Case studies on environment-friendly energy innovations and factors infuencing them

Tutkimuksessa laadittiin kolmen erityyppisen innovaation kehittymisen kuvaus ja analyysi. Lisäksi toteutettiin kahteen energiateknologiaohjelmaan osallistuneille pienille ja keskisuurille yrityksille suunnattu innovaatiotoimintaa koskeva kysely. Avainhenkilöhaastatteluihin perustuen selvitettiin, miten yhteiskunnan ohjaustoimet ja muut keskeisimmiksi arvioidut tekijät ovat vaikuttaneet innovaatioiden kehittymiseen. Työ on empiirisluonteinen jatkohanke aiemmin toteutetulle kestävän kehityksen ja innovaatiotoiminnan integraatiota selvittäneelle kirjallisuusselvitykselle. CityFuturan tapauksessa menestyksen kannalta oleellisia seikkoja olivat mm. yhtiön tuotestrategia, jossa CityFuturalla oli keskeinen rooli, oikea-aikainen toiminta suhteessa markkinoiden avautumiseen sekä verohuojennus, joka edesauttoi ympäristömyötäisen bensiinilaadun menestymistä markkinoilla. Tutkimustoiminnan yhtiö rahoitti pääosin itse, mutta ulkopuolista työtä tehtiin lähinnä uskottavuuden parantamiseksi. Toinen selvitys laadittiin "hakepolttonesteestä", joka on lähes CO2-neutraali lämmityskäyttöön tarkoitettu biopolttoneste. Merkittäväksi innovaatiota edistäneeksi tekijäksi nousi pitkäjänteinen tutkimustoiminnan rahoitus, kansainvälinen tutkimusyhteistyö ja verkostoituminen. Hakepolttoneste ei ole vielä markkinoille asti edennyt innovaatio. Sen edistämisessä voidaan mahdollisesti hyödyntää CityFuturasta saatuja kokemuksia esimerkiksi verohuojennuksen käytössä. Kolmannessa osassa tarkasteltiin energiankäytön tehostamispalveluiden kehittymistä nykyiseen kaupalliseen muotoonsa. Tarkasteltavaksi palveluinnovaatioksi valittiin energiakatselmusmallit ja niihin läheisesti liittyvät palvelukonseptit. Innovatiivisten palveluiden kehittämisessä keskeiseksi seikaksi havaittiin palvelun tuottajien ja asiakkaiden väliset suorat kontaktit. Haastatellut henkilöt pitivät energiakatselmustoiminnan tukijärjestelmää toimivana ja Motivan johtamaa katselmustoimintaa pääosin positiivisena asiana. Energiansäästöinvestointeihin johtava pitkä ketju edellyttää kuitenkin huolellista tarkastelua investointitukijärjestelmän kehittämiseksi. Haastattelut antavat sille perusteita. Pkt-yrityksille suunnatusta kyselystä selvisi, että idea innovaatioon tuli useimmiten yrityksen sisältä, mutta monessa tapauksessa asiakaskontaktilla oli vaikutusta. Innovaatioiden kehittymistä edisti eniten oma organisaatio ja erityisesti sen t&k-henkilöstö. Yhteiskunnan ohjaustoimista Tekesin teknologiaohjelmaan osallistuminen ja tuotekehitystuet nähtiin positiivisina tekijöinä. Ulkopuolisista kontakteista asiakaskontaktit korostuivat. Sidosryhmien asenteiden tai tietoisuuden muutos ja resurssien hintasuhteiden muutokset markkinoilla olivat vaikuttavimmat tekijät toimintaympäristöä ja markkinoita koskevassa osassa. Kyselyn mukaan pkt-yritysten osallistumismahdollisuuksia teknologiaohjelmiin tulisi parantaa, ja esiin nousi toivomus tuen kohdistamiseksi kasvavasti innovaatioketjun loppupäähän. Suurin osa vastaajista oli sitä mieltä, että heidän innovaationsa olisi voitu toteuttaa yrityksen omin ja kumppaneiden voimin ilman julkisen sektorin rahoitustukia, mutta hitaammin. Tekes ja KTM arvioitiin tärkeimmiksi rahoittajiksi. Kyselyn otos oli pieni ja vastausprosentti alhainen, joten sen tuloksia tulisi pitää vain viitteellisinä tietoina. Yhteiskunnan ohjaustoimet näkyivät innovaatioiden kehittäjien näkökulmasta merkityksellisinä seikkoina. Yhteiskunta vaikuttaa toimintaympäristöön ja voi luoda ympäristömyötäiselle teknologialle kysyntää tavalla, joka rohkaisee yrityksiä innovatiivisten ratkaisujen kehittämiseen. Haastatteluihin perustuvien tulosten yleistämisessä tulisi kuitenkin noudattaa suurta varovaisuutta. Tutkimus kuului ympäristöklusterin tutkimusohjelmakokonaisuuteen ja työ on toteutettu kauppaja teollisuusministeriön teknologiaosaston johdolla, josta ylitarkastaja Mervi Salminen toimi hankkeen valvojana.