@book{23c7b3ad4f1845a0b9c28d9c3d329c77,
title = "Biokaasulaitosten lopputuotteet lannoitevalmisteina",
abstract = "Biokaasulaitosten lopputuotteiden k{\"a}ytt{\"o}{\"a} tutkittiin kasvinravitsemuksen ja maatalouden n{\"a}k{\"o}kulmasta. Ty{\"o}ss{\"a} pyrittiin l{\"o}yt{\"a}m{\"a}{\"a}n typelle ja fosforille yleisp{\"a}tev{\"a}t analyysimenetelm{\"a}t, jotka soveltuvat erityyppisten lannoitevalmisteiden lannoitusvaikutuksen ennustamiseen. Samalla tutkittiin my{\"o}s tuotteiden hajoamista maaper{\"a}ss{\"a}. Ty{\"o}h{\"o}n sis{\"a}ltyi sek{\"a} laboratorio- ett{\"a} kentt{\"a}mittakaavan kokeita. Lis{\"a}ksi tutkittiin tuotteiden stabiilisuutta ja mahdollista toksisuutta kasveille sek{\"a} selvitettiin haitallisten aineiden ja mikrobiologisen riskin esiintymist{\"a} niiss{\"a}. Tavoitteena oli tarjota tietoa tuotteiden ominaisuuksista ja k{\"a}ytett{\"a}vyydest{\"a} niiden valmistajille, k{\"a}ytt{\"a}jille sek{\"a} valvoville viranomaisille. Testatuista analyysimenetelmist{\"a} 1:60-vesiuutto oli paras yleismenetelm{\"a} kuvaamaan kasvukauden aikana kasvien k{\"a}ytett{\"a}viss{\"a} olevan liukoisen typen m{\"a}{\"a}r{\"a}{\"a} erityyppisill{\"a} orgaanisilla lannoitevalmisteilla. Nestem{\"a}isiss{\"a} lannoitevalmisteissa typpi on nopeammin kasveille k{\"a}ytt{\"o}kelpoisessa muodossa kuin kiinteill{\"a} lannoitevalmisteilla ja tuotantovaikutus on verrattavissa mineraalilannoitteiden vaikutukseen. Kiinteiden orgaanisten lannoitevalmisteiden tuotantovaikutus on hieman alhaisempi kuin mineraalilannoitteiden vaikutus, koska ne levitet{\"a}{\"a}n pintalevityksen{\"a} ja sekoitetaan tasaisesti koko muokkauskerrokseen. Niiden saatavuus kasveille on siten huonompi kuin sijoitetulla mineraalilannoitteella. Kiinte{\"a}t lannoitevalmisteet sis{\"a}lt{\"a}v{\"a}t runsaasti kokonaisfosforia, mutta sen liukoisuus on alhainen. Liukenemista voi kuitenkin tapahtua pitk{\"a}n ajan kuluessa, jolloin vesiuutto aliarvioi fosforin k{\"a}ytt{\"o}kelpoisuuden. Etenkin nykyisin lannoitevalmistelain k{\"a}ytt{\"a}m{\"a} 1:5 aliarvioi selv{\"a}sti fosforin k{\"a}ytt{\"o}kelpoisuutta. Koska orgaanisten lannoitevalmisteiden satovaste on herkempi olosuhteiden vaihtelulle kuin mineraalilannoitteiden, on suositeltavaa k{\"a}ytt{\"a}{\"a} levitysstrategiaa, jossa osa liukoisesta typest{\"a} tulee orgaanisesta lannoitevalmisteesta ja osa mineraalilannoitteesta. Lains{\"a}{\"a}d{\"a}nn{\"o}n rajoitusten takia on k{\"a}ytett{\"a}v{\"a} viiden vuoden tasausjaksoa, jolloin k{\"a}ytt{\"o}m{\"a}{\"a}r{\"a} on sama kuin jos orgaaninen lannoitevalmiste olisi ainoa typen l{\"a}hde. Nestem{\"a}iset paljon ammoniumtyppe{\"a} sis{\"a}lt{\"a}v{\"a}t lannoitevalmisteet tulisi levitt{\"a}{\"a} sijoittamalla ja kiinte{\"a}t tuotteet tulisi mullata v{\"a}litt{\"o}m{\"a}sti pintalevityksen j{\"a}lkeen haihtumisesta johtuvien ammoniakkitappioiden minimoimiseksi. Biokaasulaitosten lopputuotteet kasvinravinnek{\"a}yt{\"o}ss{\"a} eiv{\"a}t nosta peltomaan mikrobiologista aktiivisuutta merkitt{\"a}v{\"a}sti, eik{\"a} stabiilisuuden mittaaminen n{\"a}in ollen ole v{\"a}ltt{\"a}m{\"a}t{\"o}nt{\"a} tuotteiden maatalousk{\"a}yt{\"o}ss{\"a}. My{\"o}sk{\"a}{\"a}n merkitt{\"a}v{\"a}{\"a} haitallisuutta kasveille eli fytotoksisuutta ei havaittu. Tuotteet eiv{\"a}t ole myrkyllisi{\"a} biotesteiss{\"a} kasvinravinnek{\"a}ytt{\"o}{\"a} vastaavissa pitoisuuksissa. Biokaasulaitosten raaka-aineet voivat sis{\"a}lt{\"a}{\"a} ihmis-, el{\"a}in- tai kasviper{\"a}isi{\"a} taudinaiheuttajia sek{\"a} haitallisia orgaanisia aineita. Laadun varmistamiseksi tulisikin erityisesti huomioida: raaka-ainevalinta, tehokas esik{\"a}sittely (mm. partikkelikoko), k{\"a}sittelyprosessin optimointi (varsinkin l{\"a}mp{\"o}tila ja aika), ohivirtauksien ja ristikontaminaation est{\"a}minen. Asianmukaisesti k{\"a}siteltyj{\"a} biokaasulaitosten lopputuotteita voidaan t{\"a}m{\"a}n tutkimuksen tulosten perusteella pit{\"a}{\"a} turvallisina lannoitevalmisteina.",
keywords = "biokaasulaitos, lannoitevalmiste, lannoite, maanparannusaine, ravinteiden kierr{\"a}tys",
author = "Sanna Marttinen and Teija Paavola and Satu Ervasti and Tapio Salo and Petri Kapuinen and Jukka Rintala and Minna Vikman and Anu Kapanen and Merja Torniainen and Liisa Maunuksela and Kimmo Suominen and Leena Sahlstr{\"o}m and Mirkka Herranen",
note = "Project code: 30633 ",
year = "2013",
language = "Finnish",
isbn = "978-952-487-431-1",
series = "MTT raportti",
publisher = "Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)",
number = "82",
address = "Finland",
}