Broilerihallin ilmanvaihdon hienosäätö

T. Kivinen, Jorma Heikkinen, Ismo Heimonen, Jarmo Laamanen

Research output: Book/ReportReportProfessional

Abstract

Broilerihallien ilmanvaihdon hienosäätö -hankkeen tavoitteena oli optimoida ilmanvaihdon säätö- ja ohjaustapa huomioiden ilmanvaihtojärjestelmän tyyppi ja mitoitustekijät, Suomen olosuhteet ja kasvatusjaksojen olosuhdevaatimukset. Hanke jakautui kolmeen toiminnalliseen osioon: web-kyselyyn broilerikasvattajille, olosuhdemittauksiin valituissa kasvatushalleissa sekä ilmanvaihdon simulaatiolaskentaan vuoden jaksolle. Ilmanvaihdon toimintaa havainnollistettiin esimerkkihalliin tehdyllä simulointilaskennalla yhden vuoden kuudelle kasvatusjaksolle. Laskennalla kuvattiin ilmanvaihdon ja lämmityksen ohjaustapojen vaikutusta lämmön ja puhallinsähkön kulutukseen sekä hallin sisälämpötilaan, kosteuteen ja epäpuhtauspitoisuuksiin. Esimerkkihallin pinta-ala oli 1600 m2 ja sisätilavuus 5900 m3. Untuvikkojen määränä laskelmissa oli 28000 ja ne kasvoivat 2,4 kg elopainoon 37 vuorokaudessa. Vuoden aikana 1600 m2 halli kulutti noin 200 MWh lämpö- ja 6 MWh sähköenergiaa. Lämmitysenergiakulutus oli noin 0,75 kWh teuraspainokiloa kohden vuodessa. Kyseessä on laskennallinen tulos, joka voidaan saavuttaa Etelä-Suomessa, jos ilmanvaihto ja lämmitys toimivat optimaalisesti. Jyväskylän ilmastossa lämmitysenergiaa kuluu peräti 25 % enemmän kuin Etelä-Suomessa vaikka ulkolämpötila on vain 2,1 astetta alempi kuin Etelä-Suomessa. Ilmanvaihdon lämpöhäviö oli selvästi suurin lämpöhäviön osatekijä
broilerihallissa. Lämmitystehon tarpeen ja kosteuden kannalta on ilmeistä, että ilmanvaihtoa kannattaisi pienentää yöllä lintujen aktiviteettia vastaavaksi. Lämmitystehon tarve pienenee tällä tavoin 11 %, lämmitysenergian tarve 12 % ja puhallinenergian tarve 3 %. Muutenkin ilmanvaihdon määrällä ja tarkoituksenmukaisella säädöllä on suuri vaikutus lämmitysenergian kulutukseen. Kulutus lisääntyy laskelmien mukaan 44 %, jos ilmanvaihtoa lisätään niin, että hallin CO2-pitoisuus laskee eläinsuojelulain maksimitasosta 3000 ppm arvoon 2500 ppm. Poistoilman lämmön talteenotolla saavutettiin laskentatapauksissa 27–42% säästö lämmitysenergiankulutuksessa perustapaukseen verrattuna, jos laitteen hyötysuhde on 70 % ja sen ilmavirtakapasiteetti riittää 5 – 10 ensimmäisen kasvatuspäivän tarpeisiin. Lämmön johtumisella rakenteiden läpi oli merkitystä lähinnä kasvatusjakson alussa ja jaksojen välillä. Laskentaesimerkeissä lisäeristämisellä saavutettiin 4–6 % säästö lämmitysenergiankulutuksessa perustapaukseen verrattuna. Rakennusta ei siis kannata ylieristää. Lattian eristyksestä saatetaan saavuttaa se lisähyöty, että pehkun alle ei jää potentiaalisia kondenssipintoja.
Rakennuksen ilmatiiviyden parantaminen pienentää lämmitysenergian kulutusta kun käytössä on poistoilman lämmön talteenotto. Kun rakennuksen tiiviyttä parannetaan siten, että ilmavuotojen määrä on 20 % perusarvosta, lämmitysenergian kulutus pienenee 10–16 %. Hyvä rakennuksen ilmatiiviys helpottaa ilmanjaon hallintaa myös kun lämmön talteenottolaitteistoa ei ole. Liikaa vuotavassa rakennuksessa ei saavuteta riittävän suurta alipainetta ensimmäisinä kasvatusviikkoina, jolloin tuloilmasuihkujen heittopituus jää vajaaksi ja ilmanjako ei toteudu tarkoitetulla tavalla. Hallin suunnittelussa kannattaa kiinnittää huomiota lämmitysratkaisun valintaan. Laskelmat osoittivat, että suurin hetkellinen lämmitysteho tarvitaan kun kovat pakkaset osuvat kasvatusjakson loppupäähän Huipputehontarpeet ovat luonteeltaan lyhytaikaisia energiapiikkejä. Lämmityskattilan tehoa ei välttämättä kannata mitoittaa suurimman tehotarpeen mukaan. Pienemmällä kattilalla voidaan hoitaa pääosa lämmitystarpeesta ja huipputehot voitaisiin tuottaa pienemmillä ja myös pienemmän investoinnin vaativilla laitteilla, mutta kalliimman energian lähteillä.
Original languageFinnish
Place of PublicationJokioinen
PublisherMaa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
Number of pages74
ISBN (Print)978-952-487-480-9
Publication statusPublished - 2013
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

