Rakentamisen jätteet ja niiden hyötykäyttö

Translated title of the contribution: Construction wastes and their utilization

Anna-Leena Perälä, Eero Nippala

Research output: Book/ReportReport

3 Citations (Scopus)

Abstract

Rakennustyömailla syntyy varsinaisia rakennusjätteitä, purkujätteitä sekä erilaisia ylijäämämaamassoja. Valtioneuvoston päätös rakennusjätteistä asettaa tavoitteita jätemäärän seurannan sekä hyödyntämisen suhteen tulevaisuudessa. Myös EU:n jätetilastoregulaatio velvoittanee Tilastokeskusta ilmoittamaan tietoja Suomen tilanteesta ns. EWC-jäteluokituksen mukaisesti. Julkaisussa ehdotetaan rakennusjätteen seurantatavat kansantalouden tason laskentaa varten. Tilastokeskus on tarkistanut julkisten rekisterien käytettävyyttä rakennusjätteiden seurantaa varten. Tämän kehitysprojektin tuloksia käytetään tulevan rakennusjätetilaston tausta-aineistoina. Rakennusjätteiden työmaaseurantoja on tehty uudisrakennuskohteissa, korjauskohteissa sekä maa- ja vesirakentamisen työmailla. Kehitysprojektissa oli suuri painoarvo maa- ja vesirakentamisen maamassoilla, sillä ne otettiin tarkasteluun mukaan ensimmäistä kertaa. Maamassojen jätemäärittelyn soveltamisessa on ehdotettu kaksi vaihtoehtoa, sillä seurantaryhmä ei päässyt yksimielisyyteen soveltamistavasta. Arvion mukaan talonrakennustyömailla syntyi v. 1997 noin 1,1 milj. tonnia varsinaisia rakennusjätteitä, joista uudistalonrakentamisen jätteiden osuus oli vajaa 20 %, korjausrakentamisessa syntyvien jätteiden osuus noin 50 % ja kokonaisten rakennusten purkujätteiden osuus 30 %. Jätemassoja syntyi talonrakennustyömailla 8 milj. tonnia. Vuonna 1997 uudistalonrakentamisessa syntyi rakennusjätteitä noin 0,2 milj. tonnia ja hyödyntämisaste oli 29 %. Uudisrakentamisen rakennusjätteistä on betonipohjaisia jätteitä noin puolet, tiili- ja muita kiviainespohjaisia jätteitä 16 %, puupohjaisia jätteitä noin neljännes, metallipohjaisia jätteitä 6 % ja muita jätteitä 4 %. Rakennusjätteiden painosta jää työmaakäyttöön ja täyttöihin noin puolet, kaatopaikoille viedään noin kolmannes ja hyötykäyttöön vajaa 30 %. Rakennusjätteen määrä on uusien talojen työmailla 3 - 15 kg/r-m3. Kaatopaikalle viedyistä rakennusjätteistä suurimmat määrät koko maan tasolla muodostuvat omakotitalotyömailta, kerrostalotyömailta, teollisuusrakentamisesta sekä rivitaloista. Vuosittainen rakentamisen määrän vaihtelu vaikuttaa huomattavasti enemmän rakennusjätteiden kokonaismäärään kuin laskennassa käytettyjen jätejakeiden muutokset. Jatkossa ominaisjätemääriä voidaan käyttää laskelmien pohjana. Tarkistuksia voidaan tehdä hyötykäytön muutoksista muutaman vuoden välein. Talonrakennustyömailta vietiin maamassoja v. 1997 yli 8 milj. tonnia, joista valtaosa tulee omakotityömailta. Korjausrakentamisessa arvioidaan syntyneen v. 1997 rakennus- ja purkujätettä 0,6 milj. tonnia. Purkujätemäärä on pintaremonteissa 3 - 6 kg/r-m3, keskimääräisissä korjauksissa 30 - 50 kg/r-m3 ja laajoja purkamisia sisältävissä korjauksissa 100 - 500 kg/r-m3. Seurantakohteita oli vähän, mutta ne edustivat tyypillisiä rakennusliikkeen korjaushankkeita. Rakennus- ja purkujätteen hyötykäyttö oli seurantakohteissa 2 - 60 %. Mikäli kiviainespohjaiselle purkujätteelle löydettiin hyödyntämistapa, se nosti huomattavasti hyötykäyttöastetta. Keskimääräisessä korjauskohteessa tyypillinen purkujätteen hyödyntämisaste on noin 20 %. Vuonna 1997 maa- ja vesirakentamisessa siirreltiin materiaalimassoja 120 - 130 milj. tonnia. Siirrellyistä massoista 95 % oli maamassoja. Jätteiden osuus kaikista massoista oli n. 25 milj. tonnia, josta hyödynnettiin rakennusalalla ja muilla toimialoilla lähes 60 %.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages87
ISBN (Electronic)951-38-5406-X
ISBN (Print)951-38-5405-1
Publication statusPublished - 1998
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

SeriesVTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes
Number1936
ISSN1235-0605

Keywords

  • construction materials
  • wastes
  • building sites
  • utilization
  • recycling
  • reuse

Cite this

Perälä, A-L., & Nippala, E. (1998). Rakentamisen jätteet ja niiden hyötykäyttö. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, No. 1936
Perälä, Anna-Leena ; Nippala, Eero. / Rakentamisen jätteet ja niiden hyötykäyttö. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1998. 87 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1936).
@book{082193de91b34805839006938667995d,
title = "Rakentamisen j{\"a}tteet ja niiden hy{\"o}tyk{\"a}ytt{\"o}",
abstract = "Rakennusty{\"o}mailla syntyy varsinaisia rakennusj{\"a}tteit{\"a}, purkuj{\"a}tteit{\"a} sek{\"a} erilaisia ylij{\"a}{\"a}m{\"a}maamassoja. Valtioneuvoston p{\"a}{\"a}t{\"o}s rakennusj{\"a}tteist{\"a} asettaa tavoitteita j{\"a}tem{\"a}{\"a}r{\"a}n seurannan sek{\"a} hy{\"o}dynt{\"a}misen suhteen tulevaisuudessa. My{\"o}s EU:n j{\"a}tetilastoregulaatio velvoittanee Tilastokeskusta ilmoittamaan tietoja Suomen tilanteesta ns. EWC-j{\"a}teluokituksen mukaisesti. Julkaisussa ehdotetaan rakennusj{\"a}tteen seurantatavat kansantalouden tason laskentaa varten. Tilastokeskus on tarkistanut julkisten rekisterien k{\"a}ytett{\"a}vyytt{\"a} rakennusj{\"a}tteiden seurantaa varten. T{\"a}m{\"a}n kehitysprojektin tuloksia k{\"a}ytet{\"a}{\"a}n tulevan rakennusj{\"a}tetilaston tausta-aineistoina. Rakennusj{\"a}tteiden ty{\"o}maaseurantoja on tehty uudisrakennuskohteissa, korjauskohteissa sek{\"a} maa- ja vesirakentamisen ty{\"o}mailla. Kehitysprojektissa oli suuri painoarvo maa- ja vesirakentamisen maamassoilla, sill{\"a} ne otettiin tarkasteluun mukaan ensimm{\"a}ist{\"a} kertaa. Maamassojen j{\"a}tem{\"a}{\"a}rittelyn soveltamisessa on ehdotettu kaksi vaihtoehtoa, sill{\"a} seurantaryhm{\"a} ei p{\"a}{\"a}ssyt yksimielisyyteen soveltamistavasta. Arvion mukaan talonrakennusty{\"o}mailla syntyi v. 1997 noin 1,1 milj. tonnia varsinaisia rakennusj{\"a}tteit{\"a}, joista uudistalonrakentamisen j{\"a}tteiden osuus oli vajaa 20 {\%}, korjausrakentamisessa syntyvien j{\"a}tteiden osuus noin 50 {\%} ja kokonaisten rakennusten purkuj{\"a}tteiden osuus 30 {\%}. J{\"a}temassoja syntyi talonrakennusty{\"o}mailla 8 milj. tonnia. Vuonna 1997 uudistalonrakentamisessa syntyi rakennusj{\"a}tteit{\"a} noin 0,2 milj. tonnia ja hy{\"o}dynt{\"a}misaste oli 29 {\%}. Uudisrakentamisen rakennusj{\"a}tteist{\"a} on betonipohjaisia j{\"a}tteit{\"a} noin puolet, tiili- ja muita kiviainespohjaisia