Case studies on environment-friendly energy innovations and factors infuencing them

Mikko Hongisto, Torsti Loikkanen, Jaakko Kuisma, Pekka Järvinen

    Research output: Book/ReportReport

    Abstract

    Tutkimuksessa laadittiin kolmen erityyppisen innovaation kehittymisen kuvaus ja analyysi. Lisäksi toteutettiin kahteen energiateknologiaohjelmaan osallistuneille pienille ja keskisuurille yrityksille suunnattu innovaatiotoimintaa koskeva kysely. Avainhenkilöhaastatteluihin perustuen selvitettiin, miten yhteiskunnan ohjaustoimet ja muut keskeisimmiksi arvioidut tekijät ovat vaikuttaneet innovaatioiden kehittymiseen. Työ on empiirisluonteinen jatkohanke aiemmin toteutetulle kestävän kehityksen ja innovaatiotoiminnan integraatiota selvittäneelle kirjallisuusselvitykselle. CityFuturan tapauksessa menestyksen kannalta oleellisia seikkoja olivat mm. yhtiön tuotestrategia, jossa CityFuturalla oli keskeinen rooli, oikea-aikainen toiminta suhteessa markkinoiden avautumiseen sekä verohuojennus, joka edesauttoi ympäristömyötäisen bensiinilaadun menestymistä markkinoilla. Tutkimustoiminnan yhtiö rahoitti pääosin itse, mutta ulkopuolista työtä tehtiin lähinnä uskottavuuden parantamiseksi. Toinen selvitys laadittiin "hakepolttonesteestä", joka on lähes CO2-neutraali lämmityskäyttöön tarkoitettu biopolttoneste. Merkittäväksi innovaatiota edistäneeksi tekijäksi nousi pitkäjänteinen tutkimustoiminnan rahoitus, kansainvälinen tutkimusyhteistyö ja verkostoituminen. Hakepolttoneste ei ole vielä markkinoille asti edennyt innovaatio. Sen edistämisessä voidaan mahdollisesti hyödyntää CityFuturasta saatuja kokemuksia esimerkiksi verohuojennuksen käytössä. Kolmannessa osassa tarkasteltiin energiankäytön tehostamispalveluiden kehittymistä nykyiseen kaupalliseen muotoonsa. Tarkasteltavaksi palveluinnovaatioksi valittiin energiakatselmusmallit ja niihin läheisesti liittyvät palvelukonseptit. Innovatiivisten palveluiden kehittämisessä keskeiseksi seikaksi havaittiin palvelun tuottajien ja asiakkaiden väliset suorat kontaktit. Haastatellut henkilöt pitivät energiakatselmustoiminnan tukijärjestelmää toimivana ja Motivan johtamaa katselmustoimintaa pääosin positiivisena asiana. Energiansäästöinvestointeihin johtava pitkä ketju edellyttää kuitenkin huolellista tarkastelua investointitukijärjestelmän kehittämiseksi. Haastattelut antavat sille perusteita. Pkt-yrityksille suunnatusta kyselystä selvisi, että idea innovaatioon tuli useimmiten yrityksen sisältä, mutta monessa tapauksessa asiakaskontaktilla oli vaikutusta. Innovaatioiden kehittymistä edisti eniten oma organisaatio ja erityisesti sen t&k-henkilöstö. Yhteiskunnan ohjaustoimista Tekesin teknologiaohjelmaan osallistuminen ja tuotekehitystuet nähtiin positiivisina tekijöinä. Ulkopuolisista kontakteista asiakaskontaktit korostuivat. Sidosryhmien asenteiden tai tietoisuuden muutos ja resurssien hintasuhteiden muutokset markkinoilla olivat vaikuttavimmat tekijät toimintaympäristöä ja markkinoita koskevassa osassa. Kyselyn mukaan pkt-yritysten osallistumismahdollisuuksia teknologiaohjelmiin tulisi parantaa, ja esiin nousi toivomus tuen kohdistamiseksi kasvavasti innovaatioketjun loppupäähän. Suurin osa vastaajista oli sitä mieltä, että heidän innovaationsa olisi voitu toteuttaa yrityksen omin ja kumppaneiden voimin ilman julkisen sektorin rahoitustukia, mutta hitaammin. Tekes ja KTM arvioitiin tärkeimmiksi rahoittajiksi. Kyselyn otos oli pieni ja vastausprosentti alhainen, joten sen tuloksia tulisi pitää vain viitteellisinä tietoina. Yhteiskunnan ohjaustoimet näkyivät innovaatioiden kehittäjien näkökulmasta merkityksellisinä seikkoina. Yhteiskunta vaikuttaa toimintaympäristöön ja voi luoda ympäristömyötäiselle teknologialle kysyntää tavalla, joka rohkaisee yrityksiä innovatiivisten ratkaisujen kehittämiseen. Haastatteluihin perustuvien tulosten yleistämisessä tulisi kuitenkin noudattaa suurta varovaisuutta. Tutkimus kuului ympäristöklusterin tutkimusohjelmakokonaisuuteen ja työ on toteutettu kauppaja teollisuusministeriön teknologiaosaston johdolla, josta ylitarkastaja Mervi Salminen toimi hankkeen valvojana.
    Original languageEnglish
    Place of PublicationEspoo
    PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
    Number of pages125
    Publication statusPublished - 2001
    MoE publication typeD4 Published development or research report or study

