Sellukuitueristetty matalaenergiapientalo

Translated title of the contribution: Cellulose fibre insulated low-energy rowhouse

Erkki Kokko, Risto Kosonen, Hannu Hyttinen, Petri Hakulinen, Antti Pyykkö

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Koerakentamisen tavoitteena oli demonstroida sellukuitueristeellä hyvin lämmöneristetty matalaenergiarivitalo, jossa on sovellettu energiaa säästäviä ratkaisuja. Lämpöhäviöiden vähentämiseksi toteutettiin kahdessa asunnossa paksut lämmöneristykset (ulkoseinä 300 mm, alapohja 300 mm ja yläpohja 500 mm). Kaikki ikkunat varustettiin pieniemissiviteettipintaisilla energiaverhoilla, jotka alaslaskettuna pienentävät lämmönläpäisykertoimen arvosta 1,7 W/(m2 K) arvoon 1,1 W/(m2 K) ja alapohjan alapintaan asennettiin vastaava pieniemissiviteettipintainen kalvo vähentämään lämpöhäviötä säteilynä ryömintätilan maanpintaan. Koerakennus varustettiin nestekiertoisilla aurinkopaneeleilla, joiden energiaa hyödynnettiin sekä rakennuksen lämmitykseen että lämpimän käyttöveden valmistukseen. Lisäksi auringon säteilyä hyödynnettiin myös ilmanvaihdon tuloilman esilämmityksessä. Ulkoseinän ulkopinnan lämpötila vaihteli lasikuistin kohdalla laajoissa rajoissa aurinkoisen sään vallitessa. Kesäkuussa vuorokausivaihtelun amplitudi oli yli 40 °C. Samalla kohdalla oli 300 mm paksun lämmöneristyksen sisäpinnan lämpötilavaihtelun amplitudi vain n. 2,5 °C ja keskimäärin sisäpinnan lämpötila nousi viikon aikana n. 1 °C. Pieniemissiviteettikalvon asettaminen ryömintätilaan alapohjan alle nosti alapohjan alapinnan lämpötilaa keskimäärin n. 3 °C tilanteessa, jossa lämpötilaero 300 mm paksun alapohjaeristyksen pintojen välillä oli n. 10 °C kalvon ollessa asennettuna. Tulos on merkittävä sekä lämpöhäviön pienenemisen että alapohjan alapinnan kosteus- ja homeriskin kannalta. Aurinkokerääjällä saatiin varaajan lämpötila kesäjaksolla pidettyä yli 60 °C:ssa. Tämä mahdollistaa käyttöveden lämmityksen kesäjakson aikana kokonaisuudessaan aurinkokeräyksen avulla. Ilmanvaihdon esilämmitysjärjestelmillä saatiin yksinkertaisella ulkoseinällä olevalla mustalla putkella lämmityskauden aikana 9 - 29 % tuloilman kuukautisesta energiatarpeesta. Matalaenergiakonseptilla rakennettujen huoneistojen kulutustaso (27 kWh/m3) oli noin puolet määräysten mukaisesta kulutuksesta.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages56
ISBN (Print)951-38-5460-4
Publication statusPublished - 1999
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

SeriesVTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes
Number1968
ISSN1235-0605

Fingerprint

cellulosic fibers
energy

Keywords

  • cellulose insulation
  • filters
  • low-energy houses
  • solar collectors
  • low temperatures
  • heat distributing units
  • supply air
  • HVAC
  • ventilation
  • building envelope

