Tulevaisuuden kaupunkivoimala

Translated title of the contribution: City power plant of tomorrow

Ulla-Maija Mroueh, Torsti Loikkanen

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Tavoitteena oli selvittää jatkotutkimuksia varten, miten lähitulevaisuuden kaupunkivoimalan ympäristövaikutuksia voidaan tarkastella systemaattisesti osana laitoksen suunnittelua ja toiminnan ohjausta. Tätä varten selvitettiin kaupunkivoimaloille asetettuja ympäristö- ja toimintaympäristövaatimuksia ja niiden kehitystä lähitulevaisuudessa, käytettävissä olevia kiinteiden polttoaineiden tai maakaasun käyttöön perustuvia teknisiä ratkaisuja sekä ympäristöhaittojen vähentämiseen ja ympäristönhallinnan menettelyjen soveltamiseen liittyviä kehitystarpeita. Lisäksi vertailtiin alustavasti sähkön ja lämmön yhteistuotantoon soveltuvia, kaupunkialueelle sijoitettavissa olevia laitostyyppejä, joiden edellytettiin olevan kehitystasoltaan lähitulevaisuudessa käyttöön otettavia. Tutkimus perustuu koti- ja ulkomaiseen kirjallisuuteen, tutkimusraportteihin ja keskusteluihin tutkimuksen johtoryhmään kuuluneiden yritysten edustajien sekä muiden asiantuntijoiden kanssa. Energiantuotannon ympäristötutkimuksen nykytilannetta ja tulevia tutkimustarpeita arvioitiin erityisesti päättymässä olevan Energia- ja ympäristöteknologian tutkimusohjelman SIHTI 2 tulosten perusteella. Käytettävissä olevat tuotanto- ja ympäristönsuojelutekniset vaihtoehdot ovat kaupunkivoimaloissa suurelta osin samoja kuin energiantuotannossa yleensäkin. Myös ympäristövaikutusten arvioinnin ja hallinnan menettelytavat ovat periaatteeltaan samoja. Sijoitus asutuksen keskelle asettaa kuitenkin erityisvaatimuksia haitattomuudelle, riskittömyydelle ja yleiselle hyväksyttävyydelle. Nämä seikat ja kaupunkirakenteen sijoituspaikkavalinnalle asettamat rajoitukset vähentävät käytettävissä olevien polttoaine- ja tuotantoteknisten vaihtoehtojen määrää ja edellyttävät ympäristöteknisesti edistyneitä, mutta mahdollisimman riskittömiä vaihtoehtoja. Myös laitosten ympäristön hallinnan tason on oltava korkea, minkä vuoksi laitosten olisi aktiivisesti osallistuttava hallintamenettelyjen kehittämiseen. Tuleville kaupunkivoimalaratkaisuille ei voida luoda yleistä mallia, koska lähtökohdat ovat aina paikallisia. Erityisen tärkeää onkin kehittää menettelyjä, joissa pystytään yhdistämään ympäristötavoitteet laitokselle asetettaviin teknisiin, taloudellisiin ja toiminnallisiin tavoitteisiin. Näiden lisäksi olisi pystyttävä ottamaan huomioon myös yhteiskunnallinen hyväksyttävyys ja tulevan kehityksen vaatimukset. Toisaalta olisi myös kehitettävä päästöjen käsittelyä siten, että lopputuloksena saadaan hyödyntämiskelpoisia tuotteita ja mahdollisimman vähän loppusijoitettavaa jätettä. Kehitysalueita ovat myös mm. pienhiukkas-, typpioksiduuli- ja elohopeapäästöjen vähentäminen sekä integroidut päästöjen vähentämismenetelmät.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages98
ISBN (Electronic)951-38-5304-7
ISBN (Print)951-38-5303-9
Publication statusPublished - 1998
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

SeriesVTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes
Number1907
ISSN1235-0605

Fingerprint

mink
power plants

Keywords

  • electric power plants
  • urban areas
  • environmental effects
  • environmental protection