    Publication series

    SeriesVTT Chemical Technology. IEE Reports
    Number16/2001
    ISSN1457-2494

    Fingerprint

    Tuli
    case studies
    energy

    Keywords

    • Innovation activities
    • technology and environmental policy
    • motor petrol
    • pyrolysis oil
    • energy services, SMEs

    Cite this

    Hongisto, M., Loikkanen, T., Kuisma, J., & Järvinen, P. (2001). Case studies on environment-friendly energy innovations and factors infuencing them. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Chemical Technology. IEE Reports, No. 16/2001
    Hongisto, Mikko ; Loikkanen, Torsti ; Kuisma, Jaakko ; Järvinen, Pekka. / Case studies on environment-friendly energy innovations and factors infuencing them. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2001. 125 p. (VTT Chemical Technology. IEE Reports; No. 16/2001).
    @book{e052a9b1b3114218b7a8f4b2baf25065,
    title = "Case studies on environment-friendly energy innovations and factors infuencing them",
    abstract = "Tutkimuksessa laadittiin kolmen erityyppisen innovaation kehittymisen kuvaus ja analyysi. Lis{\"a}ksi toteutettiin kahteen energiateknologiaohjelmaan osallistuneille pienille ja keskisuurille yrityksille suunnattu innovaatiotoimintaa koskeva kysely. Avainhenkil{\"o}haastatteluihin perustuen selvitettiin, miten yhteiskunnan ohjaustoimet ja muut keskeisimmiksi arvioidut tekij{\"a}t ovat vaikuttaneet innovaatioiden kehittymiseen. Ty{\"o} on empiirisluonteinen jatkohanke aiemmin toteutetulle kest{\"a}v{\"a}n kehityksen ja innovaatiotoiminnan integraatiota selvitt{\"a}neelle kirjallisuusselvitykselle. CityFuturan tapauksessa menestyksen kannalta oleellisia seikkoja olivat mm. yhti{\"o}n tuotestrategia, jossa CityFuturalla oli keskeinen rooli, oikea-aikainen toiminta suhteessa markkinoiden avautumiseen sek{\"a} verohuojennus, joka edesauttoi ymp{\"a}rist{\"o}my{\"o}t{\"a}isen bensiinilaadun menestymist{\"a} markkinoilla. Tutkimustoiminnan yhti{\"o} rahoitti p{\"a}{\"a}osin itse, mutta ulkopuolista ty{\"o}t{\"a} tehtiin l{\"a}hinn{\"a} uskottavuuden parantamiseksi. Toinen selvitys laadittiin {"}hakepolttonesteest{\"a}{"}, joka on l{\"a}hes CO2-neutraali l{\"a}mmitysk{\"a}ytt{\"o}{\"o}n tarkoitettu biopolttoneste. Merkitt{\"a}v{\"a}ksi innovaatiota edist{\"a}neeksi tekij{\"a}ksi nousi pitk{\"a}j{\"a}nteinen tutkimustoiminnan rahoitus, kansainv{\"a}linen tutkimusyhteisty{\"o} ja verkostoituminen. Hakepolttoneste ei ole viel{\"a} markkinoille asti edennyt innovaatio. Sen edist{\"a}misess{\"a} voidaan mahdollisesti hy{\"o}dynt{\"a}{\"a} CityFuturasta saatuja kokemuksia esimerkiksi verohuojennuksen k{\"a}yt{\"o}ss{\"a}. Kolmannessa osassa tarkasteltiin energiank{\"a}yt{\"o}n tehostamispalveluiden kehittymist{\"a} nykyiseen kaupalliseen muotoonsa. Tarkasteltavaksi palveluinnovaatioksi valittiin energiakatselmusmallit ja niihin l{\"a}heisesti liittyv{\"a}t