Sellukuitueristetty matalaenergiapientalo

Translated title of the contribution: Cellulose fibre insulated low-energy rowhouse

Erkki Kokko, Risto Kosonen, Hannu Hyttinen, Petri Hakulinen, Antti Pyykkö

    Research output: Book/ReportReport

    Abstract

    Koerakentamisen tavoitteena oli demonstroida sellukuitueristeellä hyvin lämmöneristetty matalaenergiarivitalo, jossa on sovellettu energiaa säästäviä ratkaisuja. Lämpöhäviöiden vähentämiseksi toteutettiin kahdessa asunnossa paksut lämmöneristykset (ulkoseinä 300 mm, alapohja 300 mm ja yläpohja 500 mm). Kaikki ikkunat varustettiin pieniemissiviteettipintaisilla energiaverhoilla, jotka alaslaskettuna pienentävät lämmönläpäisykertoimen arvosta 1,7 W/(m2 K) arvoon 1,1 W/(m2 K) ja alapohjan alapintaan asennettiin vastaava pieniemissiviteettipintainen kalvo vähentämään lämpöhäviötä säteilynä ryömintätilan maanpintaan. Koerakennus varustettiin nestekiertoisilla aurinkopaneeleilla, joiden energiaa hyödynnettiin sekä rakennuksen lämmitykseen että lämpimän käyttöveden valmistukseen. Lisäksi auringon säteilyä hyödynnettiin myös ilmanvaihdon tuloilman esilämmityksessä. Ulkoseinän ulkopinnan lämpötila vaihteli lasikuistin kohdalla laajoissa rajoissa aurinkoisen sään vallitessa. Kesäkuussa vuorokausivaihtelun amplitudi oli yli 40 °C. Samalla kohdalla oli 300 mm paksun lämmöneristyksen sisäpinnan lämpötilavaihtelun amplitudi vain n. 2,5 °C ja keskimäärin sisäpinnan lämpötila nousi viikon aikana n. 1 °C. Pieniemissiviteettikalvon asettaminen ryömintätilaan alapohjan alle nosti alapohjan alapinnan lämpötilaa keskimäärin n. 3 °C tilanteessa, jossa lämpötilaero 300 mm paksun alapohjaeristyksen pintojen välillä oli n. 10 °C kalvon ollessa asennettuna. Tulos on merkittävä sekä lämpöhäviön pienenemisen että alapohjan alapinnan kosteus- ja homeriskin kannalta. Aurinkokerääjällä saatiin varaajan lämpötila kesäjaksolla pidettyä yli 60 °C:ssa. Tämä mahdollistaa käyttöveden lämmityksen kesäjakson aikana kokonaisuudessaan aurinkokeräyksen avulla. Ilmanvaihdon esilämmitysjärjestelmillä saatiin yksinkertaisella ulkoseinällä olevalla mustalla putkella lämmityskauden aikana 9 - 29 % tuloilman kuukautisesta energiatarpeesta. Matalaenergiakonseptilla rakennettujen huoneistojen kulutustaso (27 kWh/m3) oli noin puolet määräysten mukaisesta kulutuksesta.
    Original languageFinnish
    Place of PublicationEspoo
    PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
    Number of pages56
    ISBN (Print)951-38-5460-4
    Publication statusPublished - 1999
    MoE publication typeNot Eligible

    Publication series

    SeriesVTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes
    Number1968
    ISSN1235-0605

    Fingerprint

    cellulosic fibers
    energy

    Keywords

    • cellulose insulation
    • filters
    • low-energy houses
    • solar collectors
    • low temperatures
    • heat distributing units
    • supply air
    • HVAC
    • ventilation
    • building envelope

