CIM-soluohjaus

Reijo Majapuro, Antti Hovi

Research output: Book/ReportReportProfessional

Abstract

Perinteiset ohjausjärjestelmät muodostavat irrallisia automaatiosaarekkeita, joissa ohjausten toteutus mahdollistaa vain tiukasti rajatun tuotannon ja joiden muuttaminen tuotantotarpeiden muutoksia vastaavaksi on vaikeaa. Projektissa kehitettiin ohjausohjelmiston runkoratkaisu joustavan tuotannon tarpeisiin. Sen avulla voidaan tuotantosolut kytkeä keskenään sekä rakentaa itse solujen ohjaus modulaarisesti. Kokoonpanoa voidaan muuttaa sujuvasti - jopa ajonaikaisesti. Mitä tarkoittaa modulaarisuus? Tässä projektissa se tarkoittaa ohjelmistorakennetta, jossa toiminnot on eriytetty omiksi toiminnallisiksi yksiköiksi ja joiden keskinäiset kytkennät määrätään ohjelmiston luontivaiheessa tai ajonaikaisesti. Se tarkoittaa ohjelmistorakennetta, jossa toimintojen kuvaus on erotettu itse toteutuksesta. Siten toteutus ei näy käyttäjälle eli on läpinäkyvä. Näin saadaan ohjelmistosta luotua palapeli, jossa ohjauskokonaisuus rakennetaan yhdistelemällä valmiita, olemassa olevia palikoita. Tällaisen järjestelmän ylivoimaisena etuna on sen muokattavuus ja monistettavuus. Solujen ohjaus on helppo ja nopea toteuttaa. Toteutus ei sido tuotantoa, tuotannon tarpeiden muuttuessa ohjaus on helppo muuttaa - lisätään tai poistetaan valmiita palikoita tarpeen mukaan. Projektissa kehitetyn ohjelmistorakenteen nimeksi annettiin VOU ( Virtual Operative/Organizational Unit ). Se mahdollistaa paitsi modulaarisuuden myös ohjausohjelmiston hajautuksen. Ohjauksen toteutukseen ei tarvitse käyttää kallista, tehokasta keskustietokonetta. Voidaan käyttää hinnaltaan edullisia, verkolla toisiinsa kytkettyjä mikrotietokoneita (pc:itä). Käyttäjä ja modulaaristen ohjelmien toteuttaja eivät hajautusta näe, vaan hajautus toteutetaan runkorakenteessa läpinäkyvästi. Palapelin palikoita voidaan sijoittaa eri tietokoneisiin kuormitustilanteiden mukaisesti. Edellä esitetyt rakenteet lisäävät ohjelmistojen monistettavuutta ja laajennettavuutta. Kerran toteutettu ohjausjärjestelmä on pienin, alimman tason muutoksin käytettävissä myös muihin ohjaustehtäviin, ja järjestelmään voidaan lisätä moduuleja ja laskentavoimaa aina kymmeniin työasemiin ja satoihin työpisteisiin asti. Ohjelmistossa on käytetty alan uusinta tekniikkaa. Ohjelmistorunko on rakennettu OS/2 käyttöjärjestelmän pohjalle. Graafinen käyttöliityntä ja sen tekemiseen tarvittavat työkalut sisältyvät runkoratkaisuun. Käyttöliityntä on itsenäinen, toiminnallinen yksikkönsä ja hyödyntää OS/2:n Presentation Managerin palveluita. Käyttöliityntä on yleinen. Itse toiminnat kuvaavat käyttöliitynnälle, kuinka asiat näytöllä esitetään. Käyttöliityntöjä voi olla useita, ja kukin voidaan konfiguroida käyttäjän tarpeiden mukaisesti. Missä tahansa työasemassa oleva käyttöliityntä voi liittyä mihin tahansa järjestelmän osaan - riippumatta siitä, missä kyseinen toiminta sijaitsee. Järjestelmästä on demonstraatio.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages87
ISBN (Print)951-38-4164-2
Publication statusPublished - 1992
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

NameVTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes
PublisherVTT
No.1351
ISSN (Print)1235-0605
ISSN (Electronic)1455-0865