NameMTT Raportti
PublisherMaa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
No.112
ISSN (Print)1798-6419

Keywords

  • broilerkasvattamo
  • ilmanvaihto
  • energian säästö
  • lämmön talteenotto

Cite this

Kivinen, T., Heikkinen, J., Heimonen, I., & Laamanen, J. (2013). Broilerihallin ilmanvaihdon hienosäätö. Jokioinen: Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus. MTT Raportti, No. 112
Kivinen, T. ; Heikkinen, Jorma ; Heimonen, Ismo ; Laamanen, Jarmo. / Broilerihallin ilmanvaihdon hienosäätö. Jokioinen : Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, 2013. 74 p. (MTT Raportti; No. 112).
@book{7a0b7bc4424d45c19f4b61da5de75b04,
title = "Broilerihallin ilmanvaihdon hienos{\"a}{\"a}t{\"o}",
abstract = "Broilerihallien ilmanvaihdon hienos{\"a}{\"a}t{\"o} -hankkeen tavoitteena oli optimoida ilmanvaihdon s{\"a}{\"a}t{\"o}- ja ohjaustapa huomioiden ilmanvaihtoj{\"a}rjestelm{\"a}n tyyppi ja mitoitustekij{\"a}t, Suomen olosuhteet ja kasvatusjaksojen olosuhdevaatimukset. Hanke jakautui kolmeen toiminnalliseen osioon: web-kyselyyn broilerikasvattajille, olosuhdemittauksiin valituissa kasvatushalleissa sek{\"a} ilmanvaihdon simulaatiolaskentaan vuoden jaksolle. Ilmanvaihdon toimintaa havainnollistettiin esimerkkihalliin tehdyll{\"a} simulointilaskennalla yhden vuoden kuudelle kasvatusjaksolle. Laskennalla kuvattiin ilmanvaihdon ja l{\"a}mmityksen ohjaustapojen vaikutusta l{\"a}mm{\"o}n ja puhallins{\"a}hk{\"o}n kulutukseen sek{\"a} hallin sis{\"a}l{\"a}mp{\"o}tilaan, kosteuteen ja ep{\"a}puhtauspitoisuuksiin. Esimerkkihallin pinta-ala oli 1600 m2 ja sis{\"a}tilavuus 5900 m3. Untuvikkojen m{\"a}{\"a}r{\"a}n{\"a} laskelmissa oli 28000 ja ne kasvoivat 2,4 kg elopainoon 37 vuorokaudessa. Vuoden aikana 1600 m2 halli kulutti noin 200 MWh l{\"a}mp{\"o}- ja 6 MWh s{\"a}hk{\"o}energiaa. L{\"a}mmitysenergiakulutus oli noin 0,75 kWh teuraspainokiloa kohden vuodessa. Kyseess{\"a} on laskennallinen tulos, joka voidaan saavuttaa Etel{\"a}-Suomessa, jos ilmanvaihto ja l{\"a}mmitys toimivat optimaalisesti. Jyv{\"a}skyl{\"a}n ilmastossa l{\"a}mmitysenergiaa kuluu per{\"a}ti 25 {\%} enemm{\"a}n kuin Etel{\"a}-Suomessa vaikka ulkol{\"a}mp{\"o}tila on vain 2,1 astetta alempi kuin Etel{\"a}-Suomessa. Ilmanvaihdon l{\"a}mp{\"o}h{\"a}vi{\"o} oli selv{\"a}sti suurin l{\"a}mp{\"o}h{\"a}vi{\"o}n osatekij{\"a} broilerihallissa. L{\"a}mmitystehon tarpeen ja kosteuden kannalta on ilmeist{\"a}, ett{\"a} ilmanvaihtoa kannattaisi pienent{\"a}{\"a} y{\"o}ll{\"a} lintujen aktiviteettia vastaavaksi. L{\"a}mmitystehon tarve pienenee t{\"a}ll{\"a} tavoin 11 {\%}, l{\"a}mmitysenergian tarve 12 {\%} ja puhallinenergian tarve 3 {\%}. Muutenkin ilmanvaihdon m{\"a}{\"a}r{\"a}ll{\"a} ja tarkoituksenmukaisella s{\"a}{\"a}d{\"o}ll{\"a} on