palvelukonseptit. Innovatiivisten palveluiden kehitt{\"a}misess{\"a} keskeiseksi seikaksi havaittiin palvelun tuottajien ja asiakkaiden v{\"a}liset suorat kontaktit. Haastatellut henkil{\"o}t pitiv{\"a}t energiakatselmustoiminnan tukij{\"a}rjestelm{\"a}{\"a} toimivana ja Motivan johtamaa katselmustoimintaa p{\"a}{\"a}osin positiivisena asiana. Energians{\"a}{\"a}st{\"o}investointeihin johtava pitk{\"a} ketju edellytt{\"a}{\"a} kuitenkin huolellista tarkastelua investointitukij{\"a}rjestelm{\"a}n kehitt{\"a}miseksi. Haastattelut antavat sille perusteita. Pkt-yrityksille suunnatusta kyselyst{\"a} selvisi, ett{\"a} idea innovaatioon tuli useimmiten yrityksen sis{\"a}lt{\"a}, mutta monessa tapauksessa asiakaskontaktilla oli vaikutusta. Innovaatioiden kehittymist{\"a} edisti eniten oma organisaatio ja erityisesti sen t&k-henkil{\"o}st{\"o}. Yhteiskunnan ohjaustoimista Tekesin teknologiaohjelmaan osallistuminen ja tuotekehitystuet n{\"a}htiin positiivisina tekij{\"o}in{\"a}. Ulkopuolisista kontakteista asiakaskontaktit korostuivat. Sidosryhmien asenteiden tai tietoisuuden muutos ja resurssien hintasuhteiden muutokset markkinoilla olivat vaikuttavimmat tekij{\"a}t toimintaymp{\"a}rist{\"o}{\"a} ja markkinoita koskevassa osassa. Kyselyn mukaan pkt-yritysten osallistumismahdollisuuksia teknologiaohjelmiin tulisi parantaa, ja esiin nousi toivomus tuen kohdistamiseksi kasvavasti innovaatioketjun loppup{\"a}{\"a}h{\"a}n. Suurin osa vastaajista oli sit{\"a} mielt{\"a}, ett{\"a} heid{\"a}n innovaationsa olisi voitu toteuttaa yrityksen omin ja kumppaneiden voimin ilman julkisen sektorin rahoitustukia, mutta hitaammin. Tekes ja KTM arvioitiin t{\"a}rkeimmiksi rahoittajiksi. Kyselyn otos oli pieni ja vastausprosentti alhainen, joten sen tuloksia tulisi pit{\"a}{\"a} vain viitteellisin{\"a} tietoina. Yhteiskunnan ohjaustoimet n{\"a}kyiv{\"a}t innovaatioiden kehitt{\"a}jien n{\"a}k{\"o}kulmasta merkityksellisin{\"a} seikkoina. Yhteiskunta vaikuttaa toimintaymp{\"a}rist{\"o}{\"o}n ja voi luoda ymp{\"a}rist{\"o}my{\"o}t{\"a}iselle teknologialle kysynt{\"a}{\"a} tavalla, joka rohkaisee yrityksi{\"a} innovatiivisten ratkaisujen kehitt{\"a}miseen. Haastatteluihin perustuvien tulosten yleist{\"a}misess{\"a} tulisi kuitenkin noudattaa suurta varovaisuutta. Tutkimus kuului ymp{\"a}rist{\"o}klusterin tutkimusohjelmakokonaisuuteen ja ty{\"o} on toteutettu kauppaja teollisuusministeri{\"o}n teknologiaosaston johdolla, josta ylitarkastaja Mervi Salminen toimi hankkeen valvojana.",
    keywords = "Innovation activities, technology and environmental policy, motor petrol, pyrolysis oil, energy services, SMEs",
    author = "Mikko Hongisto and Torsti Loikkanen and Jaakko Kuisma and Pekka J{\"a}rvinen",
    year = "2001",
    language = "English",
    series = "VTT Chemical Technology. IEE Reports",
    publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
    number = "16/2001",
    address = "Finland",

