Ilmastointilaitosten puhdistustekniikka

Translated title of the contribution: Cleaning of air conditioning systems

Marianna Luoma, Anna-Liisa Pasanen, Pertti Pasanen

Research output: Book/ReportReportProfessional

Abstract

Ilmastointijärjestelmään kerääntyneet epäpuhtaudet voivat aiheuttaa sisäilmaongelmia. Ilmastointijärjestelmän puhdistus on toisaalta ennaltaehkäisevä toimenpide sisäilmaongelmien välttämiseksi ja toisaalta keino yrittää päästä eroon jo ilmenneistä sisäilmaongelmista. Puhdistuksen hygieniavaikutusta arvioitaessa olisi tunnettava ainakin sen aiheuttama vaikutus kanavapinnan pölyn pintatiheyteen ja mikrobipitoisuuteen. Julkaisussa esitetään nykyisin käytetyt määritysmenetelmät ja suositusarvot. Tutkimuskohteena oli myös nykyisin ilmastointilaitosten puhdistuksessa käytettävien pesu- ja desinfiointiaineiden tehokkuus. Kanavapinnan sisäpinnalle kerääntyneen pölyn määrä tiettyä pinta-alayksikköä kohti voidaan määrittää imemällä pöly tunnetulta pinta-alalta punnitulle suodattimelle. Puhtaan kanavan pölyn pintatiheydelle on eri maissa esitetty suositusarvoja, jotka ovat 0,1 - 1,0 g/m2. Annetut arvot eivät tiettävästi perustu laajoihin tutkimuksiin. Ilmanvaihtolaitteiden pinnoilla esiintyvien elinkykyisten homesieni-itiöiden ja bakteerien pintatiheyksien määritys tehdään yksinkertaisimmin kontaktimenetelmällä. Siinä tahmea mikrobien kasvualusta painetaan näytteenottokohtaan, josta sieni-itiöt, bakteerit ja muut hiukkaset tarttuvat kasvualustaan. Näyttenoton jälkeen kasvualusta kasvatetaan mikrobikasvulle sopivassa ympäristössä, esimerkiksi huoneenlämpötilassa, jossa lepotilassa olevat mikrobit alkavat kasvaa ja niistä muodostuu paljaalla silmällä nähtäviä pesäkkeitä. Puhtaan kanavapinnan mikrobipitoisuudelle ei ole suositusarvoja. Tämän tutkimuksen kenttäkohteessa ilmakanaviston puhdistuksen tehoa sieni-itiöiden vähentämiseksi ei voitu havaita. Syynä tähän saattoi olla se, että kontaktinäytteen pinta-ala oli liian pieni edustavan näytteen ottamiseksi ja käytetty puhdistusmenetelmä ei soveltunut mikrobipitoisuuden vähentämiseen. Tutkimukseen valittiin seitsemän kaupallista desinfiointi- ja puhdistusvalmistetta, joita Suomessa käytetään ilmastointilaitosten puhdistuksen yhteydessä. Laboratoriokokeilla testattiin näiden aineiden tehoa ympäristössämme yleisimmin esiintyviä homesienilajeja vastaan estorengaskokeiden avulla. Aineiden biosidisessa tehossa eri sienilajien kasvua vastaan oli eroja. Kun otetaan huomioon aineiden suositellut käyttöväkevyydet, vain laimentamaton Sanitas ja Heti Desipesu 693 laimennoksella 1/50 pystyivät estämään täysin P. verrucosum -sienen kasvun 10 vuorokauden aikana. Sen sijaan aineet tehosivat parhaiten A. pullulans -sienen kasvua vastaan.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages67
ISBN (Print)951-38-4426-9
Publication statusPublished - 1993
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

NameVTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes
PublisherVTT
No.1492
ISSN (Print)1235-0605
ISSN (Electronic)1455-0865

Fingerprint

pullulan
air conditioning
cleaning
Olla

Keywords

  • air conditioning equipment
  • ducts
  • air intakes
  • vents
  • indoor air
  • purification
  • cleaning
  • dust
  • air contaminants
  • air filters
  • determination
  • detection
  • recommendations
  • effectiveness
  • fungi
  • fungicides
  • disinfectants
  • bacteria
  • tests
  • comparison