Cite this

Mroueh, U-M., & Loikkanen, T. (1998). Tulevaisuuden kaupunkivoimala. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, No. 1907
Mroueh, Ulla-Maija ; Loikkanen, Torsti. / Tulevaisuuden kaupunkivoimala. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1998. 98 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1907).
@book{b2332af7ecca43b0976e662bb3c71529,
title = "Tulevaisuuden kaupunkivoimala",
abstract = "Tavoitteena oli selvitt{\"a}{\"a} jatkotutkimuksia varten, miten l{\"a}hitulevaisuuden kaupunkivoimalan ymp{\"a}rist{\"o}vaikutuksia voidaan tarkastella systemaattisesti osana laitoksen suunnittelua ja toiminnan ohjausta. T{\"a}t{\"a} varten selvitettiin kaupunkivoimaloille asetettuja ymp{\"a}rist{\"o}- ja toimintaymp{\"a}rist{\"o}vaatimuksia ja niiden kehityst{\"a} l{\"a}hitulevaisuudessa, k{\"a}ytett{\"a}viss{\"a} olevia kiinteiden polttoaineiden tai maakaasun k{\"a}ytt{\"o}{\"o}n perustuvia teknisi{\"a} ratkaisuja sek{\"a} ymp{\"a}rist{\"o}haittojen v{\"a}hent{\"a}miseen ja ymp{\"a}rist{\"o}nhallinnan menettelyjen soveltamiseen liittyvi{\"a} kehitystarpeita. Lis{\"a}ksi vertailtiin alustavasti s{\"a}hk{\"o}n ja l{\"a}mm{\"o}n yhteistuotantoon soveltuvia, kaupunkialueelle sijoitettavissa olevia laitostyyppej{\"a}, joiden edellytettiin olevan kehitystasoltaan l{\"a}hitulevaisuudessa k{\"a}ytt{\"o}{\"o}n otettavia. Tutkimus perustuu koti- ja ulkomaiseen kirjallisuuteen, tutkimusraportteihin ja keskusteluihin tutkimuksen johtoryhm{\"a}{\"a}n kuuluneiden yritysten edustajien sek{\"a} muiden asiantuntijoiden kanssa. Energiantuotannon ymp{\"a}rist{\"o}tutkimuksen nykytilannetta ja tulevia tutkimustarpeita arvioitiin erityisesti p{\"a}{\"a}ttym{\"a}ss{\"a} olevan Energia- ja ymp{\"a}rist{\"o}teknologian tutkimusohjelman SIHTI 2 tulosten perusteella. K{\"a}ytett{\"a}viss{\"a} olevat tuotanto- ja ymp{\"a}rist{\"o}nsuojelutekniset vaihtoehdot ovat kaupunkivoimaloissa suurelta osin samoja kuin energiantuotannossa yleens{\"a}kin. My{\"o}s ymp{\"a}rist{\"o}vaikutusten arvioinnin ja hallinnan menettelytavat ovat periaatteeltaan samoja. Sijoitus asutuksen keskelle asettaa kuitenkin erityisvaatimuksia haitattomuudelle, riskitt{\"o}myydelle ja yleiselle hyv{\"a}ksytt{\"a}vyydelle. N{\"a}m{\"a} seikat ja kaupunkirakenteen sijoituspaikkavalinnalle asettamat rajoitukset v{\"a}hent{\"a}v{\"a}t k{\"a}ytett{\"a}viss{\"a} olevien polttoaine- ja tuotantoteknisten vaihtoehtojen m{\"a}{\"a}r{\"a}{\"a} ja edellytt{\"a}v{\"a}t ymp{\"a}rist{\"o}teknisesti edistyneit{\"a}, mutta mahdollisimman riskitt{\"o}mi{\"a} vaihtoehtoja. My{\"o}s laitosten ymp{\"a}rist{\"o}n hallinnan tason on oltava korkea, mink{\"a} vuoksi laitosten olisi aktiivisesti osallistuttava hallintamenettelyjen kehitt{\"a}miseen. Tuleville kaupunkivoimalaratkaisuille ei voida luoda yleist{\"a} mallia, koska l{\"a}ht{\"o}kohdat ovat aina paikallisia. Erityisen t{\"a}rke{\"a}{\"a} onkin kehitt{\"a}{\"a} menettelyj{\"a}, joissa pystyt{\"a}{\"a}n yhdist{\"a}m{\"a}{\"a}n ymp{\"a}rist{\"o}tavoitteet laitokselle asetettaviin teknisiin, taloudellisiin ja toiminnallisiin tavoitteisiin. N{\"a}iden lis{\"a}ksi olisi pystytt{\"a}v{\"a} ottamaan huomioon my{\"o}s yhteiskunnallinen hyv{\"a}ksytt{\"a}vyys ja tulevan kehityksen vaatimukset. Toisaalta olisi my{\"o}s kehitett{\"a}v{\"a} p{\"a}{\"a}st{\"o}jen k{\"a}sittely{\"a} siten, ett{\"a} lopputuloksena saadaan hy{\"o}dynt{\"a}miskelpoisia tuotteita ja mahdollisimman v{\"a}h{\"a}n loppusijoitettavaa j{\"a}tett{\"a}. Kehitysalueita ovat my{\"o}s mm. pienhiukkas-, typpioksiduuli- ja elohopeap{\"a}{\"a}st{\"o}jen v{\"a}hent{\"a}minen sek{\"a} integroidut p{\"a}{\"a}st{\"o}jen v{\"a}hent{\"a}mismenetelm{\"a}t.",
keywords = "electric power plants, urban areas, environmental effects, environmental protection",
author = "Ulla-Maija Mroueh and Torsti Loikkanen",
year = "1998",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-5303-9",
series = "VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "1907",
address = "Finland",

