Suomalainen kylmän ilmaston rakennustekniikka. Osa 7B. Muovit rakentamisessa

Translated title of the contribution: Construction polymers

Nils Kindberg, Juha Kokki

Research output: Book/ReportReportProfessional

Abstract

Suomi sijaitsee maantieteellisesti kylmän ilmanalan vyöhykkeellä. Ilmasto asettaa rakennusmateriaaleille, rakenteille, rakentamismenetelmille ja rakennusten käytölle omat vaatimuksensa. Rakenteiden ja rakennusmateriaalien tulee kestää toistuvaa kylmän ja lämpimän ilman sekä kosteuden vaihtelua. Niiden on kestettävä myös toistuvaa veden sulamista ja jäätymistä. Ilman lämpötila vaihtelee Suomessa tavallisesti +30 °E...-30 °E välillä. Minimi- ja maksimilämpötilat poikkeavat vielä näistä huomattavastikin. Rakentamismenetelmät ovat kehittyneet niin, että myös kylmänä vuodenaikana voidaan harjoittaa rakentamista Se edellyttää usein työmaalla tapahtuvaa rakenteiden suojaamista ja lämmittämistä sekä pitkälle esivalmistettujen tuotteiden käyttöä. Se on myös johtanut kehitykseen, jossa rakennusmateriaaleilta vaaditaan hyvää pakkasenkestävyyttä ja asennettavuutta kylmissä olosuhteissa. Maaperä on Suomessa usein routivaa maalajia jossa maa-aineksen sisältämä vesi jäätyessään talvella aiheuttaa maahan tilavuuden kasvun ja sulaessaan keväällä vastaavasti päinvastaisen muutoksen. Tällaisille maalajeille rakennettaessa on roudan vaikutukset rakenteelle estettävä. Tavallisimpia keinoja routimisen estämiseksi ovat routaeristäminen, rakenteiden ulottaminen roudattomaan syvyyteen, perusmaan vaihtaminen routasyvyyteen asti routimattomaksi maalajiksi tai maan lämmittäminen. Näiden keinojen yhteydessä käytetään salaojitusta maan kuivana pitämiseen. Rakennukset, joiden sisällä tapahtuva toiminta (asuminen, työskentely yms.) vaatii kylmällä kaudella lämmittämistä, on lähes aina varustettu keskuslämmityksellä. Lämmittämättömät rakennukset ovat yleensä varastorakennuksia tai kesäasuntoja. Suomessa perinteiset rakennusmateriaalit ovat betoni, teräs, tiili, puu ja lasi. Vasta 1960-luvulla rakennusaineiden joukkoon tulivat muovit. Ensimmäiset muovista valmistetut rakennusosat olivat putkia ja lattiapinnoitteita. Tänä päivänä muovi on eniten käytetty materiaali juuri edelliämainituissa rakennusosissa. Nykyisin muovista valmistetaan lisäksi suuri määrä muita rakennusosia, joista tärkeimpiä ovat lämmöneristeet, vesikatteet, kosteuden- ja vedeneristeet, seinäpinnoitteet, tiivistysmassat, valumuotit, maakankaat ja -lujitteet sekä erilaiset kevyet elementtirakenteet. Muovilaatujen ominaisuudet vaihtelevat valtavasti. Niinpä Suomessakin on tärkeimpien muovisten rakennusosien osalta ollut välttämätöntä tuotekohtainen standardisointi tai tyyppihyväksyntämenenely tuotteiden ominaisuuksien varmistamiseksi. Tuotteet, joita viedään ulkomaille, täyttävät myös kohdemaan standardit. Jotkut tuotteista on myös tyyppihyväksytetty ulkomailla Muovien käyttöä rakentamisessa on hankala käsitellä yleisluonteisesti, koska muovilaatuja on tuhansia ja niiden ominaisuudet vaihtelevat. Yleisesti muovien edullisina ominaisuuksina pidetään tiiviyttä, helppohoitoisuutta keveyttä, lämmöneristyskykyä, muotoiltavuutta, sitkeyttä sekä kemiallista ja biologista kestävyyttä. Haittapuolina pidetään palavuus- ja lämmönkesto-ominaisuuksia sekä lämpölaajenemista
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages142
ISBN (Print)951-38-4006-9
Publication statusPublished - 1991
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

NameTiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus
PublisherVTT
No.1273
ISSN (Print)0358-5085

Fingerprint

Intsia bijuga
polymers

Keywords

  • construction
  • buildings
  • Finland
  • cold environments
  • low temperatures
  • construction materials
  • building components
  • plastics
  • polymers
  • composite materials

Cite this

Kindberg, N., & Kokki, J. (1991). Suomalainen kylmän ilmaston rakennustekniikka. Osa 7B. Muovit rakentamisessa. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, No. 1273
Kindberg, Nils ; Kokki, Juha. / Suomalainen kylmän ilmaston rakennustekniikka. Osa 7B. Muovit rakentamisessa. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1991. 142 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 1273).
@book{c17fad95b7644128a19e7679d34fcecb,
title = "Suomalainen kylm{\"a}n ilmaston rakennustekniikka. Osa 7B. Muovit rakentamisessa",
abstract = "Suomi sijaitsee maantieteellisesti kylm{\"a}n ilmanalan vy{\"o}hykkeell{\"a}. Ilmasto asettaa rakennusmateriaaleille, rakenteille, rakentamismenetelmille ja rakennusten k{\"a}yt{\"o}lle omat vaatimuksensa. Rakenteiden ja rakennusmateriaalien tulee kest{\"a}{\"a} toistuvaa kylm{\"a}n ja l{\"a}mpim{\"a}n ilman sek{\"a} kosteuden vaihtelua. Niiden on kestett{\"a}v{\"a} my{\"o}s toistuvaa veden sulamista ja j{\"a}{\"a}tymist{\"a}. Ilman l{\"a}mp{\"o}tila vaihtelee Suomessa tavallisesti +30 °E...-30 °E v{\"a}lill{\"a}. Minimi- ja maksimil{\"a}mp{\"o}tilat poikkeavat viel{\"a} n{\"a}ist{\"a} huomattavastikin. Rakentamismenetelm{\"a}t ovat kehittyneet niin, ett{\"a} my{\"o}s kylm{\"a}n{\"a} vuodenaikana voidaan harjoittaa rakentamista Se edellytt{\"a}{\"a} usein ty{\"o}maalla tapahtuvaa rakenteiden suojaamista ja l{\"a}mmitt{\"a}mist{\"a} sek{\"a} pitk{\"a}lle esivalmistettujen tuotteiden k{\"a}ytt{\"o}{\"a}. Se on my{\"o}s johtanut kehitykseen, jossa rakennusmateriaaleilta vaaditaan hyv{\"a}{\"a} pakkasenkest{\"a}vyytt{\"a} ja asennettavuutta kylmiss{\"a} olosuhteissa. Maaper{\"a} on Suomessa usein routivaa maalajia jossa maa-aineksen sis{\"a}lt{\"a}m{\"a} vesi j{\"a}{\"a}tyess{\"a}{\"a}n talvella aiheuttaa maahan tilavuuden kasvun ja sulaessaan kev{\"a}{\"a}ll{\"a} vastaavasti p{\"a}invastaisen muutoksen. T{\"a}llaisille maalajeille rakennettaessa on roudan vaikutukset rakenteelle estett{\"a}v{\"a}. Tavallisimpia keinoja routimisen est{\"a}miseksi ovat routaerist{\"a}minen, rakenteiden ulottaminen roudattomaan syvyyteen, perusmaan vaihtaminen