    Cite this

    Kokko, E., Kosonen, R., Hyttinen, H., Hakulinen, P., & Pyykkö, A. (1999). Sellukuitueristetty matalaenergiapientalo. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, No. 1968
    Kokko, Erkki ; Kosonen, Risto ; Hyttinen, Hannu ; Hakulinen, Petri ; Pyykkö, Antti. / Sellukuitueristetty matalaenergiapientalo. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1999. 56 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1968).
    @book{dc2b38cf969c43a3a7b415d15075f817,
    title = "Sellukuitueristetty matalaenergiapientalo",
    abstract = "Koerakentamisen tavoitteena oli demonstroida sellukuitueristeell{\"a} hyvin l{\"a}mm{\"o}neristetty matalaenergiarivitalo, jossa on sovellettu energiaa s{\"a}{\"a}st{\"a}vi{\"a} ratkaisuja. L{\"a}mp{\"o}h{\"a}vi{\"o}iden v{\"a}hent{\"a}miseksi toteutettiin kahdessa asunnossa paksut l{\"a}mm{\"o}neristykset (ulkosein{\"a} 300 mm, alapohja 300 mm ja yl{\"a}pohja 500 mm). Kaikki ikkunat varustettiin pieniemissiviteettipintaisilla energiaverhoilla, jotka alaslaskettuna pienent{\"a}v{\"a}t l{\"a}mm{\"o}nl{\"a}p{\"a}isykertoimen arvosta 1,7 W/(m2 K) arvoon 1,1 W/(m2 K) ja alapohjan alapintaan asennettiin vastaava pieniemissiviteettipintainen kalvo v{\"a}hent{\"a}m{\"a}{\"a}n l{\"a}mp{\"o}h{\"a}vi{\"o}t{\"a} s{\"a}teilyn{\"a} ry{\"o}mint{\"a}tilan maanpintaan. Koerakennus varustettiin nestekiertoisilla aurinkopaneeleilla, joiden energiaa hy{\"o}dynnettiin sek{\"a} rakennuksen l{\"a}mmitykseen ett{\"a} l{\"a}mpim{\"a}n k{\"a}ytt{\"o}veden valmistukseen. Lis{\"a}ksi auringon s{\"a}teily{\"a} hy{\"o}dynnettiin my{\"o}s ilmanvaihdon tuloilman esil{\"a}mmityksess{\"a}. Ulkosein{\"a}n ulkopinnan l{\"a}mp{\"o}tila vaihteli lasikuistin kohdalla laajoissa rajoissa aurinkoisen s{\"a}{\"a}n vallitessa. Kes{\"a}kuussa vuorokausivaihtelun amplitudi oli yli 40 °C. Samalla kohdalla oli 300 mm paksun l{\"a}mm{\"o}neristyksen sis{\"a}pinnan l{\"a}mp{\"o}tilavaihtelun amplitudi vain n. 2,5 °C ja keskim{\"a}{\"a}rin sis{\"a}pinnan l{\"a}mp{\"o}tila nousi viikon aikana n. 1 °C. Pieniemissiviteettikalvon asettaminen ry{\"o}mint{\"a}tilaan alapohjan alle nosti alapohjan alapinnan l{\"a}mp{\"o}tilaa keskim{\"a}{\"a}rin n. 3 °C tilanteessa, jossa l{\"a}mp{\"o}tilaero 300 mm paksun alapohjaeristyksen pintojen v{\"a}lill{\"a} oli n. 10 °C kalvon ollessa asennettuna. Tulos on merkitt{\"a}v{\"a} sek{\"a} l{\"a}mp{\"o}h{\"a}vi{\"o}n pienenemisen ett{\"a} alapohjan alapinnan kosteus- ja homeriskin kannalta. Aurinkoker{\"a}{\"a}j{\"a}ll{\"a} saatiin varaajan l{\"a}mp{\"o}tila kes{\"a}jaksolla pidetty{\"a} yli 60 °C:ssa. T{\"a}m{\"a} mahdollistaa k{\"a}ytt{\"o}veden l{\"a}mmityksen kes{\"a}jakson aikana kokonaisuudessaan aurinkoker{\"a}yksen avulla. Ilmanvaihdon esil{\"a}mmitysj{\"a}rjestelmill{\"a} saatiin yksinkertaisella ulkosein{\"a}ll{\"a} olevalla mustalla putkella l{\"a}mmityskauden aikana 9 - 29 {\%} tuloilman kuukautisesta energiatarpeesta. Matalaenergiakonseptilla rakennettujen huoneistojen kulutustaso (27 kWh/m3) oli noin puolet m{\"a}{\"a}r{\"a}ysten mukaisesta kulutuksesta.",
    keywords = "cellulose insulation, filters, low-energy houses, solar collectors, low temperatures, heat distributing units, supply air, HVAC, ventilation, building envelope",
    author = "Erkki Kokko and Risto Kosonen and Hannu Hyttinen and Petri Hakulinen and Antti Pyykk{\"o}",
    year = "1999",
    language = "Finnish",
    isbn = "951-38-5460-4",
    series = "VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes",
    publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
    number = "1968",
    address = "Finland",