suuri vaikutus l{\"a}mmitysenergian kulutukseen. Kulutus lis{\"a}{\"a}ntyy laskelmien mukaan 44 {\%}, jos ilmanvaihtoa lis{\"a}t{\"a}{\"a}n niin, ett{\"a} hallin CO2-pitoisuus laskee el{\"a}insuojelulain maksimitasosta 3000 ppm arvoon 2500 ppm. Poistoilman l{\"a}mm{\"o}n talteenotolla saavutettiin laskentatapauksissa 27–42{\%} s{\"a}{\"a}st{\"o} l{\"a}mmitysenergiankulutuksessa perustapaukseen verrattuna, jos laitteen hy{\"o}tysuhde on 70 {\%} ja sen ilmavirtakapasiteetti riitt{\"a}{\"a} 5 – 10 ensimm{\"a}isen kasvatusp{\"a}iv{\"a}n tarpeisiin. L{\"a}mm{\"o}n johtumisella rakenteiden l{\"a}pi oli merkityst{\"a} l{\"a}hinn{\"a} kasvatusjakson alussa ja jaksojen v{\"a}lill{\"a}. Laskentaesimerkeiss{\"a} lis{\"a}erist{\"a}misell{\"a} saavutettiin 4–6 {\%} s{\"a}{\"a}st{\"o} l{\"a}mmitysenergiankulutuksessa perustapaukseen verrattuna. Rakennusta ei siis kannata ylierist{\"a}{\"a}. Lattian eristyksest{\"a} saatetaan saavuttaa se lis{\"a}hy{\"o}ty, ett{\"a} pehkun alle ei j{\"a}{\"a} potentiaalisia kondenssipintoja. Rakennuksen ilmatiiviyden parantaminen pienent{\"a}{\"a} l{\"a}mmitysenergian kulutusta kun k{\"a}yt{\"o}ss{\"a} on poistoilman l{\"a}mm{\"o}n talteenotto. Kun rakennuksen tiiviytt{\"a} parannetaan siten, ett{\"a} ilmavuotojen m{\"a}{\"a}r{\"a} on 20 {\%} perusarvosta, l{\"a}mmitysenergian kulutus pienenee 10–16 {\%}. Hyv{\"a} rakennuksen ilmatiiviys helpottaa ilmanjaon hallintaa my{\"o}s kun l{\"a}mm{\"o}n talteenottolaitteistoa ei ole. Liikaa vuotavassa rakennuksessa ei saavuteta riitt{\"a}v{\"a}n suurta alipainetta ensimm{\"a}isin{\"a} kasvatusviikkoina, jolloin tuloilmasuihkujen heittopituus j{\"a}{\"a} vajaaksi ja ilmanjako ei toteudu tarkoitetulla tavalla. Hallin suunnittelussa kannattaa kiinnitt{\"a}{\"a} huomiota l{\"a}mmitysratkaisun valintaan. Laskelmat osoittivat, ett{\"a} suurin hetkellinen l{\"a}mmitysteho tarvitaan kun kovat pakkaset osuvat kasvatusjakson loppup{\"a}{\"a}h{\"a}n Huipputehontarpeet ovat luonteeltaan lyhytaikaisia energiapiikkej{\"a}. L{\"a}mmityskattilan tehoa ei v{\"a}ltt{\"a}m{\"a}tt{\"a} kannata mitoittaa suurimman tehotarpeen mukaan. Pienemm{\"a}ll{\"a} kattilalla voidaan hoitaa p{\"a}{\"a}osa l{\"a}mmitystarpeesta ja huipputehot voitaisiin tuottaa pienemmill{\"a} ja my{\"o}s pienemm{\"a}n investoinnin vaativilla laitteilla, mutta kalliimman energian l{\"a}hteill{\"a}.",
keywords = "broilerkasvattamo, ilmanvaihto, energian s{\"a}{\"a}st{\"o}, l{\"a}mm{\"o}n talteenotto",
author = "T. Kivinen and Jorma Heikkinen and Ismo Heimonen and Jarmo Laamanen",
year = "2013",
language = "Finnish",
isbn = "978-952-487-480-9",
series = "MTT Raportti",
publisher = "Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus",
number = "112",
address = "Finland",