Keywords

  • automation
  • production control
  • flexible manufacturing systems

Cite this

Majapuro, R., & Hovi, A. (1992). CIM-soluohjaus. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, No. 1351
Majapuro, Reijo ; Hovi, Antti. / CIM-soluohjaus. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1992. 87 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1351).
@book{a7356e5b777647729c102fe3c7097790,
title = "CIM-soluohjaus",
abstract = "Perinteiset ohjausj{\"a}rjestelm{\"a}t muodostavat irrallisia automaatiosaarekkeita, joissa ohjausten toteutus mahdollistaa vain tiukasti rajatun tuotannon ja joiden muuttaminen tuotantotarpeiden muutoksia vastaavaksi on vaikeaa. Projektissa kehitettiin ohjausohjelmiston runkoratkaisu joustavan tuotannon tarpeisiin. Sen avulla voidaan tuotantosolut kytke{\"a} kesken{\"a}{\"a}n sek{\"a} rakentaa itse solujen ohjaus modulaarisesti. Kokoonpanoa voidaan muuttaa sujuvasti - jopa ajonaikaisesti. Mit{\"a} tarkoittaa modulaarisuus? T{\"a}ss{\"a} projektissa se tarkoittaa ohjelmistorakennetta, jossa toiminnot on eriytetty omiksi toiminnallisiksi yksik{\"o}iksi ja joiden keskin{\"a}iset kytkenn{\"a}t m{\"a}{\"a}r{\"a}t{\"a}{\"a}n ohjelmiston luontivaiheessa tai ajonaikaisesti. Se tarkoittaa ohjelmistorakennetta, jossa toimintojen kuvaus on erotettu itse toteutuksesta. Siten toteutus ei n{\"a}y k{\"a}ytt{\"a}j{\"a}lle eli on l{\"a}pin{\"a}kyv{\"a}. N{\"a}in saadaan ohjelmistosta luotua palapeli, jossa ohjauskokonaisuus rakennetaan yhdistelem{\"a}ll{\"a} valmiita, olemassa olevia palikoita. T{\"a}llaisen j{\"a}rjestelm{\"a}n ylivoimaisena etuna on sen muokattavuus ja monistettavuus. Solujen ohjaus on helppo ja nopea toteuttaa. Toteutus ei sido tuotantoa, tuotannon tarpeiden muuttuessa ohjaus on helppo muuttaa - lis{\"a}t{\"a}{\"a}n tai poistetaan valmiita palikoita tarpeen mukaan. Projektissa kehitetyn ohjelmistorakenteen nimeksi annettiin VOU ( Virtual Operative/Organizational Unit ). Se mahdollistaa paitsi modulaarisuuden my{\"o}s ohjausohjelmiston hajautuksen. Ohjauksen toteutukseen ei tarvitse k{\"a}ytt{\"a}{\"a} kallista, tehokasta keskustietokonetta. Voidaan k{\"a}ytt{\"a}{\"a} hinnaltaan edullisia, verkolla toisiinsa kytkettyj{\"a} mikrotietokoneita (pc:it{\"a}). K{\"a}ytt{\"a}j{\"a} ja modulaaristen ohjelmien toteuttaja eiv{\"a}t hajautusta n{\"a}e, vaan hajautus toteutetaan runkorakenteessa l{\"a}pin{\"a}kyv{\"a}sti. Palapelin palikoita voidaan sijoittaa eri tietokoneisiin kuormitustilanteiden mukaisesti. Edell{\"a} esitetyt rakenteet lis{\"a}{\"a}v{\"a}t ohjelmistojen monistettavuutta ja laajennettavuutta. Kerran toteutettu ohjausj{\"a}rjestelm{\"a} on pienin, alimman tason muutoksin k{\"a}ytett{\"a}viss{\"a} my{\"o}s muihin ohjausteht{\"a}viin, ja j{\"a}rjestelm{\"a}{\"a}n voidaan lis{\"a}t{\"a} moduuleja ja laskentavoimaa aina kymmeniin ty{\"o}asemiin ja satoihin ty{\"o}pisteisiin asti. Ohjelmistossa on k{\"a}ytetty alan uusinta tekniikkaa. Ohjelmistorunko on rakennettu OS/2 k{\"a}ytt{\"o}j{\"a}rjestelm{\"a}n pohjalle. Graafinen k{\"a}ytt{\"o}liitynt{\"a} ja sen tekemiseen tarvittavat ty{\"o}kalut sis{\"a}ltyv{\"a}t runkoratkaisuun. K{\"a}ytt{\"o}liitynt{\"a} on itsen{\"a}inen, toiminnallinen yksikk{\"o}ns{\"a} ja hy{\"o}dynt{\"a}{\"a} OS/2:n Presentation Managerin palveluita. K{\"a}ytt{\"o}liitynt{\"a} on yleinen. Itse toiminnat kuvaavat k{\"a}ytt{\"o}liitynn{\"a}lle, kuinka asiat n{\"a}yt{\"o}ll{\"a} esitet{\"a}{\"a}n. K{\"a}ytt{\"o}liitynt{\"o}j{\"a} voi olla useita, ja kukin voidaan konfiguroida k{\"a}ytt{\"a}j{\"a}n tarpeiden mukaisesti. Miss{\"a} tahansa ty{\"o}asemassa oleva k{\"a}ytt{\"o}liitynt{\"a} voi liitty{\"a} mihin tahansa j{\"a}rjestelm{\"a}n osaan - riippumatta siit{\"a}, miss{\"a} kyseinen toiminta sijaitsee. J{\"a}rjestelm{\"a}st{\"a} on demonstraatio.",
keywords = "automation, production control, flexible manufacturing systems",
author = "Reijo Majapuro and Antti Hovi",
year = "1992",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-4164-2",
series = "VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "1351",
address = "Finland",

