Common metrics: Lämpenemiseen vaikuttavien päästöjen yhteismitallistaminen ilmastopolitiikassa

Tomi, J. Lindroos, Tommi Ekholm, Ilkka Savolainen

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Käytännön ilmastopolitiikka edellyttää suhteellisen yksinkertaista tapaa verrata eri kasvihuonekaasujen lämmitysvaikutusta. Muussa tapauksessa jouduttaisiin sopimaan esimerkiksi päästövähennystavoitteet jokaiselle kaasulle erikseen. Tällä hetkellä eri kasvihuonekaasujen lämmitysvaikutusta vertaillaan GWP-kertoimilla (Global Warming Potential). Käytettyjä GWP-kertoimia on päivitetty tieteellisen ymmärryksen lisääntyessä ja niihin vaikutetaan yleisesti suhteellisen tyytyväisiltä. Vuodesta 2005 alkaen GWP-kertoimille on kuitenkin esitetty useita vaihtoehtoja, joista tunnetuimpia ovat GTP-kertoimet (Global Temperature change Potential), jotka mittaavat muutosta lämpötilassa kuten yleiset ilmastopolitiikkatavoiteet. Valintaa eri kertoimien välillä tulisi arvioida ilmastopolitiikan koherenssin lisäksi myös päästöjen rajoittamisen kustannustehokkuuden näkökulmasta. Tässä raportissa esitettyjen arvioiden perusteella GWP-kertoimien periaate voi olla vaikeampi ymmärtää, mutta ne ovat jo käytössä ja lisäksi ne olisivat kustannustehokkaampia kuin GTP-kertoimet. Uusien kertoimien lisäksi keskusteluun on noussut myös aiemmin vähemmän esillä olleiden päästöjen vaikutus lämpenemiseen. Esimerkiksi musta hiili lämmittää voimakkaasti etenkin arktisilla alueilla. Toisaalta joillakin muilla päästöillä, kuten SOx- ja NOx päästöillä, on viilentävä vaikutus. GWP- ja GTP-kertoimia voidaan soveltaa myös näihin päästöihin, mutta epävarmuudet arvioissa ovat vielä suhteellisen suuria. Lyhytikäiset päästöt pienentäisivät EU:n vuoden 2000 laskennallisia kokonaispäästöjä arviolta noin prosentilla. Vaikutus johtuu lähinnä suurista NOx- ja SOx-päästöistä. EU:ssa pyritään saavuttamaan merkittäviä terveysvaikutuksia vähentämällä näitä päästöjä vuoteen 2020 mennessä, mutta samalla kumottaisiin arviolta noin 10 % ilmastopolitiikan tehosta. Arviot ovat alustavia ja niihin sisältyy erittäin suuret epävarmuudet.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages68
ISBN (Electronic)978-951-38-7887-0
ISBN (Print)978-951-38-7886-3
Publication statusPublished - 2012
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

SeriesVTT Technology
Number57
ISSN2242-1211

Keywords

  • common metrics
  • GWP
  • GTP
  • greenhouse gas
  • short lived climate forcers
  • NOx
  • SOx
  • NMVOC
  • black carbon
  • organic carbon