}

Kivinen, T, Heikkinen, J, Heimonen, I & Laamanen, J 2013, Broilerihallin ilmanvaihdon hienosäätö. MTT Raportti, no. 112, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Jokioinen.

Broilerihallin ilmanvaihdon hienosäätö. / Kivinen, T.; Heikkinen, Jorma; Heimonen, Ismo; Laamanen, Jarmo.

Jokioinen : Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, 2013. 74 p. (MTT Raportti; No. 112).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Broilerihallin ilmanvaihdon hienosäätö

AU - Kivinen, T.

AU - Heikkinen, Jorma

AU - Heimonen, Ismo

AU - Laamanen, Jarmo

PY - 2013

Y1 - 2013

N2 - Broilerihallien ilmanvaihdon hienosäätö -hankkeen tavoitteena oli optimoida ilmanvaihdon säätö- ja ohjaustapa huomioiden ilmanvaihtojärjestelmän tyyppi ja mitoitustekijät, Suomen olosuhteet ja kasvatusjaksojen olosuhdevaatimukset. Hanke jakautui kolmeen toiminnalliseen osioon: web-kyselyyn broilerikasvattajille, olosuhdemittauksiin valituissa kasvatushalleissa sekä ilmanvaihdon simulaatiolaskentaan vuoden jaksolle. Ilmanvaihdon toimintaa havainnollistettiin esimerkkihalliin tehdyllä simulointilaskennalla yhden vuoden kuudelle kasvatusjaksolle. Laskennalla kuvattiin ilmanvaihdon ja lämmityksen ohjaustapojen vaikutusta lämmön ja puhallinsähkön kulutukseen sekä hallin sisälämpötilaan, kosteuteen ja epäpuhtauspitoisuuksiin. Esimerkkihallin pinta-ala oli 1600 m2 ja sisätilavuus 5900 m3. Untuvikkojen määränä laskelmissa oli 28000 ja ne kasvoivat 2,4 kg elopainoon 37 vuorokaudessa. Vuoden aikana 1600 m2 halli kulutti noin 200 MWh lämpö- ja 6 MWh sähköenergiaa. Lämmitysenergiakulutus oli noin 0,75 kWh teuraspainokiloa kohden vuodessa. Kyseessä on laskennallinen tulos, joka voidaan saavuttaa Etelä-Suomessa, jos ilmanvaihto ja lämmitys toimivat optimaalisesti. Jyväskylän ilmastossa lämmitysenergiaa kuluu peräti 25 % enemmän kuin Etelä-Suomessa vaikka ulkolämpötila on vain 2,1 astetta alempi kuin Etelä-Suomessa. Ilmanvaihdon lämpöhäviö oli selvästi suurin lämpöhäviön osatekijä broilerihallissa. Lämmitystehon tarpeen ja kosteuden kannalta on ilmeistä, että ilmanvaihtoa kannattaisi pienentää yöllä lintujen aktiviteettia