Cite this

Luoma, M., Pasanen, A-L., & Pasanen, P. (1993). Ilmastointilaitosten puhdistustekniikka. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, No. 1492
Luoma, Marianna ; Pasanen, Anna-Liisa ; Pasanen, Pertti. / Ilmastointilaitosten puhdistustekniikka. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1993. 67 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1492).
@book{3762a117269a4be5aee900f37eb8b182,
title = "Ilmastointilaitosten puhdistustekniikka",
abstract = "Ilmastointij{\"a}rjestelm{\"a}{\"a}n ker{\"a}{\"a}ntyneet ep{\"a}puhtaudet voivat aiheuttaa sis{\"a}ilmaongelmia. Ilmastointij{\"a}rjestelm{\"a}n puhdistus on toisaalta ennaltaehk{\"a}isev{\"a} toimenpide sis{\"a}ilmaongelmien v{\"a}ltt{\"a}miseksi ja toisaalta keino yritt{\"a}{\"a} p{\"a}{\"a}st{\"a} eroon jo ilmenneist{\"a} sis{\"a}ilmaongelmista. Puhdistuksen hygieniavaikutusta arvioitaessa olisi tunnettava ainakin sen aiheuttama vaikutus kanavapinnan p{\"o}lyn pintatiheyteen ja mikrobipitoisuuteen. Julkaisussa esitet{\"a}{\"a}n nykyisin k{\"a}ytetyt m{\"a}{\"a}ritysmenetelm{\"a}t ja suositusarvot. Tutkimuskohteena oli my{\"o}s nykyisin ilmastointilaitosten puhdistuksessa k{\"a}ytett{\"a}vien pesu- ja desinfiointiaineiden tehokkuus. Kanavapinnan sis{\"a}pinnalle ker{\"a}{\"a}ntyneen p{\"o}lyn m{\"a}{\"a}r{\"a} tietty{\"a} pinta-alayksikk{\"o}{\"a} kohti voidaan m{\"a}{\"a}ritt{\"a}{\"a} imem{\"a}ll{\"a} p{\"o}ly tunnetulta pinta-alalta punnitulle suodattimelle. Puhtaan kanavan p{\"o}lyn pintatiheydelle on eri maissa esitetty suositusarvoja, jotka ovat 0,1 - 1,0 g/m2. Annetut arvot eiv{\"a}t tiett{\"a}v{\"a}sti perustu laajoihin tutkimuksiin. Ilmanvaihtolaitteiden pinnoilla esiintyvien elinkykyisten homesieni-iti{\"o}iden ja bakteerien pintatiheyksien m{\"a}{\"a}ritys tehd{\"a}{\"a}n yksinkertaisimmin kontaktimenetelm{\"a}ll{\"a}. Siin{\"a} tahmea mikrobien kasvualusta painetaan n{\"a}ytteenottokohtaan, josta sieni-iti{\"o}t, bakteerit ja muut hiukkaset tarttuvat kasvualustaan. N{\"a}yttenoton j{\"a}lkeen kasvualusta kasvatetaan mikrobikasvulle sopivassa ymp{\"a}rist{\"o}ss{\"a}, esimerkiksi huoneenl{\"a}mp{\"o}tilassa, jossa lepotilassa olevat mikrobit alkavat kasvaa ja niist{\"a} muodostuu paljaalla silm{\"a}ll{\"a} n{\"a}ht{\"a}vi{\"a} pes{\"a}kkeit{\"a}. Puhtaan kanavapinnan mikrobipitoisuudelle ei ole suositusarvoja. T{\"a}m{\"a}n tutkimuksen kentt{\"a}kohteessa ilmakanaviston puhdistuksen tehoa sieni-iti{\"o}iden v{\"a}hent{\"a}miseksi ei voitu havaita. Syyn{\"a} t{\"a}h{\"a}n saattoi olla se, ett{\"a} kontaktin{\"a}ytteen pinta-ala oli liian pieni edustavan n{\"a}ytteen ottamiseksi ja k{\"a}ytetty puhdistusmenetelm{\"a} ei soveltunut mikrobipitoisuuden v{\"a}hent{\"a}miseen. Tutkimukseen valittiin seitsem{\"a}n kaupallista desinfiointi- ja puhdistusvalmistetta, joita Suomessa k{\"a}ytet{\"a}{\"a}n ilmastointilaitosten puhdistuksen yhteydess{\"a}. Laboratoriokokeilla testattiin n{\"a}iden aineiden tehoa ymp{\"a}rist{\"o}ss{\"a}mme yleisimmin esiintyvi{\"a} homesienilajeja vastaan estorengaskokeiden avulla. Aineiden biosidisessa tehossa eri sienilajien kasvua vastaan oli eroja. Kun otetaan huomioon aineiden suositellut k{\"a}ytt{\"o}v{\"a}kevyydet, vain laimentamaton Sanitas ja Heti Desipesu 693 laimennoksella 1/50 pystyiv{\"a}t est{\"a}m{\"a}{\"a}n t{\"a}ysin P. verrucosum -sienen kasvun 10 vuorokauden aikana. Sen sijaan aineet tehosivat parhaiten A. pullulans -sienen kasvua vastaan.",
keywords = "air conditioning equipment, ducts, air intakes, vents, indoor air, purification, cleaning, dust, air contaminants, air filters, determination, detection, recommendations, effectiveness, fungi, fungicides, disinfectants, bacteria, tests, comparison",
author = "Marianna Luoma and Anna-Liisa Pasanen and Pertti Pasanen",
year = "1993",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-4426-9",
series = "VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "1492",
address = "Finland",