Cite this

Lindroos, T. J., Ekholm, T., & Savolainen, I. (2012). Common metrics: Lämpenemiseen vaikuttavien päästöjen yhteismitallistaminen ilmastopolitiikassa. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Technology, No. 57
Lindroos, Tomi, J. ; Ekholm, Tommi ; Savolainen, Ilkka. / Common metrics : Lämpenemiseen vaikuttavien päästöjen yhteismitallistaminen ilmastopolitiikassa. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2012. 68 p. (VTT Technology; No. 57).
@book{9c433b2a3727468d8d169796b874fd6b,
title = "Common metrics: L{\"a}mpenemiseen vaikuttavien p{\"a}{\"a}st{\"o}jen yhteismitallistaminen ilmastopolitiikassa",
abstract = "K{\"a}yt{\"a}nn{\"o}n ilmastopolitiikka edellytt{\"a}{\"a} suhteellisen yksinkertaista tapaa verrata eri kasvihuonekaasujen l{\"a}mmitysvaikutusta. Muussa tapauksessa jouduttaisiin sopimaan esimerkiksi p{\"a}{\"a}st{\"o}v{\"a}hennystavoitteet jokaiselle kaasulle erikseen. T{\"a}ll{\"a} hetkell{\"a} eri kasvihuonekaasujen l{\"a}mmitysvaikutusta vertaillaan GWP-kertoimilla (Global Warming Potential). K{\"a}ytettyj{\"a} GWP-kertoimia on p{\"a}ivitetty tieteellisen ymm{\"a}rryksen lis{\"a}{\"a}ntyess{\"a} ja niihin vaikutetaan yleisesti suhteellisen tyytyv{\"a}isilt{\"a}. Vuodesta 2005 alkaen GWP-kertoimille on kuitenkin esitetty useita vaihtoehtoja, joista tunnetuimpia ovat GTP-kertoimet (Global Temperature change Potential), jotka mittaavat muutosta l{\"a}mp{\"o}tilassa kuten yleiset ilmastopolitiikkatavoiteet. Valintaa eri kertoimien v{\"a}lill{\"a} tulisi arvioida ilmastopolitiikan koherenssin lis{\"a}ksi my{\"o}s p{\"a}{\"a}st{\"o}jen rajoittamisen kustannustehokkuuden n{\"a}k{\"o}kulmasta. T{\"a}ss{\"a} raportissa esitettyjen arvioiden perusteella GWP-kertoimien periaate voi olla vaikeampi ymm{\"a}rt{\"a}{\"a}, mutta ne ovat jo k{\"a}yt{\"o}ss{\"a} ja lis{\"a}ksi ne olisivat kustannustehokkaampia kuin GTP-kertoimet. Uusien kertoimien lis{\"a}ksi keskusteluun on noussut my{\"o}s aiemmin v{\"a}hemm{\"a}n esill{\"a} olleiden p{\"a}{\"a}st{\"o}jen vaikutus l{\"a}mpenemiseen. Esimerkiksi musta hiili l{\"a}mmitt{\"a}{\"a} voimakkaasti etenkin arktisilla alueilla. Toisaalta joillakin muilla p{\"a}{\"a}st{\"o}ill{\"a}, kuten SOx- ja NOx p{\"a}{\"a}st{\"o}ill{\"a}, on viilent{\"a}v{\"a} vaikutus. GWP- ja GTP-kertoimia voidaan soveltaa my{\"o}s n{\"a}ihin p{\"a}{\"a}st{\"o}ihin, mutta ep{\"a}varmuudet arvioissa ovat viel{\"a} suhteellisen suuria. Lyhytik{\"a}iset p{\"a}{\"a}st{\"o}t pienent{\"a}isiv{\"a}t EU:n vuoden 2000 laskennallisia kokonaisp{\"a}{\"a}st{\"o}j{\"a} arviolta noin prosentilla. Vaikutus johtuu l{\"a}hinn{\"a} suurista NOx- ja SOx-p{\"a}{\"a}st{\"o}ist{\"a}. EU:ssa pyrit{\"a}{\"a}n saavuttamaan merkitt{\"a}vi{\"a} terveysvaikutuksia v{\"a}hent{\"a}m{\"a}ll{\"a} n{\"a}it{\"a} p{\"a}{\"a}st{\"o}j{\"a} vuoteen 2020 menness{\"a}, mutta samalla kumottaisiin arviolta noin 10 {\%} ilmastopolitiikan tehosta. Arviot ovat alustavia ja niihin sis{\"a}ltyy eritt{\"a}in suuret ep{\"a}varmuudet.",
keywords = "common metrics, GWP, GTP, greenhouse gas, short lived climate forcers, NOx, SOx, NMVOC, black carbon, organic carbon",
author = "Lindroos, {Tomi, J.} and Tommi Ekholm and Ilkka Savolainen",
year = "2012",
language = "Finnish",
isbn = "978-951-38-7886-3",
series = "VTT Technology",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "57",
address = "Finland",

}

Lindroos, TJ, Ekholm, T & Savolainen, I 2012, Common metrics: Lämpenemiseen vaikuttavien päästöjen yhteismitallistaminen ilmastopolitiikassa. VTT Technology, no. 57, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Common metrics : Lämpenemiseen vaikuttavien päästöjen yhteismitallistaminen ilmastopolitiikassa. / Lindroos, Tomi, J.; Ekholm, Tommi; Savolainen, Ilkka.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2012. 68 p. (VTT Technology; No. 57).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Common metrics

T2 - Lämpenemiseen vaikuttavien päästöjen yhteismitallistaminen ilmastopolitiikassa

AU - Lindroos, Tomi, J.