    }

    Hongisto, M, Loikkanen, T, Kuisma, J & Järvinen, P 2001, Case studies on environment-friendly energy innovations and factors infuencing them. VTT Chemical Technology. IEE Reports, no. 16/2001, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

    Case studies on environment-friendly energy innovations and factors infuencing them. / Hongisto, Mikko; Loikkanen, Torsti; Kuisma, Jaakko; Järvinen, Pekka.

    Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2001. 125 p. (VTT Chemical Technology. IEE Reports; No. 16/2001).

    Research output: Book/ReportReport

    TY - BOOK

    T1 - Case studies on environment-friendly energy innovations and factors infuencing them

    AU - Hongisto, Mikko

    AU - Loikkanen, Torsti

    AU - Kuisma, Jaakko

    AU - Järvinen, Pekka

    PY - 2001

    Y1 - 2001

    N2 - Tutkimuksessa laadittiin kolmen erityyppisen innovaation kehittymisen kuvaus ja analyysi. Lisäksi toteutettiin kahteen energiateknologiaohjelmaan osallistuneille pienille ja keskisuurille yrityksille suunnattu innovaatiotoimintaa koskeva kysely. Avainhenkilöhaastatteluihin perustuen selvitettiin, miten yhteiskunnan ohjaustoimet ja muut keskeisimmiksi arvioidut tekijät ovat vaikuttaneet innovaatioiden kehittymiseen. Työ on empiirisluonteinen jatkohanke aiemmin toteutetulle kestävän kehityksen ja innovaatiotoiminnan integraatiota selvittäneelle kirjallisuusselvitykselle. CityFuturan tapauksessa menestyksen kannalta oleellisia seikkoja olivat mm. yhtiön tuotestrategia, jossa CityFuturalla oli keskeinen rooli, oikea-aikainen toiminta suhteessa markkinoiden avautumiseen sekä verohuojennus, joka edesauttoi ympäristömyötäisen bensiinilaadun menestymistä markkinoilla. Tutkimustoiminnan yhtiö rahoitti pääosin itse, mutta ulkopuolista työtä tehtiin lähinnä uskottavuuden parantamiseksi. Toinen selvitys laadittiin "hakepolttonesteestä", joka on lähes CO2-neutraali lämmityskäyttöön tarkoitettu biopolttoneste. Merkittäväksi innovaatiota edistäneeksi tekijäksi nousi pitkäjänteinen tutkimustoiminnan rahoitus, kansainvälinen tutkimusyhteistyö ja verkostoituminen. Hakepolttoneste ei ole vielä markkinoille asti edennyt innovaatio. Sen edistämisessä voidaan mahdollisesti hyödyntää CityFuturasta saatuja kokemuksia esimerkiksi verohuojennuksen käytössä. Kolmannessa osassa tarkasteltiin energiankäytön tehostamispalveluiden