Veneilyn määrä ja taloudelliset vaikutukset Suomessa

Translated title of the contribution: Boating in Finland and its economic impacts

Jukka Räsänen, Tuuli Järvi, Kari Mäkelä, Jorma Rytkönen, Markku Hentinen, Saara Hänninen, Juha Tervonen

    Research output: Book/ReportReport

    Abstract

    Tämän tutkimuksen tavoitteena oli päivittää veneilyn ja veneiden määrää ja veneilyn ympäristö- ja taloudellisia vaikutuksia Suomessa koskeva tieto. Tutkimuksen mukaan Suomessa oli vuonna 2004 käytössä yli 737 000 venettä, joista yli 420 000 käytetään ainakin toisinaan moottoria. Pieniä perämoottoriveneitä (alle 20 hv) on noin kolmannes ja muita, pääasiassa suurempia moottoriveneitä yhteensä noin viidennes koko kannasta. Runsas kolmasosa on moottorittomia soutuveneitä ja loput 10 % koostuu eri kokoisista purjeveneistä ja kanooteista ym. Kotitalouksista 14 %:lla on käytettävissään moottorilla varustettu vene.

    Suomessa venealalla toimii jopa 600 yritystä. Veneala työllistää suoraan 2 700 henkeä ja välillisesti miltei saman verran. Venealan myynti on merkittävää myös yleisen teknisen kaupan piirissä. Veneilijöiden käyttämät merkittävimmät palvelut ovat huolto- ja korjaustoiminta, jatkuvasti lisääntyvät säilytys- ja kuljetuspalvelut sekä vakuuttaminen. Matkaveneily on erityisen tärkeää niissä rannikon, sisävesien ja saaristomeren kunnissa, minne matkaveneily voimallisemmin kohdistuu. Matkaveneilyssä vierasvenesatamiin virtaa rahaa yöpymisten yhteydessä vuosittain vähintään 5 milj. euroa. Lisäksi päivittäiskävijät tuovat rahaa vähittäiskaupan sekä ravitsemusalan palveluille ehkä jopa enemmän kuin yöpyvät matkaveneilijät. Veneilyn harrastustapahtumat ovat alueellisilta vaikutuksiltaan merkittäviä.

    Valtio ja kunnat saavat venealalta ja veneilystä vähintään 100 milj. euron verotuotot vuodessa. Välitön työllistäminen synnyttää vuosittain arviolta 20 miljoonaa euroa ansioverotuloja. Valtio saa venealan kaupasta 25 milj. euron arvonlisäverotulot, polttoaineiden myynnistä polttoaineveroja 42 milj. euroa ja arvonlisäveroja 14 milj. euroa sekä venevakuutuksista noin 3 miljoonaa euroa vakuutusmaksuveroja. Merenkulkulaitokselle veneilyn väylien ylläpidosta koituu noin 3 milj. euron vuosimenot. Lisäksi kunnat ja ympäristöhallinto panostavat veneilyn väyliin ja reitteihin ainakin useiden satojen tuhansien eurojen arvosta vuosittain. Kuntien panostukset veneiden säilyttämispaikkoihin sekä vierasvenesatamiin ovat arviolta yhteensä useita miljoonia euroja vuosittain.

    Veneilyä palvelevan viranomaistoiminnan (merikartoitus, karttatuotanto, veneilyasiamiespalvelut, markkinavalvonta, tarkastustoiminta sekä tiedottaminen) menot ovat vuosittain noin 0,5-1 milj. euroa. Meripelastuspalvelun kustannukset ovat vuosittain yhteensä noin 5-6 milj. euroa ja useat viranomais- ja järjestötahot panostavat ennaltaehkäisevään vesiturvallisuustyöhön yhteensä muutamia satoja tuhansia euroja vuodessa. Vapaaehtoisvoimin tehtävän työn merkitys on suuri. Veneilyyn liittyvien kuolemantapausten määrä on 50-60 henkeä vuodessa. Näistä 5-6 tapausta on nyt määritetty varsinaisiksi vesiliikenteen onnettomuuksiksi. Niistä seuraa noin 10 miljoonan euron yhteiskuntataloudelliset menetykset. Veneilyn päästökustannukset ovat noin 10 miljoonaa euroa vuodessa. Liikenteen energiankulutuksesta veneily edustaa noin 1 %.
    Translated title of the contributionBoating in Finland and its economic impacts
    Original languageFinnish
    PublisherMerenkulkulaitos
    Number of pages128
    ISBN (Print)951-49-2101-1
    Publication statusPublished - 2005
    MoE publication typeD4 Published development or research report or study

    Publication series

    SeriesMerenkulkulaitoksen julkaisuja
    Number5/2005
    ISSN1456-7814

    Keywords

    • boats
    • boating
    • economic impacts
    • environmental impacts

    Fingerprint Dive into the research topics of 'Boating in Finland and its economic impacts'. Together they form a unique fingerprint.

    Cite this