Cite this

Kokko, E., Kosonen, R., Hyttinen, H., Hakulinen, P., & Pyykkö, A. (1999). Sellukuitueristetty matalaenergiapientalo. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, No. 1968
Kokko, Erkki ; Kosonen, Risto ; Hyttinen, Hannu ; Hakulinen, Petri ; Pyykkö, Antti. / Sellukuitueristetty matalaenergiapientalo. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1999. 56 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1968).
@book{dc2b38cf969c43a3a7b415d15075f817,
title = "Sellukuitueristetty matalaenergiapientalo",
abstract = "Koerakentamisen tavoitteena oli demonstroida sellukuitueristeell{\"a} hyvin l{\"a}mm{\"o}neristetty matalaenergiarivitalo, jossa on sovellettu energiaa s{\"a}{\"a}st{\"a}vi{\"a} ratkaisuja. L{\"a}mp{\"o}h{\"a}vi{\"o}iden v{\"a}hent{\"a}miseksi toteutettiin kahdessa asunnossa paksut l{\"a}mm{\"o}neristykset (ulkosein{\"a} 300 mm, alapohja 300 mm ja yl{\"a}pohja 500 mm). Kaikki ikkunat varustettiin pieniemissiviteettipintaisilla energiaverhoilla, jotka alaslaskettuna pienent{\"a}v{\"a}t l{\"a}mm{\"o}nl{\"a}p{\"a}isykertoimen arvosta 1,7 W/(m2 K) arvoon 1,1 W/(m2 K) ja alapohjan alapintaan asennettiin vastaava pieniemissiviteettipintainen kalvo v{\"a}hent{\"a}m{\"a}{\"a}n l{\"a}mp{\"o}h{\"a}vi{\"o}t{\"a} s{\"a}teilyn{\"a} ry{\"o}mint{\"a}tilan maanpintaan. Koerakennus varustettiin nestekiertoisilla aurinkopaneeleilla, joiden energiaa hy{\"o}dynnettiin sek{\"a} rakennuksen l{\"a}mmitykseen ett{\"a} l{\"a}mpim{\"a}n k{\"a}ytt{\"o}veden valmistukseen. Lis{\"a}ksi auringon s{\"a}teily{\"a} hy{\"o}dynnettiin my{\"o}s ilmanvaihdon tuloilman esil{\"a}mmityksess{\"a}. Ulkosein{\"a}n ulkopinnan l{\"a}mp{\"o}tila vaihteli lasikuistin kohdalla laajoissa rajoissa aurinkoisen s{\"a}{\"a}n vallitessa. Kes{\"a}kuussa vuorokausivaihtelun amplitudi oli yli 40 °C. Samalla kohdalla oli 300 mm paksun l{\"a}mm{\"o}neristyksen sis{\"a}pinnan l{\"a}mp{\"o}tilavaihtelun amplitudi vain n. 2,5 °C ja keskim{\"a}{\"a}rin sis{\"a}pinnan l{\"a}mp{\"o}tila nousi viikon aikana n. 1 °C. Pieniemissiviteettikalvon asettaminen ry{\"o}mint{\"a}tilaan alapohjan alle nosti alapohjan alapinnan l{\"a}mp{\"o}tilaa keskim{\"a}{\"a}rin n. 3 °C tilanteessa, jossa l{\"a}mp{\"o}tilaero 300 mm paksun alapohjaeristyksen pintojen v{\"a}lill{\"a} oli n. 10 °C kalvon ollessa asennettuna. Tulos on merkitt{\"a}v{\"a} sek{\"a} l{\"a}mp{\"o}h{\"a}vi{\"o}n pienenemisen ett{\"a} alapohjan alapinnan kosteus- ja homeriskin kannalta. Aurinkoker{\"a}{\"a}j{\"a}ll{\"a} saatiin varaajan l{\"a}mp{\"o}tila kes{\"a}jaksolla pidetty{\"a} yli 60 °C:ssa. T{\"a}m{\"a} mahdollistaa k{\"a}ytt{\"o}veden l{\"a}mmityksen kes{\"a}jakson aikana kokonaisuudessaan aurinkoker{\"a}yksen avulla. Ilmanvaihdon esil{\"a}mmitysj{\"a}rjestelmill{\"a} saatiin yksinkertaisella ulkosein{\"a}ll{\"a} olevalla mustalla putkella l{\"a}mmityskauden aikana 9 - 29 {\%} tuloilman kuukautisesta energiatarpeesta. Matalaenergiakonseptilla rakennettujen huoneistojen kulutustaso (27 kWh/m3) oli noin puolet m{\"a}{\"a}r{\"a}ysten mukaisesta kulutuksesta.",
keywords = "cellulose insulation, filters, low-energy houses, solar collectors, low temperatures, heat distributing units, supply air, HVAC, ventilation, building envelope",
author = "Erkki Kokko and Risto Kosonen and Hannu Hyttinen and Petri Hakulinen and Antti Pyykk{\"o}",
year = "1999",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-5460-4",
series = "VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "1968",
address = "Finland",

}

Kokko, E, Kosonen, R, Hyttinen, H, Hakulinen, P & Pyykkö, A 1999, Sellukuitueristetty matalaenergiapientalo. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, no. 1968, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Sellukuitueristetty matalaenergiapientalo. / Kokko, Erkki; Kosonen, Risto; Hyttinen, Hannu; Hakulinen, Petri; Pyykkö, Antti.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1999. 56 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1968).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Sellukuitueristetty matalaenergiapientalo