}

Mroueh, U-M & Loikkanen, T 1998, Tulevaisuuden kaupunkivoimala. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, no. 1907, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Tulevaisuuden kaupunkivoimala. / Mroueh, Ulla-Maija; Loikkanen, Torsti.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1998. 98 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1907).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Tulevaisuuden kaupunkivoimala

AU - Mroueh, Ulla-Maija

AU - Loikkanen, Torsti

PY - 1998

Y1 - 1998

N2 - Tavoitteena oli selvittää jatkotutkimuksia varten, miten lähitulevaisuuden kaupunkivoimalan ympäristövaikutuksia voidaan tarkastella systemaattisesti osana laitoksen suunnittelua ja toiminnan ohjausta. Tätä varten selvitettiin kaupunkivoimaloille asetettuja ympäristö- ja toimintaympäristövaatimuksia ja niiden kehitystä lähitulevaisuudessa, käytettävissä olevia kiinteiden polttoaineiden tai maakaasun käyttöön perustuvia teknisiä ratkaisuja sekä ympäristöhaittojen vähentämiseen ja ympäristönhallinnan menettelyjen soveltamiseen liittyviä kehitystarpeita. Lisäksi vertailtiin alustavasti sähkön ja lämmön yhteistuotantoon soveltuvia, kaupunkialueelle sijoitettavissa olevia laitostyyppejä, joiden edellytettiin olevan kehitystasoltaan lähitulevaisuudessa käyttöön otettavia. Tutkimus perustuu koti- ja ulkomaiseen kirjallisuuteen, tutkimusraportteihin ja keskusteluihin tutkimuksen johtoryhmään kuuluneiden yritysten edustajien sekä muiden asiantuntijoiden kanssa. Energiantuotannon ympäristötutkimuksen nykytilannetta ja tulevia tutkimustarpeita arvioitiin erityisesti päättymässä olevan Energia- ja ympäristöteknologian tutkimusohjelman SIHTI 2 tulosten perusteella. Käytettävissä olevat tuotanto- ja ympäristönsuojelutekniset vaihtoehdot ovat kaupunkivoimaloissa suurelta osin samoja kuin energiantuotannossa yleensäkin. Myös ympäristövaikutusten arvioinnin ja hallinnan menettelytavat ovat periaatteeltaan samoja. Sijoitus asutuksen keskelle asettaa kuitenkin erityisvaatimuksia haitattomuudelle, riskittömyydelle ja yleiselle hyväksyttävyydelle. Nämä seikat ja kaupunkirakenteen sijoituspaikkavalinnalle asettamat rajoitukset vähentävät käytettävissä olevien polttoaine- ja tuotantoteknisten vaihtoehtojen määrää ja edellyttävät ympäristöteknisesti edistyneitä, mutta mahdollisimman riskittömiä vaihtoehtoja. Myös laitosten ympäristön hallinnan tason on oltava korkea, minkä vuoksi laitosten olisi aktiivisesti osallistuttava hallintamenettelyjen kehittämiseen. Tuleville kaupunkivoimalaratkaisuille ei voida luoda yleistä mallia, koska lähtökohdat ovat aina paikallisia. Erityisen tärkeää onkin kehittää menettelyjä, joissa pystytään yhdistämään ympäristötavoitteet laitokselle asetettaviin teknisiin, taloudellisiin ja toiminnallisiin tavoitteisiin. Näiden lisäksi olisi pystyttävä ottamaan huomioon myös yhteiskunnallinen hyväksyttävyys ja tulevan kehityksen vaatimukset. Toisaalta olisi myös kehitettävä päästöjen käsittelyä siten, että lopputuloksena saadaan hyödyntämiskelpoisia tuotteita ja mahdollisimman vähän loppusijoitettavaa jätettä. Kehitysalueita ovat myös mm. pienhiukkas-, typpioksiduuli- ja elohopeapäästöjen vähentäminen sekä integroidut päästöjen vähentämismenetelmät.

