Rikkilaskeuman kustannuksiltaan edullisin pienentäminen kotimaisin ja ulkomaisin päästönrajoitustoimin

Translated title of the contribution: Cost-efficiency of measures to reduce sulphur deposition

Antti Lehtilä, Ilkka Savolainen, Juha-Pekka Tuovinen

    Research output: Book/ReportReport

    Abstract

    Toimet rikkipäästöjen aiheuttaman metsämaan ja järvien happamoitumisen vähentämiseksi tulisi kohdistaa tehokkaasti. Pyrittäessä rikkilaskeuman pienentämistavoitteisiin koko maassa toimenpiteiden edullisuus tulee arvioida saavutettavan laskeuman vähennyksen eikä pelkästään päästömäärän pienenemisen perusteella. Tässä raportissa kuvataan selkeä laskentamalli, jonka avulla päästöjen rajoitustoimien kustannustehokkuus tietyn alueen laskeumatavoitteiden kannalta voidaan perustellusti määrittää Rikkilaskeuman paikalliseen määrään vaikuttavat periaatteessa kaikkien päästölähteiden rikkipäästöjen määrät, saasteen kulkeutuminen ilmakehässä ja päätyminen laskeumaksi sekä luonnosta peräisin oleva taustalaskeuma. Tämän raportin laskentamallissa päästöjen kulkeutuminen on arvioitu pienehköillä etäisyyksillä Ilmatieteen laitoksen menoskaalan rikkilaskeumamallin avulla ja suuremmilla etäisyyksillä EMEP-kaukokulkeutumismallin avuna. Taustalaskeuma-arvioissa on otettu huomioon luonnontaustan lisäksi pitkään ilmakehässä kiertävästä ja Euroopan ulkopuolelta kulkeutuvasta rikistä aiheutuva aneropogeeninen taustalaskeuma. Laskeuman pienentämisen kustannustehokkuus voidaan määrittää päästöjen vähennysmenetelmien kustannusten ja päästönvähennyksen laskeumavaikutuksen avulla. Tärkeimmille Suomen energiantuotantolaitoksille on kullekin arvioitu kahden varsinaisen vähennysmenetelmän ja lisäksi polttoaineen vaihtamisen kustannukset. Myös teollisuuden prosessipäästöjen vähentymisen kustannukset on arvioitu. Neuvostoliiton lähialueiden toimenpiteiden kustannukset perustuvat päostölähdeluokkakohtaiseen arvioon ja muiden Euroopan maiden kustannukset IIASA:n (International Institute for Applied Systems Analysis) Rains-malliin. Saatuja päästöjen vähentämisen kustannusfunktioita (arvioitu vuoden 2000 tasolle) on sen jälkeen sovellettu laskeuman vähentämisen kustannustehokkuustarkasteluun kolmella suomalaisella laskeuma-alueella. Tarkastelu on tehty sekä ottaen huomioon kaikkialla Euroopassa tehtävät toimenpiteet että keskittymällä realistisemmin vain Suomessa ja Neuvostoliiton lähialueilla tehtäviin toimenpiteisiin. Tulosten mukaan päästöjen vähennystoimet on edullisinta aloittaa Etelä-Suomen ja Kuolan päästölähteistä, mutta tiukennettaessa laskeumatavoitetta myös muiden Neuvostoliiton lähialueiden suurimpien lähteiden päästönvähennykset tulevat edullisiksi varsinkin Kaakkois-Suomessa. Pyrittäessä huomattaviin laskeuman vähennyksiin koko Euroopan kattavan tarkastelun mukaan jo Keski- ja Itä-Euroopassakin tehtävät päästönvähennykset tulevat Suomen laskeuman kannalta edullisiksi.
    Original languageFinnish
    Place of PublicationEspoo
    PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
    Number of pages54
    ISBN (Print)951-38-3840-4
    Publication statusPublished - 1991
    MoE publication typeNot Eligible

    Publication series

    SeriesValtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita
    Number1212
    ISSN0358-5085

    Fingerprint

    systems analysis
    sulfur
    rain

    Keywords

    • emissions
    • sulphur emissions
    • fall-out
    • reduction
    • cost effectiveness
    • models

