinki : VTT Technical Research Centre of Finland, 1970. 55 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus: Betonitekniikan laboratorio. Tiedonanto; No. 7).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Betonitutkimus suomalaisesta portlandsementistä

AU - Nykänen, Arvo

AU - Poijärvi, Heikki

AU - Syrjälä, Heikki

PY - 1970

Y1 - 1970

N2 - Sementillä on ratkaiseva vaikutus sekä tuoreen että kovettuneen betonin ominaisuuksiin. Betonitöiden onnistumisen kannalta on välttämätöntä, että nämä vaikutukset tunnetaan mahdollisimman hyvin. Maassamme on neljä sementtitehdasta, joiden käyttämät raaka-aineet ja valmistusmenetelmät eri tehtaissa ja jokaisessa tehtaassa erikseenkin jonkin verran vaihtelevat. Valmistetuilla sementeillä ei ole tehty yhtenäistä betonin ominaisuuksiin kohdistuvaa vertailevaa tutkimusta. Tästä syystä on Valtion teknillisen tutkimuslaitoksen betoniteknillisessä laboratoriossa suoritettu tarkistustutkimus, jonka avulla on pyritty selvittämään suomalaisten portlandsementtien vaikutus tiettyihin betonin ominaisuuksiin. Tutkimuksen päätarkoituksena oli selvittää eri sementein ja vesisementtisuhtein valmistetun betonin puristuslujuuden kasvua betonin iän funktiona. Puristuslujuus määritettiin normaalisäilytetyin koekuutioin, joiden särmä on 20 cm. Normaalisäilytyksessä säilytyslämpötila on +(20 ± 2)°C ja säilytystilan suhteellinen kosteus 95 - 100 %. Puristuslujuusmääritysten lisäksi tehtiin suppea sarja taivutusvetolujuusmäärityksiä. Ne tehtiin käyttäen koekappaleina 50 x 10 x 10 cm 3 :n normaalisäiytettyjä 28 vrk:n ikäisiä palkkeja. Kaikkien betonikokeiden yhteydessä määritettiin betonimassan notkeus ja ilmapitoisuus. Sekä tuoreella että kovettuneella betonilla suoritetut kokeet tehtiin noudattaen Valtion teknillisen tutkimuslaitoksen betoniteknillisen laboratorion koetusohjeita /1/. Tutkimusta on tehty syksystä 1966 lähtien ja siinä on käsitelty kaikkia muita suomalaisia portlandsementtejä paitsi Kolarin sementtiä. Tutkimus tehtiin kolmena perättäisenä vaiheena, jotka tietyllä tavalla täydentävät toisiaan. Betonikokeita tehtiin 77, joissa oli yhteensä 1065 puristuslujuuskuutiota ja 108 taivutusvetolujuuspalkkia. Tässä yhteydessä on syytä korostaa sitä seikkaa, ettei tämän tutkimuksen avulla ole pyritty mihinkään tieteellisesti merkittäviin tavoitteisiin. Tutkimuksesta saatujen koetulosten avulla on tarkoitus ensiksikin lisätä käytännön rakentajien sementtituntemusta ja toiseksi saada sellaisia tietoja, joiden avulla voidaan tarkistaa nykyistä betonin suhteitustaulukkoa.

AB - Sementillä on ratkaiseva vaikutus sekä tuoreen että kovettuneen betonin ominaisuuksiin. Betonitöiden onnistumisen kannalta on välttämätöntä, että nämä vaikutukset tunnetaan mahdollisimman hyvin. Maassamme on neljä sementtitehdasta, joiden käyttämät raaka-aineet ja valmistusmenetelmät eri tehtaissa ja jokaisessa tehtaassa erikseenkin jonkin verran vaihtelevat. Valmistetuilla sementeillä ei ole tehty yhtenäistä betonin ominaisuuksiin kohdistuvaa vertailevaa tutkimusta. Tästä syystä on Valtion teknillisen tutkimuslaitoksen betoniteknillisessä laboratoriossa suoritettu tarkistustutkimus, jonka avulla on pyritty selvittämään suomalaisten portlandsementtien vaikutus tiettyihin betonin ominaisuuksiin. Tutkimuksen päätarkoituksena oli selvittää eri sementein ja vesisementtisuhtein valmistetun betonin puristuslujuuden kasvua betonin iän funktiona. Puristuslujuus määritettiin normaalisäilytetyin koekuutioin, joiden särmä on 20 cm. Normaalisäilytyksessä säilytyslämpötila on +(20 ± 2)°C ja säilytystilan suhteellinen kosteus 95 - 100 %. Puristuslujuusmääritysten lisäksi tehtiin suppea sarja taivutusvetolujuusmäärityksiä. Ne tehtiin käyttäen koekappaleina 50 x 10 x 10 cm 3 :n normaalisäiytettyjä 28 vrk:n ikäisiä palkkeja. Kaikkien betonikokeiden yhteydessä määritettiin betonimassan notkeus ja ilmapitoisuus. Sekä tuoreella että kovettuneella betonilla suoritetut kokeet tehtiin noudattaen Valtion teknillisen tutkimuslaitoksen betoniteknillisen laboratorion koetusohjeita /1/. Tutkimusta on tehty syksystä 1966 lähtien ja siinä on käsitelty kaikkia muita suomalaisia portlandsementtejä paitsi Kolarin sementtiä. Tutkimus tehtiin kolmena perättäisenä vaiheena, jotka tietyllä tavalla täydentävät toisiaan. Betonikokeita tehtiin 77, joissa oli yhteensä 1065 puristuslujuuskuutiota ja 108 taivutusvetolujuuspalkkia. Tässä yhteydessä on syytä korostaa sitä seikkaa, ettei tämän tutkimuksen avulla ole pyritty mihinkään tieteellisesti merkittäviin tavoitteisiin. Tutkimuksesta saatujen koetulosten avulla on tarkoitus ensiksikin lisätä käytännön rakentajien sementtituntemusta ja toiseksi saada sellaisia tietoja, joiden avulla voidaan tarkistaa nykyistä betonin suhteitustaulukkoa.

M3 - Report

T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus, betonitekniikan laboratorio, tiedonanto

BT - Betonitutkimus suomalaisesta portlandsementistä

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Helsinki

ER -

Nykänen A, Poijärvi H, Syrjälä H. Betonitutkimus suomalaisesta portlandsementistä. Helsinki: VTT Technical Research Centre of Finland, 1970. 55 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus: Betonitekniikan laboratorio. Tiedonanto; No. 7).