kehittymistä nykyiseen kaupalliseen muotoonsa. Tarkasteltavaksi palveluinnovaatioksi valittiin energiakatselmusmallit ja niihin läheisesti liittyvät palvelukonseptit. Innovatiivisten palveluiden kehittämisessä keskeiseksi seikaksi havaittiin palvelun tuottajien ja asiakkaiden väliset suorat kontaktit. Haastatellut henkilöt pitivät energiakatselmustoiminnan tukijärjestelmää toimivana ja Motivan johtamaa katselmustoimintaa pääosin positiivisena asiana. Energiansäästöinvestointeihin johtava pitkä ketju edellyttää kuitenkin huolellista tarkastelua investointitukijärjestelmän kehittämiseksi. Haastattelut antavat sille perusteita. Pkt-yrityksille suunnatusta kyselystä selvisi, että idea innovaatioon tuli useimmiten yrityksen sisältä, mutta monessa tapauksessa asiakaskontaktilla oli vaikutusta. Innovaatioiden kehittymistä edisti eniten oma organisaatio ja erityisesti sen t&k-henkilöstö. Yhteiskunnan ohjaustoimista Tekesin teknologiaohjelmaan osallistuminen ja tuotekehitystuet nähtiin positiivisina tekijöinä. Ulkopuolisista kontakteista asiakaskontaktit korostuivat. Sidosryhmien asenteiden tai tietoisuuden muutos ja resurssien hintasuhteiden muutokset markkinoilla olivat vaikuttavimmat tekijät toimintaympäristöä ja markkinoita koskevassa osassa. Kyselyn mukaan pkt-yritysten osallistumismahdollisuuksia teknologiaohjelmiin tulisi parantaa, ja esiin nousi toivomus tuen kohdistamiseksi kasvavasti innovaatioketjun loppupäähän. Suurin osa vastaajista oli sitä mieltä, että heidän innovaationsa olisi voitu toteuttaa yrityksen omin ja kumppaneiden voimin ilman julkisen sektorin rahoitustukia, mutta hitaammin. Tekes ja KTM arvioitiin tärkeimmiksi rahoittajiksi. Kyselyn otos oli pieni ja vastausprosentti alhainen, joten sen tuloksia tulisi pitää vain viitteellisinä tietoina. Yhteiskunnan ohjaustoimet näkyivät innovaatioiden kehittäjien näkökulmasta merkityksellisinä seikkoina. Yhteiskunta vaikuttaa toimintaympäristöön ja voi luoda ympäristömyötäiselle teknologialle kysyntää tavalla, joka rohkaisee yrityksiä innovatiivisten ratkaisujen kehittämiseen. Haastatteluihin perustuvien tulosten yleistämisessä tulisi kuitenkin noudattaa suurta varovaisuutta. Tutkimus kuului ympäristöklusterin tutkimusohjelmakokonaisuuteen ja työ on toteutettu kauppaja teollisuusministeriön teknologiaosaston johdolla, josta ylitarkastaja Mervi Salminen toimi hankkeen valvojana.