routasyvyyteen asti routimattomaksi maalajiksi tai maan l{\"a}mmitt{\"a}minen. N{\"a}iden keinojen yhteydess{\"a} k{\"a}ytet{\"a}{\"a}n salaojitusta maan kuivana pit{\"a}miseen. Rakennukset, joiden sis{\"a}ll{\"a} tapahtuva toiminta (asuminen, ty{\"o}skentely yms.) vaatii kylm{\"a}ll{\"a} kaudella l{\"a}mmitt{\"a}mist{\"a}, on l{\"a}hes aina varustettu keskusl{\"a}mmityksell{\"a}. L{\"a}mmitt{\"a}m{\"a}tt{\"o}m{\"a}t rakennukset ovat yleens{\"a} varastorakennuksia tai kes{\"a}asuntoja. Suomessa perinteiset rakennusmateriaalit ovat betoni, ter{\"a}s, tiili, puu ja lasi. Vasta 1960-luvulla rakennusaineiden joukkoon tulivat muovit. Ensimm{\"a}iset muovista valmistetut rakennusosat olivat putkia ja lattiapinnoitteita. T{\"a}n{\"a} p{\"a}iv{\"a}n{\"a} muovi on eniten k{\"a}ytetty materiaali juuri edelli{\"a}mainituissa rakennusosissa. Nykyisin muovista valmistetaan lis{\"a}ksi suuri m{\"a}{\"a}r{\"a} muita rakennusosia, joista t{\"a}rkeimpi{\"a} ovat l{\"a}mm{\"o}neristeet, vesikatteet, kosteuden- ja vedeneristeet, sein{\"a}pinnoitteet, tiivistysmassat, valumuotit, maakankaat ja -lujitteet sek{\"a} erilaiset kevyet elementtirakenteet. Muovilaatujen ominaisuudet vaihtelevat valtavasti. Niinp{\"a} Suomessakin on t{\"a}rkeimpien muovisten rakennusosien osalta ollut v{\"a}ltt{\"a}m{\"a}t{\"o}nt{\"a} tuotekohtainen standardisointi tai tyyppihyv{\"a}ksynt{\"a}menenely tuotteiden ominaisuuksien varmistamiseksi. Tuotteet, joita vied{\"a}{\"a}n ulkomaille, t{\"a}ytt{\"a}v{\"a}t my{\"o}s kohdemaan standardit. Jotkut tuotteista on my{\"o}s tyyppihyv{\"a}ksytetty ulkomailla Muovien k{\"a}ytt{\"o}{\"a} rakentamisessa on hankala k{\"a}sitell{\"a} yleisluonteisesti, koska muovilaatuja on tuhansia ja niiden ominaisuudet vaihtelevat. Yleisesti muovien edullisina ominaisuuksina pidet{\"a}{\"a}n tiiviytt{\"a}, helppohoitoisuutta keveytt{\"a}, l{\"a}mm{\"o}neristyskyky{\"a}, muotoiltavuutta, sitkeytt{\"a} sek{\"a} kemiallista ja biologista kest{\"a}vyytt{\"a}. Haittapuolina pidet{\"a}{\"a}n palavuus- ja l{\"a}mm{\"o}nkesto-ominaisuuksia sek{\"a} l{\"a}mp{\"o}laajenemista",
keywords = "construction, buildings, Finland, cold environments, low temperatures, construction materials, building components, plastics, polymers, composite materials",
author = "Nils Kindberg and Juha Kokki",
year = "1991",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-4006-9",
series = "Tiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "1273",
address = "Finland",