}

Luoma, M, Pasanen, A-L & Pasanen, P 1993, Ilmastointilaitosten puhdistustekniikka. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, no. 1492, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Ilmastointilaitosten puhdistustekniikka. / Luoma, Marianna; Pasanen, Anna-Liisa; Pasanen, Pertti.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1993. 67 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1492).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Ilmastointilaitosten puhdistustekniikka

AU - Luoma, Marianna

AU - Pasanen, Anna-Liisa

AU - Pasanen, Pertti

PY - 1993

Y1 - 1993

N2 - Ilmastointijärjestelmään kerääntyneet epäpuhtaudet voivat aiheuttaa sisäilmaongelmia. Ilmastointijärjestelmän puhdistus on toisaalta ennaltaehkäisevä toimenpide sisäilmaongelmien välttämiseksi ja toisaalta keino yrittää päästä eroon jo ilmenneistä sisäilmaongelmista. Puhdistuksen hygieniavaikutusta arvioitaessa olisi tunnettava ainakin sen aiheuttama vaikutus kanavapinnan pölyn pintatiheyteen ja mikrobipitoisuuteen. Julkaisussa esitetään nykyisin käytetyt määritysmenetelmät ja suositusarvot. Tutkimuskohteena oli myös nykyisin ilmastointilaitosten puhdistuksessa käytettävien pesu- ja desinfiointiaineiden tehokkuus. Kanavapinnan sisäpinnalle kerääntyneen pölyn määrä tiettyä pinta-alayksikköä kohti voidaan määrittää imemällä pöly tunnetulta pinta-alalta punnitulle suodattimelle. Puhtaan kanavan pölyn pintatiheydelle on eri maissa esitetty suositusarvoja, jotka ovat 0,1 - 1,0 g/m2. Annetut arvot eivät tiettävästi perustu laajoihin tutkimuksiin. Ilmanvaihtolaitteiden pinnoilla esiintyvien elinkykyisten homesieni-itiöiden ja bakteerien pintatiheyksien määritys tehdään yksinkertaisimmin kontaktimenetelmällä. Siinä tahmea mikrobien kasvualusta painetaan näytteenottokohtaan, josta sieni-itiöt, bakteerit ja muut hiukkaset tarttuvat kasvualustaan. Näyttenoton jälkeen kasvualusta kasvatetaan mikrobikasvulle sopivassa ympäristössä, esimerkiksi huoneenlämpötilassa, jossa lepotilassa olevat mikrobit alkavat kasvaa ja niistä muodostuu paljaalla silmällä nähtäviä pesäkkeitä. Puhtaan kanavapinnan mikrobipitoisuudelle ei ole suositusarvoja. Tämän tutkimuksen kenttäkohteessa ilmakanaviston puhdistuksen tehoa sieni-itiöiden vähentämiseksi ei voitu havaita. Syynä tähän saattoi olla se, että kontaktinäytteen pinta-ala oli liian pieni edustavan näytteen ottamiseksi ja käytetty puhdistusmenetelmä ei soveltunut mikrobipitoisuuden vähentämiseen. Tutkimukseen valittiin seitsemän kaupallista desinfiointi- ja puhdistusvalmistetta, joita Suomessa käytetään ilmastointilaitosten puhdistuksen yhteydessä. Laboratoriokokeilla testattiin näiden aineiden tehoa ympäristössämme yleisimmin esiintyviä homesienilajeja vastaan estorengaskokeiden avulla. Aineiden biosidisessa tehossa eri sienilajien kasvua vastaan oli eroja. Kun otetaan huomioon aineiden suositellut käyttöväkevyydet, vain laimentamaton Sanitas ja Heti Desipesu 693 laimennoksella 1/50 pystyivät estämään täysin P. verrucosum -sienen kasvun 10 vuorokauden aikana. Sen sijaan aineet tehosivat parhaiten A. pullulans -sienen kasvua vastaan.