    AB - Tutkimuksessa laadittiin kolmen erityyppisen innovaation kehittymisen kuvaus ja analyysi. Lisäksi toteutettiin kahteen energiateknologiaohjelmaan osallistuneille pienille ja keskisuurille yrityksille suunnattu innovaatiotoimintaa koskeva kysely. Avainhenkilöhaastatteluihin perustuen selvitettiin, miten yhteiskunnan ohjaustoimet ja muut keskeisimmiksi arvioidut tekijät ovat vaikuttaneet innovaatioiden kehittymiseen. Työ on empiirisluonteinen jatkohanke aiemmin toteutetulle kestävän kehityksen ja innovaatiotoiminnan integraatiota selvittäneelle kirjallisuusselvitykselle. CityFuturan tapauksessa menestyksen kannalta oleellisia seikkoja olivat mm. yhtiön tuotestrategia, jossa CityFuturalla oli keskeinen rooli, oikea-aikainen toiminta suhteessa markkinoiden avautumiseen sekä verohuojennus, joka edesauttoi ympäristömyötäisen bensiinilaadun menestymistä markkinoilla. Tutkimustoiminnan yhtiö rahoitti pääosin itse, mutta ulkopuolista työtä tehtiin lähinnä uskottavuuden parantamiseksi. Toinen selvitys laadittiin "hakepolttonesteestä", joka on lähes CO2-neutraali lämmityskäyttöön tarkoitettu biopolttoneste. Merkittäväksi innovaatiota edistäneeksi tekijäksi nousi pitkäjänteinen tutkimustoiminnan rahoitus, kansainvälinen tutkimusyhteistyö ja verkostoituminen. Hakepolttoneste ei ole vielä markkinoille asti edennyt innovaatio. Sen edistämisessä voidaan mahdollisesti hyödyntää CityFuturasta saatuja kokemuksia esimerkiksi verohuojennuksen käytössä. Kolmannessa osassa tarkasteltiin energiankäytön tehostamispalveluiden kehittymistä nykyiseen kaupalliseen muotoonsa. Tarkasteltavaksi palveluinnovaatioksi valittiin energiakatselmusmallit ja niihin läheisesti liittyvät palvelukonseptit. Innovatiivisten palveluiden kehittämisessä keskeiseksi seikaksi havaittiin palvelun tuottajien ja asiakkaiden väliset suorat kontaktit. Haastatellut henkilöt pitivät energiakatselmustoiminnan tukijärjestelmää toimivana ja Motivan johtamaa katselmustoimintaa pääosin positiivisena asiana. Energiansäästöinvestointeihin johtava pitkä ketju edellyttää kuitenkin huolellista tarkastelua investointitukijärjestelmän kehittämiseksi. Haastattelut antavat sille perusteita. Pkt-yrityksille suunnatusta kyselystä selvisi, että idea innovaatioon tuli useimmiten yrityksen sisältä, mutta monessa tapauksessa asiakaskontaktilla oli vaikutusta. Innovaatioiden kehittymistä edisti eniten oma organisaatio ja erityisesti sen t&k-henkilöstö. Yhteiskunnan ohjaustoimista Tekesin teknologiaohjelmaan osallistuminen ja tuotekehitystuet nähtiin positiivisina tekijöinä. Ulkopuolisista kontakteista asiakaskontaktit korostuivat. Sidosryhmien asenteiden tai tietoisuuden muutos ja resurssien hintasuhteiden muutokset markkinoilla olivat vaikuttavimmat tekijät toimintaympäristöä ja markkinoita koskevassa osassa. Kyselyn mukaan pkt-yritysten osallistumismahdollisuuksia teknologiaohjelmiin tulisi parantaa, ja esiin nousi toivomus tuen kohdistamiseksi kasvavasti innovaatioketjun loppupäähän. Suurin osa vastaajista oli sitä mieltä, että heidän innovaationsa olisi voitu toteuttaa yrityksen omin ja kumppaneiden voimin ilman julkisen sektorin rahoitustukia, mutta hitaammin. Tekes ja KTM arvioitiin tärkeimmiksi rahoittajiksi. Kyselyn otos oli pieni ja vastausprosentti alhainen, joten sen tuloksia tulisi pitää vain viitteellisinä tietoina. Yhteiskunnan ohjaustoimet näkyivät innovaatioiden kehittäjien näkökulmasta merkityksellisinä seikkoina. Yhteiskunta vaikuttaa toimintaympäristöön ja voi luoda ympäristömyötäiselle teknologialle kysyntää tavalla, joka rohkaisee yrityksiä innovatiivisten ratkaisujen kehittämiseen. Haastatteluihin perustuvien tulosten yleistämisessä tulisi kuitenkin noudattaa suurta varovaisuutta. Tutkimus kuului ympäristöklusterin tutkimusohjelmakokonaisuuteen ja työ on toteutettu kauppaja teollisuusministeriön teknologiaosaston johdolla, josta ylitarkastaja Mervi Salminen toimi hankkeen valvojana.

    KW - Innovation activities

    KW - technology and environmental policy

    KW - motor petrol

    KW - pyrolysis oil

    KW - energy services, SMEs

    M3 - Report

    T3 - VTT Chemical Technology. IEE Reports

    BT - Case studies on environment-friendly energy innovations and factors infuencing them

    PB - VTT Technical Research Centre of Finland

    CY - Espoo

    ER -

    Hongisto M, Loikkanen T, Kuisma J, Järvinen P. Case studies on environment-friendly energy innovations and factors infuencing them. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 2001. 125 p. (VTT Chemical Technology. IEE Reports; No. 16/2001).