j{\"a}tteit{\"a} 16 {\%}, puupohjaisia j{\"a}tteit{\"a} noin nelj{\"a}nnes, metallipohjaisia j{\"a}tteit{\"a} 6 {\%} ja muita j{\"a}tteit{\"a} 4 {\%}. Rakennusj{\"a}tteiden painosta j{\"a}{\"a} ty{\"o}maak{\"a}ytt{\"o}{\"o}n ja t{\"a}ytt{\"o}ihin noin puolet, kaatopaikoille vied{\"a}{\"a}n noin kolmannes ja hy{\"o}tyk{\"a}ytt{\"o}{\"o}n vajaa 30 {\%}. Rakennusj{\"a}tteen m{\"a}{\"a}r{\"a} on uusien talojen ty{\"o}mailla 3 - 15 kg/r-m3. Kaatopaikalle viedyist{\"a} rakennusj{\"a}tteist{\"a} suurimmat m{\"a}{\"a}r{\"a}t koko maan tasolla muodostuvat omakotitaloty{\"o}mailta, kerrostaloty{\"o}mailta, teollisuusrakentamisesta sek{\"a} rivitaloista. Vuosittainen rakentamisen m{\"a}{\"a}r{\"a}n vaihtelu vaikuttaa huomattavasti enemm{\"a}n rakennusj{\"a}tteiden kokonaism{\"a}{\"a}r{\"a}{\"a}n kuin laskennassa k{\"a}ytettyjen j{\"a}tejakeiden muutokset. Jatkossa ominaisj{\"a}tem{\"a}{\"a}ri{\"a} voidaan k{\"a}ytt{\"a}{\"a} laskelmien pohjana. Tarkistuksia voidaan tehd{\"a} hy{\"o}tyk{\"a}yt{\"o}n muutoksista muutaman vuoden v{\"a}lein. Talonrakennusty{\"o}mailta vietiin maamassoja v. 1997 yli 8 milj. tonnia, joista valtaosa tulee omakotity{\"o}mailta. Korjausrakentamisessa arvioidaan syntyneen v. 1997 rakennus- ja purkuj{\"a}tett{\"a} 0,6 milj. tonnia. Purkuj{\"a}tem{\"a}{\"a}r{\"a} on pintaremonteissa 3 - 6 kg/r-m3, keskim{\"a}{\"a}r{\"a}isiss{\"a} korjauksissa 30 - 50 kg/r-m3 ja laajoja purkamisia sis{\"a}lt{\"a}viss{\"a} korjauksissa 100 - 500 kg/r-m3. Seurantakohteita oli v{\"a}h{\"a}n, mutta ne edustivat tyypillisi{\"a} rakennusliikkeen korjaushankkeita. Rakennus- ja purkuj{\"a}tteen hy{\"o}tyk{\"a}ytt{\"o} oli seurantakohteissa 2 - 60 {\%}. Mik{\"a}li kiviainespohjaiselle purkuj{\"a}tteelle l{\"o}ydettiin hy{\"o}dynt{\"a}mistapa, se nosti huomattavasti hy{\"o}tyk{\"a}ytt{\"o}astetta. Keskim{\"a}{\"a}r{\"a}isess{\"a} korjauskohteessa tyypillinen purkuj{\"a}tteen hy{\"o}dynt{\"a}misaste on noin 20 {\%}. Vuonna 1997 maa- ja vesirakentamisessa siirreltiin materiaalimassoja 120 - 130 milj. tonnia. Siirrellyist{\"a} massoista 95 {\%} oli maamassoja. J{\"a}tteiden osuus kaikista massoista oli n. 25 milj. tonnia, josta hy{\"o}dynnettiin rakennusalalla ja muilla toimialoilla l{\"a}hes 60 {\%}.",
keywords = "construction materials, wastes, building sites, utilization, recycling, reuse",
author = "Anna-Leena Per{\"a}l{\"a} and Eero Nippala",
note = "Project code: R7SU00481",
year = "1998",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-5405-1",
series = "VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "1936",
address = "Finland",