vastaavaksi. Lämmitystehon tarve pienenee tällä tavoin 11 %, lämmitysenergian tarve 12 % ja puhallinenergian tarve 3 %. Muutenkin ilmanvaihdon määrällä ja tarkoituksenmukaisella säädöllä on suuri vaikutus lämmitysenergian kulutukseen. Kulutus lisääntyy laskelmien mukaan 44 %, jos ilmanvaihtoa lisätään niin, että hallin CO2-pitoisuus laskee eläinsuojelulain maksimitasosta 3000 ppm arvoon 2500 ppm. Poistoilman lämmön talteenotolla saavutettiin laskentatapauksissa 27–42% säästö lämmitysenergiankulutuksessa perustapaukseen verrattuna, jos laitteen hyötysuhde on 70 % ja sen ilmavirtakapasiteetti riittää 5 – 10 ensimmäisen kasvatuspäivän tarpeisiin. Lämmön johtumisella rakenteiden läpi oli merkitystä lähinnä kasvatusjakson alussa ja jaksojen välillä. Laskentaesimerkeissä lisäeristämisellä saavutettiin 4–6 % säästö lämmitysenergiankulutuksessa perustapaukseen verrattuna. Rakennusta ei siis kannata ylieristää. Lattian eristyksestä saatetaan saavuttaa se lisähyöty, että pehkun alle ei jää potentiaalisia kondenssipintoja. Rakennuksen ilmatiiviyden parantaminen pienentää lämmitysenergian kulutusta kun käytössä on poistoilman lämmön talteenotto. Kun rakennuksen tiiviyttä parannetaan siten, että ilmavuotojen määrä on 20 % perusarvosta, lämmitysenergian kulutus pienenee 10–16 %. Hyvä rakennuksen ilmatiiviys helpottaa ilmanjaon hallintaa myös kun lämmön talteenottolaitteistoa ei ole. Liikaa vuotavassa rakennuksessa ei saavuteta riittävän suurta alipainetta ensimmäisinä kasvatusviikkoina, jolloin tuloilmasuihkujen heittopituus jää vajaaksi ja ilmanjako ei toteudu tarkoitetulla tavalla. Hallin suunnittelussa kannattaa kiinnittää huomiota lämmitysratkaisun valintaan. Laskelmat osoittivat, että suurin hetkellinen lämmitysteho tarvitaan kun kovat pakkaset osuvat kasvatusjakson loppupäähän Huipputehontarpeet ovat luonteeltaan lyhytaikaisia energiapiikkejä. Lämmityskattilan tehoa ei välttämättä kannata mitoittaa suurimman tehotarpeen mukaan. Pienemmällä kattilalla voidaan hoitaa pääosa lämmitystarpeesta ja huipputehot voitaisiin tuottaa pienemmillä ja myös pienemmän investoinnin vaativilla laitteilla, mutta kalliimman energian lähteillä.

