Raskasmetallipäästöjen valvonta ja tarkkailu

Translated title of the contribution: Control and monitoring of heavy metal emissions

Leena Aunela, Kari Larjava

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Raskasmetallipäästöjen valvonta ja tarkkailukäytäntö on Suomessa vielä vakiintumaton. Valvonta ja tarkkailumääräyksiä annetaan laitoksille tapauskohtaisen harkinnan perusteella. Saksassa ilmansuojelulaki, sen alaiset asetukset ja tekniset ohjeet määrittelevät toimialakohtaisesti ilmaan joutuvien päästöjen tarkkailun ja valvonnan periaatteet. Tässä julkaisussa saksalaista käytäntöä tarkastellaan mallina mahdolliselle Suomessa sovellettavalle käytännölle. Raskasmetallipitoisuuksien mittaamiseen käytettävät menetelmät ovat toistaiseksi mittaajan itsensä valittavissa eikä niiden soveltuvuutta virallisesti valvota. Pitoisuuksien määrittäminen termisissä prosesseissa syntyvistä poistokaasuista on vaativaa, sillä sen toteutukseen liittyy useita eri osatekijöitä. Raskasmetalleille on tyypillistä, että ne esiintyvät samanaikaisesti sekä höyry että hiukkasfaasissa. Kokonaispitoisuuden selvittämiseksi molemmista faaseista on otettava näyte samanaikaisesti. Hiukkasmaisten raskasmetallien keräämiseen on vakiintuneen hiukkasmittauskäytännön ansiosta Suomessa melko hyvät valmiudet. Hiukkaskeräyslinjan yhdistäminen höyryfaasikeräyslinjaan hankaloittaa hiukkasnäytteenoton vaatimusten (näytteenoton isokineettisyys, usean mittauspisteen käyttö) toteutumista. Hiukkasnäytteen käsittely ja analysointi vaatii vielä kehittämistä tarkkojen ja vertailukelpoisten tulosten saamiseksi. Höyrymäisten raskasmetallien mittaamiseen ei toistaiseksi ole kehitetty menetelmää, joka olisi yksiselitteisesti muita parempi. Nesteabsorptiomenetelmä on Yhdysvalloissa saavuttanut ja on Saksassa saavuttamassa virallisen aseman. Muuallakin yleisesti käytetyn nesteabsorptiomenetelmän käyttöön liittyy kuitenkin vaikeasti ratkaistavia ongelmia. Menetelmät, jotka perustuvat adsorptioon kiinteään sorbenttiin, ovat käyttöominaisuuksiltaan absorptioon perustuviin menetelmiin verrattuna selvästi parempia. Tästä syystä adsorptiomenetelmien kehittäminen yleisiksi tarkkailumenetelmiksi absorptiomenetelmien sijasta on varteenotettava vaihtoehto.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages49
ISBN (Print)951-38-4442-0
Publication statusPublished - 1993
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

SeriesVTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes
Number1508
ISSN1235-0605

Fingerprint

heavy metals
monitoring

Keywords

  • trace elements
  • heavy metals
  • exhaust emissions
  • air contaminants
  • air pollution
  • environmental engineering
  • environmental tests
  • control
  • models
  • flue gases
  • measuring methods
  • requirements
  • instructions
  • aerosols
  • adsorption
  • standards
  • Germany
  • Finland

