Abstract
| Original language | Finnish |
|---|---|
| Place of Publication | Espoo |
| Publisher | VTT Technical Research Centre of Finland |
| Number of pages | 49 |
| ISBN (Print) | 951-38-4442-0 |
| Publication status | Published - 1993 |
| MoE publication type | Not Eligible |
Publication series
| Series | VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes |
|---|---|
| Number | 1508 |
| ISSN | 1235-0605 |
Fingerprint
Keywords
- trace elements
- heavy metals
- exhaust emissions
- air contaminants
- air pollution
- environmental engineering
- environmental tests
- control
- models
- flue gases
- measuring methods
- requirements
- instructions
- aerosols
- adsorption
- standards
- Germany
- Finland
Cite this
}
Raskasmetallipäästöjen valvonta ja tarkkailu. / Aunela, Leena; Larjava, Kari.
Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1993. 49 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1508).Research output: Book/Report › Report
TY - BOOK
T1 - Raskasmetallipäästöjen valvonta ja tarkkailu
AU - Aunela, Leena
AU - Larjava, Kari
PY - 1993
Y1 - 1993
N2 - Raskasmetallipäästöjen valvonta ja tarkkailukäytäntö on Suomessa vielä vakiintumaton. Valvonta ja tarkkailumääräyksiä annetaan laitoksille tapauskohtaisen harkinnan perusteella. Saksassa ilmansuojelulaki, sen alaiset asetukset ja tekniset ohjeet määrittelevät toimialakohtaisesti ilmaan joutuvien päästöjen tarkkailun ja valvonnan periaatteet. Tässä julkaisussa saksalaista käytäntöä tarkastellaan mallina mahdolliselle Suomessa sovellettavalle käytännölle. Raskasmetallipitoisuuksien mittaamiseen käytettävät menetelmät ovat toistaiseksi mittaajan itsensä valittavissa eikä niiden soveltuvuutta virallisesti valvota. Pitoisuuksien määrittäminen termisissä prosesseissa syntyvistä poistokaasuista on vaativaa, sillä sen toteutukseen liittyy useita eri osatekijöitä. Raskasmetalleille on tyypillistä, että ne esiintyvät samanaikaisesti sekä höyry että hiukkasfaasissa. Kokonaispitoisuuden selvittämiseksi molemmista faaseista on otettava näyte samanaikaisesti. Hiukkasmaisten raskasmetallien keräämiseen on vakiintuneen hiukkasmittauskäytännön ansiosta Suomessa melko hyvät valmiudet. Hiukkaskeräyslinjan yhdistäminen höyryfaasikeräyslinjaan hankaloittaa hiukkasnäytteenoton vaatimusten (näytteenoton isokineettisyys, usean mittauspisteen käyttö) toteutumista. Hiukkasnäytteen käsittely ja analysointi vaatii vielä kehittämistä tarkkojen ja vertailukelpoisten tulosten saamiseksi. Höyrymäisten raskasmetallien mittaamiseen ei toistaiseksi ole kehitetty menetelmää, joka olisi yksiselitteisesti muita parempi. Nesteabsorptiomenetelmä on Yhdysvalloissa saavuttanut ja on Saksassa saavuttamassa virallisen aseman. Muuallakin yleisesti käytetyn nesteabsorptiomenetelmän käyttöön liittyy kuitenkin vaikeasti ratkaistavia ongelmia. Menetelmät, jotka perustuvat adsorptioon kiinteään sorbenttiin, ovat käyttöominaisuuksiltaan absorptioon perustuviin menetelmiin verrattuna selvästi parempia. Tästä syystä adsorptiomenetelmien kehittäminen yleisiksi tarkkailumenetelmiksi absorptiomenetelmien sijasta on varteenotettava vaihtoehto.
AB - Raskasmetallipäästöjen valvonta ja tarkkailukäytäntö on Suomessa vielä vakiintumaton. Valvonta ja tarkkailumääräyksiä annetaan laitoksille tapauskohtaisen harkinnan perusteella. Saksassa ilmansuojelulaki, sen alaiset asetukset ja tekniset ohjeet määrittelevät toimialakohtaisesti ilmaan joutuvien päästöjen tarkkailun ja valvonnan periaatteet. Tässä julkaisussa saksalaista käytäntöä tarkastellaan mallina mahdolliselle Suomessa sovellettavalle käytännölle. Raskasmetallipitoisuuksien mittaamiseen käytettävät menetelmät ovat toistaiseksi mittaajan itsensä valittavissa eikä niiden soveltuvuutta virallisesti valvota. Pitoisuuksien määrittäminen termisissä prosesseissa syntyvistä poistokaasuista on vaativaa, sillä sen toteutukseen liittyy useita eri osatekijöitä. Raskasmetalleille on tyypillistä, että ne esiintyvät samanaikaisesti sekä höyry että hiukkasfaasissa. Kokonaispitoisuuden selvittämiseksi molemmista faaseista on otettava näyte samanaikaisesti. Hiukkasmaisten raskasmetallien keräämiseen on vakiintuneen hiukkasmittauskäytännön ansiosta Suomessa melko hyvät valmiudet. Hiukkaskeräyslinjan yhdistäminen höyryfaasikeräyslinjaan hankaloittaa hiukkasnäytteenoton vaatimusten (näytteenoton isokineettisyys, usean mittauspisteen käyttö) toteutumista. Hiukkasnäytteen käsittely ja analysointi vaatii vielä kehittämistä tarkkojen ja vertailukelpoisten tulosten saamiseksi. Höyrymäisten raskasmetallien mittaamiseen ei toistaiseksi ole kehitetty menetelmää, joka olisi yksiselitteisesti muita parempi. Nesteabsorptiomenetelmä on Yhdysvalloissa saavuttanut ja on Saksassa saavuttamassa virallisen aseman. Muuallakin yleisesti käytetyn nesteabsorptiomenetelmän käyttöön liittyy kuitenkin vaikeasti ratkaistavia ongelmia. Menetelmät, jotka perustuvat adsorptioon kiinteään sorbenttiin, ovat käyttöominaisuuksiltaan absorptioon perustuviin menetelmiin verrattuna selvästi parempia. Tästä syystä adsorptiomenetelmien kehittäminen yleisiksi tarkkailumenetelmiksi absorptiomenetelmien sijasta on varteenotettava vaihtoehto.
KW - trace elements
KW - heavy metals
KW - exhaust emissions
KW - air contaminants
KW - air pollution
KW - environmental engineering
KW - environmental tests
KW - control
KW - models
KW - flue gases
KW - measuring methods
KW - requirements
KW - instructions
KW - aerosols
KW - adsorption
KW - standards
KW - Germany
KW - Finland
M3 - Report
SN - 951-38-4442-0
T3 - VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes
BT - Raskasmetallipäästöjen valvonta ja tarkkailu
PB - VTT Technical Research Centre of Finland
CY - Espoo
ER -