    }

    Kokko, E, Kosonen, R, Hyttinen, H, Hakulinen, P & Pyykkö, A 1999, Sellukuitueristetty matalaenergiapientalo. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, no. 1968, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

    Sellukuitueristetty matalaenergiapientalo. / Kokko, Erkki; Kosonen, Risto; Hyttinen, Hannu; Hakulinen, Petri; Pyykkö, Antti.

    Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1999. 56 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1968).

    Research output: Book/ReportReport

    TY - BOOK

    T1 - Sellukuitueristetty matalaenergiapientalo

    AU - Kokko, Erkki

    AU - Kosonen, Risto

    AU - Hyttinen, Hannu

    AU - Hakulinen, Petri

    AU - Pyykkö, Antti

    PY - 1999

    Y1 - 1999

    N2 - Koerakentamisen tavoitteena oli demonstroida sellukuitueristeellä hyvin lämmöneristetty matalaenergiarivitalo, jossa on sovellettu energiaa säästäviä ratkaisuja. Lämpöhäviöiden vähentämiseksi toteutettiin kahdessa asunnossa paksut lämmöneristykset (ulkoseinä 300 mm, alapohja 300 mm ja yläpohja 500 mm). Kaikki ikkunat varustettiin pieniemissiviteettipintaisilla energiaverhoilla, jotka alaslaskettuna pienentävät lämmönläpäisykertoimen arvosta 1,7 W/(m2 K) arvoon 1,1 W/(m2 K) ja alapohjan alapintaan asennettiin vastaava pieniemissiviteettipintainen kalvo vähentämään lämpöhäviötä säteilynä ryömintätilan maanpintaan. Koerakennus varustettiin nestekiertoisilla aurinkopaneeleilla, joiden energiaa hyödynnettiin sekä rakennuksen lämmitykseen että lämpimän käyttöveden valmistukseen. Lisäksi auringon säteilyä hyödynnettiin myös ilmanvaihdon tuloilman esilämmityksessä. Ulkoseinän ulkopinnan lämpötila vaihteli lasikuistin kohdalla laajoissa rajoissa aurinkoisen sään vallitessa. Kesäkuussa vuorokausivaihtelun amplitudi oli yli 40 °C. Samalla kohdalla oli 300 mm paksun lämmöneristyksen sisäpinnan lämpötilavaihtelun amplitudi vain n. 2,5 °C ja keskimäärin sisäpinnan lämpötila nousi viikon aikana n. 1 °C. Pieniemissiviteettikalvon asettaminen ryömintätilaan alapohjan alle nosti alapohjan alapinnan lämpötilaa keskimäärin n. 3 °C tilanteessa, jossa lämpötilaero 300 mm paksun alapohjaeristyksen pintojen välillä oli n. 10 °C kalvon ollessa asennettuna. Tulos on merkittävä sekä lämpöhäviön pienenemisen että alapohjan alapinnan kosteus- ja homeriskin kannalta. Aurinkokerääjällä saatiin varaajan lämpötila kesäjaksolla pidettyä yli 60 °C:ssa. Tämä mahdollistaa käyttöveden lämmityksen kesäjakson aikana kokonaisuudessaan aurinkokeräyksen avulla. Ilmanvaihdon esilämmitysjärjestelmillä saatiin yksinkertaisella ulkoseinällä olevalla mustalla putkella lämmityskauden aikana 9 - 29 % tuloilman kuukautisesta energiatarpeesta. Matalaenergiakonseptilla rakennettujen huoneistojen kulutustaso (27 kWh/m3) oli noin puolet määräysten mukaisesta kulutuksesta.