AU - Kokko, Erkki

AU - Kosonen, Risto

AU - Hyttinen, Hannu

AU - Hakulinen, Petri

AU - Pyykkö, Antti

PY - 1999

Y1 - 1999

N2 - Koerakentamisen tavoitteena oli demonstroida sellukuitueristeellä hyvin lämmöneristetty matalaenergiarivitalo, jossa on sovellettu energiaa säästäviä ratkaisuja. Lämpöhäviöiden vähentämiseksi toteutettiin kahdessa asunnossa paksut lämmöneristykset (ulkoseinä 300 mm, alapohja 300 mm ja yläpohja 500 mm). Kaikki ikkunat varustettiin pieniemissiviteettipintaisilla energiaverhoilla, jotka alaslaskettuna pienentävät lämmönläpäisykertoimen arvosta 1,7 W/(m2 K) arvoon 1,1 W/(m2 K) ja alapohjan alapintaan asennettiin vastaava pieniemissiviteettipintainen kalvo vähentämään lämpöhäviötä säteilynä ryömintätilan maanpintaan. Koerakennus varustettiin nestekiertoisilla aurinkopaneeleilla, joiden energiaa hyödynnettiin sekä rakennuksen lämmitykseen että lämpimän käyttöveden valmistukseen. Lisäksi auringon säteilyä hyödynnettiin myös ilmanvaihdon tuloilman esilämmityksessä. Ulkoseinän ulkopinnan lämpötila vaihteli lasikuistin kohdalla laajoissa rajoissa aurinkoisen sään vallitessa. Kesäkuussa vuorokausivaihtelun amplitudi oli yli 40 °C. Samalla kohdalla oli 300 mm paksun lämmöneristyksen sisäpinnan lämpötilavaihtelun amplitudi vain n. 2,5 °C ja keskimäärin sisäpinnan lämpötila nousi viikon aikana n. 1 °C. Pieniemissiviteettikalvon asettaminen ryömintätilaan alapohjan alle nosti alapohjan alapinnan lämpötilaa keskimäärin n. 3 °C tilanteessa, jossa lämpötilaero 300 mm paksun alapohjaeristyksen pintojen välillä oli n. 10 °C kalvon ollessa asennettuna. Tulos on merkittävä sekä lämpöhäviön pienenemisen että alapohjan alapinnan kosteus- ja homeriskin kannalta. Aurinkokerääjällä saatiin varaajan lämpötila kesäjaksolla pidettyä yli 60 °C:ssa. Tämä mahdollistaa käyttöveden lämmityksen kesäjakson aikana kokonaisuudessaan aurinkokeräyksen avulla. Ilmanvaihdon esilämmitysjärjestelmillä saatiin yksinkertaisella ulkoseinällä olevalla mustalla putkella lämmityskauden aikana 9 - 29 % tuloilman kuukautisesta energiatarpeesta. Matalaenergiakonseptilla rakennettujen huoneistojen kulutustaso (27 kWh/m3) oli noin puolet määräysten mukaisesta kulutuksesta.

AB - Koerakentamisen tavoitteena oli demonstroida sellukuitueristeellä hyvin lämmöneristetty matalaenergiarivitalo, jossa on sovellettu energiaa säästäviä ratkaisuja. Lämpöhäviöiden vähentämiseksi toteutettiin kahdessa asunnossa paksut lämmöneristykset (ulkoseinä 300 mm, alapohja 300 mm ja yläpohja 500 mm). Kaikki ikkunat varustettiin pieniemissiviteettipintaisilla energiaverhoilla, jotka alaslaskettuna pienentävät lämmönläpäisykertoimen arvosta 1,7 W/(m2 K) arvoon 1,1 W/(m2 K) ja alapohjan alapintaan asennettiin vastaava pieniemissiviteettipintainen kalvo vähentämään lämpöhäviötä säteilynä ryömintätilan maanpintaan. Koerakennus varustettiin nestekiertoisilla aurinkopaneeleilla, joiden energiaa hyödynnettiin sekä rakennuksen lämmitykseen että lämpimän käyttöveden valmistukseen. Lisäksi auringon säteilyä hyödynnettiin myös ilmanvaihdon tuloilman esilämmityksessä. Ulkoseinän ulkopinnan lämpötila vaihteli lasikuistin kohdalla laajoissa rajoissa aurinkoisen sään vallitessa. Kesäkuussa vuorokausivaihtelun amplitudi oli yli 40 °C. Samalla kohdalla oli 300 mm paksun lämmöneristyksen sisäpinnan lämpötilavaihtelun amplitudi vain n. 2,5 °C ja keskimäärin sisäpinnan lämpötila nousi viikon aikana n. 1 °C. Pieniemissiviteettikalvon asettaminen ryömintätilaan alapohjan alle nosti alapohjan alapinnan lämpötilaa keskimäärin n. 3 °C tilanteessa, jossa lämpötilaero 300 mm paksun alapohjaeristyksen pintojen välillä oli n. 10 °C kalvon ollessa asennettuna. Tulos on merkittävä sekä lämpöhäviön pienenemisen että alapohjan alapinnan kosteus- ja homeriskin kannalta. Aurinkokerääjällä saatiin varaajan lämpötila kesäjaksolla pidettyä yli 60 °C:ssa. Tämä mahdollistaa käyttöveden lämmityksen kesäjakson aikana kokonaisuudessaan aurinkokeräyksen avulla. Ilmanvaihdon esilämmitysjärjestelmillä saatiin yksinkertaisella ulkoseinällä olevalla mustalla putkella lämmityskauden aikana 9 - 29 % tuloilman kuukautisesta energiatarpeesta. Matalaenergiakonseptilla rakennettujen huoneistojen kulutustaso (27 kWh/m3) oli noin puolet määräysten mukaisesta kulutuksesta.

KW - cellulose insulation

KW - filters

KW - low-energy houses

KW - solar collectors

KW - low temperatures

KW - heat distributing units

KW - supply air

KW - HVAC

KW - ventilation

KW - building envelope

M3 - Report

SN - 951-38-5460-4

T3 - VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes

BT - Sellukuitueristetty matalaenergiapientalo

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Kokko E, Kosonen R, Hyttinen H, Hakulinen P, Pyykkö A. Sellukuitueristetty matalaenergiapientalo. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1999. 56 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1968).