AB - Tavoitteena oli selvittää jatkotutkimuksia varten, miten lähitulevaisuuden kaupunkivoimalan ympäristövaikutuksia voidaan tarkastella systemaattisesti osana laitoksen suunnittelua ja toiminnan ohjausta. Tätä varten selvitettiin kaupunkivoimaloille asetettuja ympäristö- ja toimintaympäristövaatimuksia ja niiden kehitystä lähitulevaisuudessa, käytettävissä olevia kiinteiden polttoaineiden tai maakaasun käyttöön perustuvia teknisiä ratkaisuja sekä ympäristöhaittojen vähentämiseen ja ympäristönhallinnan menettelyjen soveltamiseen liittyviä kehitystarpeita. Lisäksi vertailtiin alustavasti sähkön ja lämmön yhteistuotantoon soveltuvia, kaupunkialueelle sijoitettavissa olevia laitostyyppejä, joiden edellytettiin olevan kehitystasoltaan lähitulevaisuudessa käyttöön otettavia. Tutkimus perustuu koti- ja ulkomaiseen kirjallisuuteen, tutkimusraportteihin ja keskusteluihin tutkimuksen johtoryhmään kuuluneiden yritysten edustajien sekä muiden asiantuntijoiden kanssa. Energiantuotannon ympäristötutkimuksen nykytilannetta ja tulevia tutkimustarpeita arvioitiin erityisesti päättymässä olevan Energia- ja ympäristöteknologian tutkimusohjelman SIHTI 2 tulosten perusteella. Käytettävissä olevat tuotanto- ja ympäristönsuojelutekniset vaihtoehdot ovat kaupunkivoimaloissa suurelta osin samoja kuin energiantuotannossa yleensäkin. Myös ympäristövaikutusten arvioinnin ja hallinnan menettelytavat ovat periaatteeltaan samoja. Sijoitus asutuksen keskelle asettaa kuitenkin erityisvaatimuksia haitattomuudelle, riskittömyydelle ja yleiselle hyväksyttävyydelle. Nämä seikat ja kaupunkirakenteen sijoituspaikkavalinnalle asettamat rajoitukset vähentävät käytettävissä olevien polttoaine- ja tuotantoteknisten vaihtoehtojen määrää ja edellyttävät ympäristöteknisesti edistyneitä, mutta mahdollisimman riskittömiä vaihtoehtoja. Myös laitosten ympäristön hallinnan tason on oltava korkea, minkä vuoksi laitosten olisi aktiivisesti osallistuttava hallintamenettelyjen kehittämiseen. Tuleville kaupunkivoimalaratkaisuille ei voida luoda yleistä mallia, koska lähtökohdat ovat aina paikallisia. Erityisen tärkeää onkin kehittää menettelyjä, joissa pystytään yhdistämään ympäristötavoitteet laitokselle asetettaviin teknisiin, taloudellisiin ja toiminnallisiin tavoitteisiin. Näiden lisäksi olisi pystyttävä ottamaan huomioon myös yhteiskunnallinen hyväksyttävyys ja tulevan kehityksen vaatimukset. Toisaalta olisi myös kehitettävä päästöjen käsittelyä siten, että lopputuloksena saadaan hyödyntämiskelpoisia tuotteita ja mahdollisimman vähän loppusijoitettavaa jätettä. Kehitysalueita ovat myös mm. pienhiukkas-, typpioksiduuli- ja elohopeapäästöjen vähentäminen sekä integroidut päästöjen vähentämismenetelmät.

KW - electric power plants

KW - urban areas

KW - environmental effects

KW - environmental protection

M3 - Report

SN - 951-38-5303-9

T3 - VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes

BT - Tulevaisuuden kaupunkivoimala

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Mroueh U-M, Loikkanen T. Tulevaisuuden kaupunkivoimala. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1998. 98 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1907).