    AB - Koerakentamisen tavoitteena oli demonstroida sellukuitueristeellä hyvin lämmöneristetty matalaenergiarivitalo, jossa on sovellettu energiaa säästäviä ratkaisuja. Lämpöhäviöiden vähentämiseksi toteutettiin kahdessa asunnossa paksut lämmöneristykset (ulkoseinä 300 mm, alapohja 300 mm ja yläpohja 500 mm). Kaikki ikkunat varustettiin pieniemissiviteettipintaisilla energiaverhoilla, jotka alaslaskettuna pienentävät lämmönläpäisykertoimen arvosta 1,7 W/(m2 K) arvoon 1,1 W/(m2 K) ja alapohjan alapintaan asennettiin vastaava pieniemissiviteettipintainen kalvo vähentämään lämpöhäviötä säteilynä ryömintätilan maanpintaan. Koerakennus varustettiin nestekiertoisilla aurinkopaneeleilla, joiden energiaa hyödynnettiin sekä rakennuksen lämmitykseen että lämpimän käyttöveden valmistukseen. Lisäksi auringon säteilyä hyödynnettiin myös ilmanvaihdon tuloilman esilämmityksessä. Ulkoseinän ulkopinnan lämpötila vaihteli lasikuistin kohdalla laajoissa rajoissa aurinkoisen sään vallitessa. Kesäkuussa vuorokausivaihtelun amplitudi oli yli 40 °C. Samalla kohdalla oli 300 mm paksun lämmöneristyksen sisäpinnan lämpötilavaihtelun amplitudi vain n. 2,5 °C ja keskimäärin sisäpinnan lämpötila nousi viikon aikana n. 1 °C. Pieniemissiviteettikalvon asettaminen ryömintätilaan alapohjan alle nosti alapohjan alapinnan lämpötilaa keskimäärin n. 3 °C tilanteessa, jossa lämpötilaero 300 mm paksun alapohjaeristyksen pintojen välillä oli n. 10 °C kalvon ollessa asennettuna. Tulos on merkittävä sekä lämpöhäviön pienenemisen että alapohjan alapinnan kosteus- ja homeriskin kannalta. Aurinkokerääjällä saatiin varaajan lämpötila kesäjaksolla pidettyä yli 60 °C:ssa. Tämä mahdollistaa käyttöveden lämmityksen kesäjakson aikana kokonaisuudessaan aurinkokeräyksen avulla. Ilmanvaihdon esilämmitysjärjestelmillä saatiin yksinkertaisella ulkoseinällä olevalla mustalla putkella lämmityskauden aikana 9 - 29 % tuloilman kuukautisesta energiatarpeesta. Matalaenergiakonseptilla rakennettujen huoneistojen kulutustaso (27 kWh/m3) oli noin puolet määräysten mukaisesta kulutuksesta.

    KW - cellulose insulation

    KW - filters

    KW - low-energy houses

    KW - solar collectors

    KW - low temperatures

    KW - heat distributing units

    KW - supply air

    KW - HVAC

    KW - ventilation

    KW - building envelope

    M3 - Report

    SN - 951-38-5460-4

    T3 - VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes

    BT - Sellukuitueristetty matalaenergiapientalo

    PB - VTT Technical Research Centre of Finland

    CY - Espoo

    ER -

    Kokko E, Kosonen R, Hyttinen H, Hakulinen P, Pyykkö A. Sellukuitueristetty matalaenergiapientalo. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1999. 56 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1968).