Betonitutkimus suomalaisesta portlandsementistä

Sementillä on ratkaiseva vaikutus sekä tuoreen että kovettuneen betonin ominaisuuksiin. Betonitöiden onnistumisen kannalta on välttämätöntä, että nämä vaikutukset tunnetaan mahdollisimman hyvin. Maassamme on neljä sementtitehdasta, joiden käyttämät raaka-aineet ja valmistusmenetelmät eri tehtaissa ja jokaisessa tehtaassa erikseenkin jonkin verran vaihtelevat. Valmistetuilla sementeillä ei ole tehty yhtenäistä betonin ominaisuuksiin kohdistuvaa vertailevaa tutkimusta. Tästä syystä on Valtion teknillisen tutkimuslaitoksen betoniteknillisessä laboratoriossa suoritettu tarkistustutkimus, jonka avulla on pyritty selvittämään suomalaisten portlandsementtien vaikutus tiettyihin betonin ominaisuuksiin. Tutkimuksen päätarkoituksena oli selvittää eri sementein ja vesisementtisuhtein valmistetun betonin puristuslujuuden kasvua betonin iän funktiona. Puristuslujuus määritettiin normaalisäilytetyin koekuutioin, joiden särmä on 20 cm. Normaalisäilytyksessä säilytyslämpötila on +(20 ± 2)°C ja säilytystilan suhteellinen kosteus 95 - 100 %. Puristuslujuusmääritysten lisäksi tehtiin suppea sarja taivutusvetolujuusmäärityksiä. Ne tehtiin käyttäen koekappaleina 50 x 10 x 10 cm 3 :n normaalisäiytettyjä 28 vrk:n ikäisiä palkkeja. Kaikkien betonikokeiden yhteydessä määritettiin betonimassan notkeus ja ilmapitoisuus. Sekä tuoreella että kovettuneella betonilla suoritetut kokeet tehtiin noudattaen Valtion teknillisen tutkimuslaitoksen betoniteknillisen laboratorion koetusohjeita /1/. Tutkimusta on tehty syksystä 1966 lähtien ja siinä on käsitelty kaikkia muita suomalaisia portlandsementtejä paitsi Kolarin sementtiä. Tutkimus tehtiin kolmena perättäisenä vaiheena, jotka tietyllä tavalla täydentävät toisiaan. Betonikokeita tehtiin 77, joissa oli yhteensä 1065 puristuslujuuskuutiota ja 108 taivutusvetolujuuspalkkia. Tässä yhteydessä on syytä korostaa sitä seikkaa, ettei tämän tutkimuksen avulla ole pyritty mihinkään tieteellisesti merkittäviin tavoitteisiin. Tutkimuksesta saatujen koetulosten avulla on tarkoitus ensiksikin lisätä käytännön rakentajien sementtituntemusta ja toiseksi saada sellaisia tietoja, joiden avulla voidaan tarkistaa nykyistä betonin suhteitustaulukkoa.