Cite this

Aunela, L., & Larjava, K. (1993). Raskasmetallipäästöjen valvonta ja tarkkailu. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, No. 1508
Aunela, Leena ; Larjava, Kari. / Raskasmetallipäästöjen valvonta ja tarkkailu. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1993. 49 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1508).
@book{7b621eb62e4041d6b28b672235475a64,
title = "Raskasmetallip{\"a}{\"a}st{\"o}jen valvonta ja tarkkailu",
abstract = "Raskasmetallip{\"a}{\"a}st{\"o}jen valvonta ja tarkkailuk{\"a}yt{\"a}nt{\"o} on Suomessa viel{\"a} vakiintumaton. Valvonta ja tarkkailum{\"a}{\"a}r{\"a}yksi{\"a} annetaan laitoksille tapauskohtaisen harkinnan perusteella. Saksassa ilmansuojelulaki, sen alaiset asetukset ja tekniset ohjeet m{\"a}{\"a}rittelev{\"a}t toimialakohtaisesti ilmaan joutuvien p{\"a}{\"a}st{\"o}jen tarkkailun ja valvonnan periaatteet. T{\"a}ss{\"a} julkaisussa saksalaista k{\"a}yt{\"a}nt{\"o}{\"a} tarkastellaan mallina mahdolliselle Suomessa sovellettavalle k{\"a}yt{\"a}nn{\"o}lle. Raskasmetallipitoisuuksien mittaamiseen k{\"a}ytett{\"a}v{\"a}t menetelm{\"a}t ovat toistaiseksi mittaajan itsens{\"a} valittavissa eik{\"a} niiden soveltuvuutta virallisesti valvota. Pitoisuuksien m{\"a}{\"a}ritt{\"a}minen termisiss{\"a} prosesseissa syntyvist{\"a} poistokaasuista on vaativaa, sill{\"a} sen toteutukseen liittyy useita eri osatekij{\"o}it{\"a}. Raskasmetalleille on tyypillist{\"a}, ett{\"a} ne esiintyv{\"a}t samanaikaisesti sek{\"a} h{\"o}yry ett{\"a} hiukkasfaasissa. Kokonaispitoisuuden selvitt{\"a}miseksi molemmista faaseista on otettava n{\"a}yte samanaikaisesti. Hiukkasmaisten raskasmetallien ker{\"a}{\"a}miseen on vakiintuneen hiukkasmittausk{\"a}yt{\"a}nn{\"o}n ansiosta Suomessa melko hyv{\"a}t valmiudet. Hiukkasker{\"a}yslinjan yhdist{\"a}minen h{\"o}yryfaasiker{\"a}yslinjaan hankaloittaa hiukkasn{\"a}ytteenoton vaatimusten (n{\"a}ytteenoton isokineettisyys, usean mittauspisteen k{\"a}ytt{\"o}) toteutumista. Hiukkasn{\"a}ytteen k{\"a}sittely ja analysointi vaatii viel{\"a} kehitt{\"a}mist{\"a} tarkkojen ja vertailukelpoisten tulosten saamiseksi. H{\"o}yrym{\"a}isten raskasmetallien mittaamiseen ei toistaiseksi ole kehitetty menetelm{\"a}{\"a}, joka olisi yksiselitteisesti muita parempi. Nesteabsorptiomenetelm{\"a} on Yhdysvalloissa saavuttanut ja on Saksassa saavuttamassa virallisen aseman. Muuallakin yleisesti k{\"a}ytetyn nesteabsorptiomenetelm{\"a}n k{\"a}ytt{\"o}{\"o}n liittyy kuitenkin vaikeasti ratkaistavia ongelmia. Menetelm{\"a}t, jotka perustuvat adsorptioon kiinte{\"a}{\"a}n sorbenttiin, ovat k{\"a}ytt{\"o}ominaisuuksiltaan absorptioon perustuviin menetelmiin verrattuna selv{\"a}sti parempia. T{\"a}st{\"a} syyst{\"a} adsorptiomenetelmien kehitt{\"a}minen yleisiksi tarkkailumenetelmiksi absorptiomenetelmien sijasta on varteenotettava vaihtoehto.",
keywords = "trace elements, heavy metals, exhaust emissions, air contaminants, air pollution, environmental engineering, environmental tests, control, models, flue gases, measuring methods, requirements, instructions, aerosols, adsorption, standards, Germany, Finland",
author = "Leena Aunela and Kari Larjava",
year = "1993",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-4442-0",
series = "VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "1508",
address = "Finland",

}

Aunela, L & Larjava, K 1993, Raskasmetallipäästöjen valvonta ja tarkkailu. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, no. 1508, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Raskasmetallipäästöjen valvonta ja tarkkailu. / Aunela, Leena; Larjava, Kari.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1993. 49 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1508).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Raskasmetallipäästöjen valvonta ja tarkkailu