}

Majapuro, R & Hovi, A 1992, CIM-soluohjaus. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, no. 1351, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

CIM-soluohjaus. / Majapuro, Reijo; Hovi, Antti.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1992. 87 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1351).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - CIM-soluohjaus

AU - Majapuro, Reijo

AU - Hovi, Antti

PY - 1992

Y1 - 1992

N2 - Perinteiset ohjausjärjestelmät muodostavat irrallisia automaatiosaarekkeita, joissa ohjausten toteutus mahdollistaa vain tiukasti rajatun tuotannon ja joiden muuttaminen tuotantotarpeiden muutoksia vastaavaksi on vaikeaa. Projektissa kehitettiin ohjausohjelmiston runkoratkaisu joustavan tuotannon tarpeisiin. Sen avulla voidaan tuotantosolut kytkeä keskenään sekä rakentaa itse solujen ohjaus modulaarisesti. Kokoonpanoa voidaan muuttaa sujuvasti - jopa ajonaikaisesti. Mitä tarkoittaa modulaarisuus? Tässä projektissa se tarkoittaa ohjelmistorakennetta, jossa toiminnot on eriytetty omiksi toiminnallisiksi yksiköiksi ja joiden keskinäiset kytkennät määrätään ohjelmiston luontivaiheessa tai ajonaikaisesti. Se tarkoittaa ohjelmistorakennetta, jossa toimintojen kuvaus on erotettu itse toteutuksesta. Siten toteutus ei näy käyttäjälle eli on läpinäkyvä. Näin saadaan ohjelmistosta luotua palapeli, jossa ohjauskokonaisuus rakennetaan yhdistelemällä valmiita, olemassa olevia palikoita. Tällaisen järjestelmän ylivoimaisena etuna on sen muokattavuus ja monistettavuus. Solujen ohjaus on helppo ja nopea toteuttaa. Toteutus ei sido tuotantoa, tuotannon tarpeiden muuttuessa ohjaus on helppo muuttaa - lisätään tai poistetaan valmiita palikoita tarpeen mukaan. Projektissa kehitetyn ohjelmistorakenteen nimeksi annettiin VOU ( Virtual Operative/Organizational Unit ). Se mahdollistaa paitsi modulaarisuuden myös ohjausohjelmiston hajautuksen. Ohjauksen toteutukseen ei tarvitse käyttää kallista, tehokasta keskustietokonetta. Voidaan käyttää hinnaltaan edullisia, verkolla toisiinsa kytkettyjä mikrotietokoneita (pc:itä). Käyttäjä ja modulaaristen ohjelmien toteuttaja eivät hajautusta näe, vaan hajautus toteutetaan runkorakenteessa läpinäkyvästi. Palapelin palikoita voidaan sijoittaa eri tietokoneisiin kuormitustilanteiden mukaisesti. Edellä esitetyt rakenteet lisäävät ohjelmistojen monistettavuutta ja laajennettavuutta. Kerran toteutettu ohjausjärjestelmä on pienin, alimman tason muutoksin käytettävissä myös muihin ohjaustehtäviin, ja järjestelmään voidaan lisätä moduuleja ja laskentavoimaa aina kymmeniin työasemiin ja satoihin työpisteisiin asti. Ohjelmistossa on käytetty alan uusinta tekniikkaa. Ohjelmistorunko on rakennettu OS/2 käyttöjärjestelmän pohjalle. Graafinen käyttöliityntä ja sen tekemiseen tarvittavat työkalut sisältyvät runkoratkaisuun. Käyttöliityntä on itsenäinen, toiminnallinen yksikkönsä ja hyödyntää OS/2:n Presentation Managerin palveluita. Käyttöliityntä on yleinen. Itse toiminnat kuvaavat käyttöliitynnälle, kuinka asiat näytöllä esitetään. Käyttöliityntöjä voi olla useita, ja kukin voidaan konfiguroida käyttäjän tarpeiden mukaisesti. Missä tahansa työasemassa oleva käyttöliityntä voi liittyä mihin tahansa järjestelmän osaan - riippumatta siitä, missä kyseinen toiminta sijaitsee. Järjestelmästä on demonstraatio.