AU - Ekholm, Tommi

AU - Savolainen, Ilkka

PY - 2012

Y1 - 2012

N2 - Käytännön ilmastopolitiikka edellyttää suhteellisen yksinkertaista tapaa verrata eri kasvihuonekaasujen lämmitysvaikutusta. Muussa tapauksessa jouduttaisiin sopimaan esimerkiksi päästövähennystavoitteet jokaiselle kaasulle erikseen. Tällä hetkellä eri kasvihuonekaasujen lämmitysvaikutusta vertaillaan GWP-kertoimilla (Global Warming Potential). Käytettyjä GWP-kertoimia on päivitetty tieteellisen ymmärryksen lisääntyessä ja niihin vaikutetaan yleisesti suhteellisen tyytyväisiltä. Vuodesta 2005 alkaen GWP-kertoimille on kuitenkin esitetty useita vaihtoehtoja, joista tunnetuimpia ovat GTP-kertoimet (Global Temperature change Potential), jotka mittaavat muutosta lämpötilassa kuten yleiset ilmastopolitiikkatavoiteet. Valintaa eri kertoimien välillä tulisi arvioida ilmastopolitiikan koherenssin lisäksi myös päästöjen rajoittamisen kustannustehokkuuden näkökulmasta. Tässä raportissa esitettyjen arvioiden perusteella GWP-kertoimien periaate voi olla vaikeampi ymmärtää, mutta ne ovat jo käytössä ja lisäksi ne olisivat kustannustehokkaampia kuin GTP-kertoimet. Uusien kertoimien lisäksi keskusteluun on noussut myös aiemmin vähemmän esillä olleiden päästöjen vaikutus lämpenemiseen. Esimerkiksi musta hiili lämmittää voimakkaasti etenkin arktisilla alueilla. Toisaalta joillakin muilla päästöillä, kuten SOx- ja NOx päästöillä, on viilentävä vaikutus. GWP- ja GTP-kertoimia voidaan soveltaa myös näihin päästöihin, mutta epävarmuudet arvioissa ovat vielä suhteellisen suuria. Lyhytikäiset päästöt pienentäisivät EU:n vuoden 2000 laskennallisia kokonaispäästöjä arviolta noin prosentilla. Vaikutus johtuu lähinnä suurista NOx- ja SOx-päästöistä. EU:ssa pyritään saavuttamaan merkittäviä terveysvaikutuksia vähentämällä näitä päästöjä vuoteen 2020 mennessä, mutta samalla kumottaisiin arviolta noin 10 % ilmastopolitiikan tehosta. Arviot ovat alustavia ja niihin sisältyy erittäin suuret epävarmuudet.

AB - Käytännön ilmastopolitiikka edellyttää suhteellisen yksinkertaista tapaa verrata eri kasvihuonekaasujen lämmitysvaikutusta. Muussa tapauksessa jouduttaisiin sopimaan esimerkiksi päästövähennystavoitteet jokaiselle kaasulle erikseen. Tällä hetkellä eri kasvihuonekaasujen lämmitysvaikutusta vertaillaan GWP-kertoimilla (Global Warming Potential). Käytettyjä GWP-kertoimia on päivitetty tieteellisen ymmärryksen lisääntyessä ja niihin vaikutetaan yleisesti suhteellisen tyytyväisiltä. Vuodesta 2005 alkaen GWP-kertoimille on kuitenkin esitetty useita vaihtoehtoja, joista tunnetuimpia ovat GTP-kertoimet (Global Temperature change Potential), jotka mittaavat muutosta lämpötilassa kuten yleiset ilmastopolitiikkatavoiteet. Valintaa eri kertoimien välillä tulisi arvioida ilmastopolitiikan koherenssin lisäksi myös päästöjen rajoittamisen kustannustehokkuuden näkökulmasta. Tässä raportissa esitettyjen arvioiden perusteella GWP-kertoimien periaate voi olla vaikeampi ymmärtää, mutta ne ovat jo käytössä ja lisäksi ne olisivat kustannustehokkaampia kuin GTP-kertoimet. Uusien kertoimien lisäksi keskusteluun on noussut myös aiemmin vähemmän esillä olleiden päästöjen vaikutus lämpenemiseen. Esimerkiksi musta hiili lämmittää voimakkaasti etenkin arktisilla alueilla. Toisaalta joillakin muilla päästöillä, kuten SOx- ja NOx päästöillä, on viilentävä vaikutus. GWP- ja GTP-kertoimia voidaan soveltaa myös näihin päästöihin, mutta epävarmuudet arvioissa ovat vielä suhteellisen suuria. Lyhytikäiset päästöt pienentäisivät EU:n vuoden 2000 laskennallisia kokonaispäästöjä arviolta noin prosentilla. Vaikutus johtuu lähinnä suurista NOx- ja SOx-päästöistä. EU:ssa pyritään saavuttamaan merkittäviä terveysvaikutuksia vähentämällä näitä päästöjä vuoteen 2020 mennessä, mutta samalla kumottaisiin arviolta noin 10 % ilmastopolitiikan tehosta. Arviot ovat alustavia ja niihin sisältyy erittäin suuret epävarmuudet.

KW - common metrics

KW - GWP

KW - GTP

KW - greenhouse gas

KW - short lived climate forcers

KW - NOx

KW - SOx

KW - NMVOC

KW - black carbon

KW - organic carbon

M3 - Report

SN - 978-951-38-7886-3

T3 - VTT Technology

BT - Common metrics

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Lindroos TJ, Ekholm T, Savolainen I. Common metrics: Lämpenemiseen vaikuttavien päästöjen yhteismitallistaminen ilmastopolitiikassa. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 2012. 68 p. (VTT Technology; No. 57).