AU - Aunela, Leena

AU - Larjava, Kari

PY - 1993

Y1 - 1993

N2 - Raskasmetallipäästöjen valvonta ja tarkkailukäytäntö on Suomessa vielä vakiintumaton. Valvonta ja tarkkailumääräyksiä annetaan laitoksille tapauskohtaisen harkinnan perusteella. Saksassa ilmansuojelulaki, sen alaiset asetukset ja tekniset ohjeet määrittelevät toimialakohtaisesti ilmaan joutuvien päästöjen tarkkailun ja valvonnan periaatteet. Tässä julkaisussa saksalaista käytäntöä tarkastellaan mallina mahdolliselle Suomessa sovellettavalle käytännölle. Raskasmetallipitoisuuksien mittaamiseen käytettävät menetelmät ovat toistaiseksi mittaajan itsensä valittavissa eikä niiden soveltuvuutta virallisesti valvota. Pitoisuuksien määrittäminen termisissä prosesseissa syntyvistä poistokaasuista on vaativaa, sillä sen toteutukseen liittyy useita eri osatekijöitä. Raskasmetalleille on tyypillistä, että ne esiintyvät samanaikaisesti sekä höyry että hiukkasfaasissa. Kokonaispitoisuuden selvittämiseksi molemmista faaseista on otettava näyte samanaikaisesti. Hiukkasmaisten raskasmetallien keräämiseen on vakiintuneen hiukkasmittauskäytännön ansiosta Suomessa melko hyvät valmiudet. Hiukkaskeräyslinjan yhdistäminen höyryfaasikeräyslinjaan hankaloittaa hiukkasnäytteenoton vaatimusten (näytteenoton isokineettisyys, usean mittauspisteen käyttö) toteutumista. Hiukkasnäytteen käsittely ja analysointi vaatii vielä kehittämistä tarkkojen ja vertailukelpoisten tulosten saamiseksi. Höyrymäisten raskasmetallien mittaamiseen ei toistaiseksi ole kehitetty menetelmää, joka olisi yksiselitteisesti muita parempi. Nesteabsorptiomenetelmä on Yhdysvalloissa saavuttanut ja on Saksassa saavuttamassa virallisen aseman. Muuallakin yleisesti käytetyn nesteabsorptiomenetelmän käyttöön liittyy kuitenkin vaikeasti ratkaistavia ongelmia. Menetelmät, jotka perustuvat adsorptioon kiinteään sorbenttiin, ovat käyttöominaisuuksiltaan absorptioon perustuviin menetelmiin verrattuna selvästi parempia. Tästä syystä adsorptiomenetelmien kehittäminen yleisiksi tarkkailumenetelmiksi absorptiomenetelmien sijasta on varteenotettava vaihtoehto.

AB - Raskasmetallipäästöjen valvonta ja tarkkailukäytäntö on Suomessa vielä vakiintumaton. Valvonta ja tarkkailumääräyksiä annetaan laitoksille tapauskohtaisen harkinnan perusteella. Saksassa ilmansuojelulaki, sen alaiset asetukset ja tekniset ohjeet määrittelevät toimialakohtaisesti ilmaan joutuvien päästöjen tarkkailun ja valvonnan periaatteet. Tässä julkaisussa saksalaista käytäntöä tarkastellaan mallina mahdolliselle Suomessa sovellettavalle käytännölle. Raskasmetallipitoisuuksien mittaamiseen käytettävät menetelmät ovat toistaiseksi mittaajan itsensä valittavissa eikä niiden soveltuvuutta virallisesti valvota. Pitoisuuksien määrittäminen termisissä prosesseissa syntyvistä poistokaasuista on vaativaa, sillä sen toteutukseen liittyy useita eri osatekijöitä. Raskasmetalleille on tyypillistä, että ne esiintyvät samanaikaisesti sekä höyry että hiukkasfaasissa. Kokonaispitoisuuden selvittämiseksi molemmista faaseista on otettava näyte samanaikaisesti. Hiukkasmaisten raskasmetallien keräämiseen on vakiintuneen hiukkasmittauskäytännön ansiosta Suomessa melko hyvät valmiudet. Hiukkaskeräyslinjan yhdistäminen höyryfaasikeräyslinjaan hankaloittaa hiukkasnäytteenoton vaatimusten (näytteenoton isokineettisyys, usean mittauspisteen käyttö) toteutumista. Hiukkasnäytteen käsittely ja analysointi vaatii vielä kehittämistä tarkkojen ja vertailukelpoisten tulosten saamiseksi. Höyrymäisten raskasmetallien mittaamiseen ei toistaiseksi ole kehitetty menetelmää, joka olisi yksiselitteisesti muita parempi. Nesteabsorptiomenetelmä on Yhdysvalloissa saavuttanut ja on Saksassa saavuttamassa virallisen aseman. Muuallakin yleisesti käytetyn nesteabsorptiomenetelmän käyttöön liittyy kuitenkin vaikeasti ratkaistavia ongelmia. Menetelmät, jotka perustuvat adsorptioon kiinteään sorbenttiin, ovat käyttöominaisuuksiltaan absorptioon perustuviin menetelmiin verrattuna selvästi parempia. Tästä syystä adsorptiomenetelmien kehittäminen yleisiksi tarkkailumenetelmiksi absorptiomenetelmien sijasta on varteenotettava vaihtoehto.

KW - trace elements

KW - heavy metals

KW - exhaust emissions

KW - air contaminants

KW - air pollution

KW - environmental engineering

KW - environmental tests

KW - control

KW - models

KW - flue gases

KW - measuring methods

KW - requirements

KW - instructions

KW - aerosols

KW - adsorption

KW - standards

KW - Germany

KW - Finland

M3 - Report

SN - 951-38-4442-0

T3 - VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes

BT - Raskasmetallipäästöjen valvonta ja tarkkailu

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Aunela L, Larjava K. Raskasmetallipäästöjen valvonta ja tarkkailu. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1993. 49 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1508).