AB - Perinteiset ohjausjärjestelmät muodostavat irrallisia automaatiosaarekkeita, joissa ohjausten toteutus mahdollistaa vain tiukasti rajatun tuotannon ja joiden muuttaminen tuotantotarpeiden muutoksia vastaavaksi on vaikeaa. Projektissa kehitettiin ohjausohjelmiston runkoratkaisu joustavan tuotannon tarpeisiin. Sen avulla voidaan tuotantosolut kytkeä keskenään sekä rakentaa itse solujen ohjaus modulaarisesti. Kokoonpanoa voidaan muuttaa sujuvasti - jopa ajonaikaisesti. Mitä tarkoittaa modulaarisuus? Tässä projektissa se tarkoittaa ohjelmistorakennetta, jossa toiminnot on eriytetty omiksi toiminnallisiksi yksiköiksi ja joiden keskinäiset kytkennät määrätään ohjelmiston luontivaiheessa tai ajonaikaisesti. Se tarkoittaa ohjelmistorakennetta, jossa toimintojen kuvaus on erotettu itse toteutuksesta. Siten toteutus ei näy käyttäjälle eli on läpinäkyvä. Näin saadaan ohjelmistosta luotua palapeli, jossa ohjauskokonaisuus rakennetaan yhdistelemällä valmiita, olemassa olevia palikoita. Tällaisen järjestelmän ylivoimaisena etuna on sen muokattavuus ja monistettavuus. Solujen ohjaus on helppo ja nopea toteuttaa. Toteutus ei sido tuotantoa, tuotannon tarpeiden muuttuessa ohjaus on helppo muuttaa - lisätään tai poistetaan valmiita palikoita tarpeen mukaan. Projektissa kehitetyn ohjelmistorakenteen nimeksi annettiin VOU ( Virtual Operative/Organizational Unit ). Se mahdollistaa paitsi modulaarisuuden myös ohjausohjelmiston hajautuksen. Ohjauksen toteutukseen ei tarvitse käyttää kallista, tehokasta keskustietokonetta. Voidaan käyttää hinnaltaan edullisia, verkolla toisiinsa kytkettyjä mikrotietokoneita (pc:itä). Käyttäjä ja modulaaristen ohjelmien toteuttaja eivät hajautusta näe, vaan hajautus toteutetaan runkorakenteessa läpinäkyvästi. Palapelin palikoita voidaan sijoittaa eri tietokoneisiin kuormitustilanteiden mukaisesti. Edellä esitetyt rakenteet lisäävät ohjelmistojen monistettavuutta ja laajennettavuutta. Kerran toteutettu ohjausjärjestelmä on pienin, alimman tason muutoksin käytettävissä myös muihin ohjaustehtäviin, ja järjestelmään voidaan lisätä moduuleja ja laskentavoimaa aina kymmeniin työasemiin ja satoihin työpisteisiin asti. Ohjelmistossa on käytetty alan uusinta tekniikkaa. Ohjelmistorunko on rakennettu OS/2 käyttöjärjestelmän pohjalle. Graafinen käyttöliityntä ja sen tekemiseen tarvittavat työkalut sisältyvät runkoratkaisuun. Käyttöliityntä on itsenäinen, toiminnallinen yksikkönsä ja hyödyntää OS/2:n Presentation Managerin palveluita. Käyttöliityntä on yleinen. Itse toiminnat kuvaavat käyttöliitynnälle, kuinka asiat näytöllä esitetään. Käyttöliityntöjä voi olla useita, ja kukin voidaan konfiguroida käyttäjän tarpeiden mukaisesti. Missä tahansa työasemassa oleva käyttöliityntä voi liittyä mihin tahansa järjestelmän osaan - riippumatta siitä, missä kyseinen toiminta sijaitsee. Järjestelmästä on demonstraatio.

KW - automation

KW - production control

KW - flexible manufacturing systems

M3 - Report

SN - 951-38-4164-2

T3 - VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes

BT - CIM-soluohjaus

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Majapuro R, Hovi A. CIM-soluohjaus. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1992. 87 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1351).