}

Kindberg, N & Kokki, J 1991, Suomalainen kylmän ilmaston rakennustekniikka. Osa 7B. Muovit rakentamisessa. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, no. 1273, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Suomalainen kylmän ilmaston rakennustekniikka. Osa 7B. Muovit rakentamisessa. / Kindberg, Nils; Kokki, Juha.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1991. 142 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 1273).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Suomalainen kylmän ilmaston rakennustekniikka. Osa 7B. Muovit rakentamisessa

AU - Kindberg, Nils

AU - Kokki, Juha

PY - 1991

Y1 - 1991

N2 - Suomi sijaitsee maantieteellisesti kylmän ilmanalan vyöhykkeellä. Ilmasto asettaa rakennusmateriaaleille, rakenteille, rakentamismenetelmille ja rakennusten käytölle omat vaatimuksensa. Rakenteiden ja rakennusmateriaalien tulee kestää toistuvaa kylmän ja lämpimän ilman sekä kosteuden vaihtelua. Niiden on kestettävä myös toistuvaa veden sulamista ja jäätymistä. Ilman lämpötila vaihtelee Suomessa tavallisesti +30 °E...-30 °E välillä. Minimi- ja maksimilämpötilat poikkeavat vielä näistä huomattavastikin. Rakentamismenetelmät ovat kehittyneet niin, että myös kylmänä vuodenaikana voidaan harjoittaa rakentamista Se edellyttää usein työmaalla tapahtuvaa rakenteiden suojaamista ja lämmittämistä sekä pitkälle esivalmistettujen tuotteiden käyttöä. Se on myös johtanut kehitykseen, jossa rakennusmateriaaleilta vaaditaan hyvää pakkasenkestävyyttä ja asennettavuutta kylmissä olosuhteissa. Maaperä on Suomessa usein routivaa maalajia jossa maa-aineksen sisältämä vesi jäätyessään talvella aiheuttaa maahan tilavuuden kasvun ja sulaessaan keväällä vastaavasti päinvastaisen muutoksen. Tällaisille maalajeille rakennettaessa on roudan vaikutukset rakenteelle estettävä. Tavallisimpia keinoja routimisen estämiseksi ovat routaeristäminen, rakenteiden ulottaminen roudattomaan syvyyteen, perusmaan vaihtaminen routasyvyyteen asti routimattomaksi maalajiksi tai maan lämmittäminen. Näiden keinojen yhteydessä käytetään salaojitusta maan kuivana pitämiseen. Rakennukset, joiden sisällä tapahtuva toiminta (asuminen, työskentely yms.) vaatii kylmällä kaudella lämmittämistä, on lähes aina varustettu keskuslämmityksellä. Lämmittämättömät rakennukset ovat yleensä varastorakennuksia tai kesäasuntoja. Suomessa perinteiset rakennusmateriaalit ovat betoni, teräs, tiili, puu ja lasi. Vasta 1960-luvulla rakennusaineiden joukkoon tulivat muovit. Ensimmäiset muovista valmistetut rakennusosat olivat putkia ja lattiapinnoitteita. Tänä päivänä muovi on eniten käytetty materiaali juuri edelliämainituissa rakennusosissa. Nykyisin muovista valmistetaan lisäksi suuri määrä muita rakennusosia, joista tärkeimpiä ovat lämmöneristeet, vesikatteet, kosteuden- ja vedeneristeet, seinäpinnoitteet, tiivistysmassat, valumuotit, maakankaat ja -lujitteet sekä erilaiset kevyet elementtirakenteet. Muovilaatujen ominaisuudet vaihtelevat valtavasti. Niinpä Suomessakin on tärkeimpien muovisten rakennusosien osalta ollut välttämätöntä tuotekohtainen standardisointi tai tyyppihyväksyntämenenely tuotteiden ominaisuuksien varmistamiseksi. Tuotteet, joita viedään ulkomaille, täyttävät myös kohdemaan standardit. Jotkut tuotteista on myös tyyppihyväksytetty ulkomailla Muovien käyttöä rakentamisessa on hankala käsitellä yleisluonteisesti, koska muovilaatuja on tuhansia ja niiden ominaisuudet vaihtelevat. Yleisesti muovien edullisina ominaisuuksina pidetään tiiviyttä, helppohoitoisuutta keveyttä, lämmöneristyskykyä, muotoiltavuutta, sitkeyttä sekä kemiallista ja biologista kestävyyttä. Haittapuolina pidetään palavuus- ja lämmönkesto-ominaisuuksia sekä lämpölaajenemista