AB - Ilmastointijärjestelmään kerääntyneet epäpuhtaudet voivat aiheuttaa sisäilmaongelmia. Ilmastointijärjestelmän puhdistus on toisaalta ennaltaehkäisevä toimenpide sisäilmaongelmien välttämiseksi ja toisaalta keino yrittää päästä eroon jo ilmenneistä sisäilmaongelmista. Puhdistuksen hygieniavaikutusta arvioitaessa olisi tunnettava ainakin sen aiheuttama vaikutus kanavapinnan pölyn pintatiheyteen ja mikrobipitoisuuteen. Julkaisussa esitetään nykyisin käytetyt määritysmenetelmät ja suositusarvot. Tutkimuskohteena oli myös nykyisin ilmastointilaitosten puhdistuksessa käytettävien pesu- ja desinfiointiaineiden tehokkuus. Kanavapinnan sisäpinnalle kerääntyneen pölyn määrä tiettyä pinta-alayksikköä kohti voidaan määrittää imemällä pöly tunnetulta pinta-alalta punnitulle suodattimelle. Puhtaan kanavan pölyn pintatiheydelle on eri maissa esitetty suositusarvoja, jotka ovat 0,1 - 1,0 g/m2. Annetut arvot eivät tiettävästi perustu laajoihin tutkimuksiin. Ilmanvaihtolaitteiden pinnoilla esiintyvien elinkykyisten homesieni-itiöiden ja bakteerien pintatiheyksien määritys tehdään yksinkertaisimmin kontaktimenetelmällä. Siinä tahmea mikrobien kasvualusta painetaan näytteenottokohtaan, josta sieni-itiöt, bakteerit ja muut hiukkaset tarttuvat kasvualustaan. Näyttenoton jälkeen kasvualusta kasvatetaan mikrobikasvulle sopivassa ympäristössä, esimerkiksi huoneenlämpötilassa, jossa lepotilassa olevat mikrobit alkavat kasvaa ja niistä muodostuu paljaalla silmällä nähtäviä pesäkkeitä. Puhtaan kanavapinnan mikrobipitoisuudelle ei ole suositusarvoja. Tämän tutkimuksen kenttäkohteessa ilmakanaviston puhdistuksen tehoa sieni-itiöiden vähentämiseksi ei voitu havaita. Syynä tähän saattoi olla se, että kontaktinäytteen pinta-ala oli liian pieni edustavan näytteen ottamiseksi ja käytetty puhdistusmenetelmä ei soveltunut mikrobipitoisuuden vähentämiseen. Tutkimukseen valittiin seitsemän kaupallista desinfiointi- ja puhdistusvalmistetta, joita Suomessa käytetään ilmastointilaitosten puhdistuksen yhteydessä. Laboratoriokokeilla testattiin näiden aineiden tehoa ympäristössämme yleisimmin esiintyviä homesienilajeja vastaan estorengaskokeiden avulla. Aineiden biosidisessa tehossa eri sienilajien kasvua vastaan oli eroja. Kun otetaan huomioon aineiden suositellut käyttöväkevyydet, vain laimentamaton Sanitas ja Heti Desipesu 693 laimennoksella 1/50 pystyivät estämään täysin P. verrucosum -sienen kasvun 10 vuorokauden aikana. Sen sijaan aineet tehosivat parhaiten A. pullulans -sienen kasvua vastaan.

KW - air conditioning equipment

KW - ducts

KW - air intakes

KW - vents

KW - indoor air

KW - purification

KW - cleaning

KW - dust

KW - air contaminants

KW - air filters

KW - determination

KW - detection

KW - recommendations

KW - effectiveness

KW - fungi

KW - fungicides

KW - disinfectants

KW - bacteria

KW - tests

KW - comparison

M3 - Report

SN - 951-38-4426-9

T3 - VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes

BT - Ilmastointilaitosten puhdistustekniikka

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Luoma M, Pasanen A-L, Pasanen P. Ilmastointilaitosten puhdistustekniikka. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1993. 67 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1492).