}

Perälä, A-L & Nippala, E 1998, Rakentamisen jätteet ja niiden hyötykäyttö. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, no. 1936, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Rakentamisen jätteet ja niiden hyötykäyttö. / Perälä, Anna-Leena; Nippala, Eero.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1998. 87 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1936).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Rakentamisen jätteet ja niiden hyötykäyttö

AU - Perälä, Anna-Leena

AU - Nippala, Eero

N1 - Project code: R7SU00481

PY - 1998

Y1 - 1998

N2 - Rakennustyömailla syntyy varsinaisia rakennusjätteitä, purkujätteitä sekä erilaisia ylijäämämaamassoja. Valtioneuvoston päätös rakennusjätteistä asettaa tavoitteita jätemäärän seurannan sekä hyödyntämisen suhteen tulevaisuudessa. Myös EU:n jätetilastoregulaatio velvoittanee Tilastokeskusta ilmoittamaan tietoja Suomen tilanteesta ns. EWC-jäteluokituksen mukaisesti. Julkaisussa ehdotetaan rakennusjätteen seurantatavat kansantalouden tason laskentaa varten. Tilastokeskus on tarkistanut julkisten rekisterien käytettävyyttä rakennusjätteiden seurantaa varten. Tämän kehitysprojektin tuloksia käytetään tulevan rakennusjätetilaston tausta-aineistoina. Rakennusjätteiden työmaaseurantoja on tehty uudisrakennuskohteissa, korjauskohteissa sekä maa- ja vesirakentamisen työmailla. Kehitysprojektissa oli suuri painoarvo maa- ja vesirakentamisen maamassoilla, sillä ne otettiin tarkasteluun mukaan ensimmäistä kertaa. Maamassojen jätemäärittelyn soveltamisessa on ehdotettu kaksi vaihtoehtoa, sillä seurantaryhmä ei päässyt yksimielisyyteen soveltamistavasta. Arvion mukaan talonrakennustyömailla syntyi v. 1997 noin 1,1 milj. tonnia varsinaisia rakennusjätteitä, joista uudistalonrakentamisen jätteiden osuus oli vajaa 20 %, korjausrakentamisessa syntyvien jätteiden osuus noin 50 % ja kokonaisten rakennusten purkujätteiden osuus 30 %. Jätemassoja syntyi talonrakennustyömailla 8 milj. tonnia. Vuonna 1997 uudistalonrakentamisessa syntyi rakennusjätteitä noin 0,2 milj. tonnia ja hyödyntämisaste oli 29 %. Uudisrakentamisen rakennusjätteistä on betonipohjaisia jätteitä noin puolet, tiili- ja muita kiviainespohjaisia jätteitä 16 %, puupohjaisia jätteitä noin neljännes, metallipohjaisia jätteitä 6 % ja muita jätteitä 4 %. Rakennusjätteiden painosta jää työmaakäyttöön ja täyttöihin noin puolet, kaatopaikoille viedään noin kolmannes ja hyötykäyttöön vajaa 30 %. Rakennusjätteen määrä on uusien talojen työmailla 3 - 15 kg/r-m3. Kaatopaikalle viedyistä rakennusjätteistä suurimmat määrät koko maan tasolla muodostuvat omakotitalotyömailta, kerrostalotyömailta, teollisuusrakentamisesta sekä rivitaloista. Vuosittainen rakentamisen määrän vaihtelu vaikuttaa huomattavasti enemmän rakennusjätteiden kokonaismäärään kuin laskennassa käytettyjen jätejakeiden muutokset. Jatkossa ominaisjätemääriä voidaan käyttää laskelmien pohjana. Tarkistuksia voidaan tehdä hyötykäytön muutoksista muutaman vuoden välein. Talonrakennustyömailta vietiin maamassoja v. 1997 yli 8 milj. tonnia, joista valtaosa tulee omakotityömailta. Korjausrakentamisessa arvioidaan syntyneen v. 1997 rakennus- ja purkujätettä 0,6 milj. tonnia. Purkujätemäärä on pintaremonteissa 3 - 6 kg/r-m3, keskimääräisissä korjauksissa 30 - 50 kg/r-m3 ja laajoja purkamisia sisältävissä korjauksissa 100 - 500 kg/r-m3. Seurantakohteita oli vähän, mutta ne edustivat tyypillisiä rakennusliikkeen korjaushankkeita. Rakennus- ja purkujätteen hyötykäyttö oli seurantakohteissa 2 - 60 %. Mikäli kiviainespohjaiselle purkujätteelle löydettiin hyödyntämistapa, se nosti huomattavasti hyötykäyttöastetta. Keskimääräisessä korjauskohteessa tyypillinen purkujätteen hyödyntämisaste on noin 20 %. Vuonna 1997 maa- ja vesirakentamisessa siirreltiin materiaalimassoja 120 - 130 milj. tonnia. Siirrellyistä massoista 95 % oli maamassoja. Jätteiden osuus kaikista massoista oli n. 25 milj. tonnia, josta hyödynnettiin rakennusalalla ja muilla toimialoilla lähes 60 %.