AB - Broilerihallien ilmanvaihdon hienosäätö -hankkeen tavoitteena oli optimoida ilmanvaihdon säätö- ja ohjaustapa huomioiden ilmanvaihtojärjestelmän tyyppi ja mitoitustekijät, Suomen olosuhteet ja kasvatusjaksojen olosuhdevaatimukset. Hanke jakautui kolmeen toiminnalliseen osioon: web-kyselyyn broilerikasvattajille, olosuhdemittauksiin valituissa kasvatushalleissa sekä ilmanvaihdon simulaatiolaskentaan vuoden jaksolle. Ilmanvaihdon toimintaa havainnollistettiin esimerkkihalliin tehdyllä simulointilaskennalla yhden vuoden kuudelle kasvatusjaksolle. Laskennalla kuvattiin ilmanvaihdon ja lämmityksen ohjaustapojen vaikutusta lämmön ja puhallinsähkön kulutukseen sekä hallin sisälämpötilaan, kosteuteen ja epäpuhtauspitoisuuksiin. Esimerkkihallin pinta-ala oli 1600 m2 ja sisätilavuus 5900 m3. Untuvikkojen määränä laskelmissa oli 28000 ja ne kasvoivat 2,4 kg elopainoon 37 vuorokaudessa. Vuoden aikana 1600 m2 halli kulutti noin 200 MWh lämpö- ja 6 MWh sähköenergiaa. Lämmitysenergiakulutus oli noin 0,75 kWh teuraspainokiloa kohden vuodessa. Kyseessä on laskennallinen tulos, joka voidaan saavuttaa Etelä-Suomessa, jos ilmanvaihto ja lämmitys toimivat optimaalisesti. Jyväskylän ilmastossa lämmitysenergiaa kuluu peräti 25 % enemmän kuin Etelä-Suomessa vaikka ulkolämpötila on vain 2,1 astetta alempi kuin Etelä-Suomessa. Ilmanvaihdon lämpöhäviö oli selvästi suurin lämpöhäviön osatekijä broilerihallissa. Lämmitystehon tarpeen ja kosteuden kannalta on ilmeistä, että ilmanvaihtoa kannattaisi pienentää yöllä lintujen aktiviteettia vastaavaksi. Lämmitystehon tarve pienenee tällä tavoin 11 %, lämmitysenergian tarve 12 % ja puhallinenergian tarve 3 %. Muutenkin ilmanvaihdon määrällä ja tarkoituksenmukaisella säädöllä on suuri vaikutus lämmitysenergian kulutukseen. Kulutus lisääntyy laskelmien mukaan 44 %, jos ilmanvaihtoa lisätään niin, että hallin CO2-pitoisuus laskee eläinsuojelulain maksimitasosta 3000 ppm arvoon 2500 ppm. Poistoilman lämmön talteenotolla saavutettiin laskentatapauksissa 27–42% säästö lämmitysenergiankulutuksessa perustapaukseen verrattuna, jos laitteen hyötysuhde on 70 % ja sen ilmavirtakapasiteetti riittää 5 – 10 ensimmäisen kasvatuspäivän tarpeisiin. Lämmön johtumisella rakenteiden läpi oli merkitystä lähinnä kasvatusjakson alussa ja jaksojen välillä. Laskentaesimerkeissä lisäeristämisellä saavutettiin 4–6 % säästö lämmitysenergiankulutuksessa perustapaukseen verrattuna. Rakennusta ei siis kannata ylieristää. Lattian eristyksestä saatetaan saavuttaa se lisähyöty, että pehkun alle ei jää potentiaalisia kondenssipintoja. Rakennuksen ilmatiiviyden parantaminen pienentää lämmitysenergian kulutusta kun käytössä on poistoilman lämmön talteenotto. Kun rakennuksen tiiviyttä parannetaan siten, että ilmavuotojen määrä on 20 % perusarvosta, lämmitysenergian kulutus pienenee 10–16 %. Hyvä rakennuksen ilmatiiviys helpottaa ilmanjaon hallintaa myös kun lämmön talteenottolaitteistoa ei ole. Liikaa vuotavassa rakennuksessa ei saavuteta riittävän suurta alipainetta ensimmäisinä kasvatusviikkoina, jolloin tuloilmasuihkujen heittopituus jää vajaaksi ja ilmanjako ei toteudu tarkoitetulla tavalla. Hallin suunnittelussa kannattaa kiinnittää huomiota lämmitysratkaisun valintaan. Laskelmat osoittivat, että suurin hetkellinen lämmitysteho tarvitaan kun kovat pakkaset osuvat kasvatusjakson loppupäähän Huipputehontarpeet ovat luonteeltaan lyhytaikaisia energiapiikkejä. Lämmityskattilan tehoa ei välttämättä kannata mitoittaa suurimman tehotarpeen mukaan. Pienemmällä kattilalla voidaan hoitaa pääosa lämmitystarpeesta ja huipputehot voitaisiin tuottaa pienemmillä ja myös pienemmän investoinnin vaativilla laitteilla, mutta kalliimman energian lähteillä.

KW - broilerkasvattamo

KW - ilmanvaihto

KW - energian säästö

KW - lämmön talteenotto

M3 - Report

SN - 978-952-487-480-9

T3 - MTT Raportti

BT - Broilerihallin ilmanvaihdon hienosäätö

PB - Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

CY - Jokioinen

ER -

Kivinen T, Heikkinen J, Heimonen I, Laamanen J. Broilerihallin ilmanvaihdon hienosäätö. Jokioinen: Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, 2013. 74 p. (MTT Raportti; No. 112).