AB - Suomi sijaitsee maantieteellisesti kylmän ilmanalan vyöhykkeellä. Ilmasto asettaa rakennusmateriaaleille, rakenteille, rakentamismenetelmille ja rakennusten käytölle omat vaatimuksensa. Rakenteiden ja rakennusmateriaalien tulee kestää toistuvaa kylmän ja lämpimän ilman sekä kosteuden vaihtelua. Niiden on kestettävä myös toistuvaa veden sulamista ja jäätymistä. Ilman lämpötila vaihtelee Suomessa tavallisesti +30 °E...-30 °E välillä. Minimi- ja maksimilämpötilat poikkeavat vielä näistä huomattavastikin. Rakentamismenetelmät ovat kehittyneet niin, että myös kylmänä vuodenaikana voidaan harjoittaa rakentamista Se edellyttää usein työmaalla tapahtuvaa rakenteiden suojaamista ja lämmittämistä sekä pitkälle esivalmistettujen tuotteiden käyttöä. Se on myös johtanut kehitykseen, jossa rakennusmateriaaleilta vaaditaan hyvää pakkasenkestävyyttä ja asennettavuutta kylmissä olosuhteissa. Maaperä on Suomessa usein routivaa maalajia jossa maa-aineksen sisältämä vesi jäätyessään talvella aiheuttaa maahan tilavuuden kasvun ja sulaessaan keväällä vastaavasti päinvastaisen muutoksen. Tällaisille maalajeille rakennettaessa on roudan vaikutukset rakenteelle estettävä. Tavallisimpia keinoja routimisen estämiseksi ovat routaeristäminen, rakenteiden ulottaminen roudattomaan syvyyteen, perusmaan vaihtaminen routasyvyyteen asti routimattomaksi maalajiksi tai maan lämmittäminen. Näiden keinojen yhteydessä käytetään salaojitusta maan kuivana pitämiseen. Rakennukset, joiden sisällä tapahtuva toiminta (asuminen, työskentely yms.) vaatii kylmällä kaudella lämmittämistä, on lähes aina varustettu keskuslämmityksellä. Lämmittämättömät rakennukset ovat yleensä varastorakennuksia tai kesäasuntoja. Suomessa perinteiset rakennusmateriaalit ovat betoni, teräs, tiili, puu ja lasi. Vasta 1960-luvulla rakennusaineiden joukkoon tulivat muovit. Ensimmäiset muovista valmistetut rakennusosat olivat putkia ja lattiapinnoitteita. Tänä päivänä muovi on eniten käytetty materiaali juuri edelliämainituissa rakennusosissa. Nykyisin muovista valmistetaan lisäksi suuri määrä muita rakennusosia, joista tärkeimpiä ovat lämmöneristeet, vesikatteet, kosteuden- ja vedeneristeet, seinäpinnoitteet, tiivistysmassat, valumuotit, maakankaat ja -lujitteet sekä erilaiset kevyet elementtirakenteet. Muovilaatujen ominaisuudet vaihtelevat valtavasti. Niinpä Suomessakin on tärkeimpien muovisten rakennusosien osalta ollut välttämätöntä tuotekohtainen standardisointi tai tyyppihyväksyntämenenely tuotteiden ominaisuuksien varmistamiseksi. Tuotteet, joita viedään ulkomaille, täyttävät myös kohdemaan standardit. Jotkut tuotteista on myös tyyppihyväksytetty ulkomailla Muovien käyttöä rakentamisessa on hankala käsitellä yleisluonteisesti, koska muovilaatuja on tuhansia ja niiden ominaisuudet vaihtelevat. Yleisesti muovien edullisina ominaisuuksina pidetään tiiviyttä, helppohoitoisuutta keveyttä, lämmöneristyskykyä, muotoiltavuutta, sitkeyttä sekä kemiallista ja biologista kestävyyttä. Haittapuolina pidetään palavuus- ja lämmönkesto-ominaisuuksia sekä lämpölaajenemista

KW - construction

KW - buildings

KW - Finland

KW - cold environments

KW - low temperatures

KW - construction materials

KW - building components

KW - plastics

KW - polymers

KW - composite materials

M3 - Report

SN - 951-38-4006-9

T3 - Tiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus

BT - Suomalainen kylmän ilmaston rakennustekniikka. Osa 7B. Muovit rakentamisessa

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Kindberg N, Kokki J. Suomalainen kylmän ilmaston rakennustekniikka. Osa 7B. Muovit rakentamisessa. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1991. 142 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 1273).