AB - Rakennustyömailla syntyy varsinaisia rakennusjätteitä, purkujätteitä sekä erilaisia ylijäämämaamassoja. Valtioneuvoston päätös rakennusjätteistä asettaa tavoitteita jätemäärän seurannan sekä hyödyntämisen suhteen tulevaisuudessa. Myös EU:n jätetilastoregulaatio velvoittanee Tilastokeskusta ilmoittamaan tietoja Suomen tilanteesta ns. EWC-jäteluokituksen mukaisesti. Julkaisussa ehdotetaan rakennusjätteen seurantatavat kansantalouden tason laskentaa varten. Tilastokeskus on tarkistanut julkisten rekisterien käytettävyyttä rakennusjätteiden seurantaa varten. Tämän kehitysprojektin tuloksia käytetään tulevan rakennusjätetilaston tausta-aineistoina. Rakennusjätteiden työmaaseurantoja on tehty uudisrakennuskohteissa, korjauskohteissa sekä maa- ja vesirakentamisen työmailla. Kehitysprojektissa oli suuri painoarvo maa- ja vesirakentamisen maamassoilla, sillä ne otettiin tarkasteluun mukaan ensimmäistä kertaa. Maamassojen jätemäärittelyn soveltamisessa on ehdotettu kaksi vaihtoehtoa, sillä seurantaryhmä ei päässyt yksimielisyyteen soveltamistavasta. Arvion mukaan talonrakennustyömailla syntyi v. 1997 noin 1,1 milj. tonnia varsinaisia rakennusjätteitä, joista uudistalonrakentamisen jätteiden osuus oli vajaa 20 %, korjausrakentamisessa syntyvien jätteiden osuus noin 50 % ja kokonaisten rakennusten purkujätteiden osuus 30 %. Jätemassoja syntyi talonrakennustyömailla 8 milj. tonnia. Vuonna 1997 uudistalonrakentamisessa syntyi rakennusjätteitä noin 0,2 milj. tonnia ja hyödyntämisaste oli 29 %. Uudisrakentamisen rakennusjätteistä on betonipohjaisia jätteitä noin puolet, tiili- ja muita kiviainespohjaisia jätteitä 16 %, puupohjaisia jätteitä noin neljännes, metallipohjaisia jätteitä 6 % ja muita jätteitä 4 %. Rakennusjätteiden painosta jää työmaakäyttöön ja täyttöihin noin puolet, kaatopaikoille viedään noin kolmannes ja hyötykäyttöön vajaa 30 %. Rakennusjätteen määrä on uusien talojen työmailla 3 - 15 kg/r-m3. Kaatopaikalle viedyistä rakennusjätteistä suurimmat määrät koko maan tasolla muodostuvat omakotitalotyömailta, kerrostalotyömailta, teollisuusrakentamisesta sekä rivitaloista. Vuosittainen rakentamisen määrän vaihtelu vaikuttaa huomattavasti enemmän rakennusjätteiden kokonaismäärään kuin laskennassa käytettyjen jätejakeiden muutokset. Jatkossa ominaisjätemääriä voidaan käyttää laskelmien pohjana. Tarkistuksia voidaan tehdä hyötykäytön muutoksista muutaman vuoden välein. Talonrakennustyömailta vietiin maamassoja v. 1997 yli 8 milj. tonnia, joista valtaosa tulee omakotityömailta. Korjausrakentamisessa arvioidaan syntyneen v. 1997 rakennus- ja purkujätettä 0,6 milj. tonnia. Purkujätemäärä on pintaremonteissa 3 - 6 kg/r-m3, keskimääräisissä korjauksissa 30 - 50 kg/r-m3 ja laajoja purkamisia sisältävissä korjauksissa 100 - 500 kg/r-m3. Seurantakohteita oli vähän, mutta ne edustivat tyypillisiä rakennusliikkeen korjaushankkeita. Rakennus- ja purkujätteen hyötykäyttö oli seurantakohteissa 2 - 60 %. Mikäli kiviainespohjaiselle purkujätteelle löydettiin hyödyntämistapa, se nosti huomattavasti hyötykäyttöastetta. Keskimääräisessä korjauskohteessa tyypillinen purkujätteen hyödyntämisaste on noin 20 %. Vuonna 1997 maa- ja vesirakentamisessa siirreltiin materiaalimassoja 120 - 130 milj. tonnia. Siirrellyistä massoista 95 % oli maamassoja. Jätteiden osuus kaikista massoista oli n. 25 milj. tonnia, josta hyödynnettiin rakennusalalla ja muilla toimialoilla lähes 60 %.

KW - construction materials

KW - wastes

KW - building sites

KW - utilization

KW - recycling

KW - reuse

M3 - Report

SN - 951-38-5405-1

T3 - VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes

BT - Rakentamisen jätteet ja niiden hyötykäyttö

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Perälä A-L, Nippala E. Rakentamisen jätteet ja niiden hyötykäyttö. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1998. 87 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1936).