    Cite this

    Lehtilä, A., Savolainen, I., & Tuovinen, J-P. (1991). Rikkilaskeuman kustannuksiltaan edullisin pienentäminen kotimaisin ja ulkomaisin päästönrajoitustoimin. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, No. 1212
    Lehtilä, Antti ; Savolainen, Ilkka ; Tuovinen, Juha-Pekka. / Rikkilaskeuman kustannuksiltaan edullisin pienentäminen kotimaisin ja ulkomaisin päästönrajoitustoimin. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1991. 54 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 1212).
    @book{07042c74a9df4a368866d184a8e51fb6,
    title = "Rikkilaskeuman kustannuksiltaan edullisin pienent{\"a}minen kotimaisin ja ulkomaisin p{\"a}{\"a}st{\"o}nrajoitustoimin",
    abstract = "Toimet rikkip{\"a}{\"a}st{\"o}jen aiheuttaman mets{\"a}maan ja j{\"a}rvien happamoitumisen v{\"a}hent{\"a}miseksi tulisi kohdistaa tehokkaasti. Pyritt{\"a}ess{\"a} rikkilaskeuman pienent{\"a}mistavoitteisiin koko maassa toimenpiteiden edullisuus tulee arvioida saavutettavan laskeuman v{\"a}hennyksen eik{\"a} pelk{\"a}st{\"a}{\"a}n p{\"a}{\"a}st{\"o}m{\"a}{\"a}r{\"a}n pienenemisen perusteella. T{\"a}ss{\"a} raportissa kuvataan selke{\"a} laskentamalli, jonka avulla p{\"a}{\"a}st{\"o}jen rajoitustoimien kustannustehokkuus tietyn alueen laskeumatavoitteiden kannalta voidaan perustellusti m{\"a}{\"a}ritt{\"a}{\"a} Rikkilaskeuman paikalliseen m{\"a}{\"a}r{\"a}{\"a}n vaikuttavat periaatteessa kaikkien p{\"a}{\"a}st{\"o}l{\"a}hteiden rikkip{\"a}{\"a}st{\"o}jen m{\"a}{\"a}r{\"a}t, saasteen kulkeutuminen ilmakeh{\"a}ss{\"a} ja p{\"a}{\"a}tyminen laskeumaksi sek{\"a} luonnosta per{\"a}isin oleva taustalaskeuma. T{\"a}m{\"a}n raportin laskentamallissa p{\"a}{\"a}st{\"o}jen kulkeutuminen on arvioitu pienehk{\"o}ill{\"a} et{\"a}isyyksill{\"a} Ilmatieteen laitoksen menoskaalan rikkilaskeumamallin avulla ja suuremmilla et{\"a}isyyksill{\"a} EMEP-kaukokulkeutumismallin avuna. Taustalaskeuma-arvioissa on otettu huomioon luonnontaustan lis{\"a}ksi pitk{\"a}{\"a}n ilmakeh{\"a}ss{\"a} kiert{\"a}v{\"a}st{\"a} ja Euroopan ulkopuolelta kulkeutuvasta rikist{\"a} aiheutuva aneropogeeninen taustalaskeuma. Laskeuman pienent{\"a}misen kustannustehokkuus voidaan m{\"a}{\"a}ritt{\"a}{\"a} p{\"a}{\"a}st{\"o}jen v{\"a}hennysmenetelmien kustannusten ja p{\"a}{\"a}st{\"o}nv{\"a}hennyksen laskeumavaikutuksen avulla. T{\"a}rkeimmille Suomen energiantuotantolaitoksille on kullekin arvioitu kahden varsinaisen v{\"a}hennysmenetelm{\"a}n ja lis{\"a}ksi polttoaineen vaihtamisen kustannukset. My{\"o}s teollisuuden prosessip{\"a}{\"a}st{\"o}jen v{\"a}hentymisen kustannukset on arvioitu. Neuvostoliiton l{\"a}hialueiden toimenpiteiden kustannukset perustuvat p{\"a}ost{\"o}l{\"a}hdeluokkakohtaiseen arvioon ja muiden Euroopan maiden kustannukset IIASA:n (International Institute for Applied Systems Analysis) Rains-malliin. Saatuja p{\"a}{\"a}st{\"o}jen v{\"a}hent{\"a}misen kustannusfunktioita (arvioitu vuoden 2000 tasolle) on sen j{\"a}lkeen sovellettu laskeuman v{\"a}hent{\"a}misen kustannustehokkuustarkasteluun kolmella suomalaisella laskeuma-alueella. Tarkastelu on tehty sek{\"a} ottaen huomioon kaikkialla Euroopassa teht{\"a}v{\"a}t toimenpiteet ett{\"a} keskittym{\"a}ll{\"a} realistisemmin vain Suomessa ja Neuvostoliiton l{\"a}hialueilla teht{\"a}viin toimenpiteisiin. Tulosten mukaan p{\"a}{\"a}st{\"o}jen v{\"a}hennystoimet on edullisinta aloittaa Etel{\"a}-Suomen ja Kuolan p{\"a}{\"a}st{\"o}l{\"a}hteist{\"a}, mutta tiukennettaessa laskeumatavoitetta my{\"o}s muiden Neuvostoliiton l{\"a}hialueiden suurimpien l{\"a}hteiden p{\"a}{\"a}st{\"o}nv{\"a}hennykset tulevat edullisiksi varsinkin Kaakkois-Suomessa. Pyritt{\"a}ess{\"a} huomattaviin laskeuman v{\"a}hennyksiin koko Euroopan kattavan tarkastelun mukaan jo Keski- ja It{\"a}-Euroopassakin teht{\"a}v{\"a}t p{\"a}{\"a}st{\"o}nv{\"a}hennykset tulevat Suomen laskeuman kannalta edullisiksi.",
    keywords = "emissions, sulphur emissions, fall-out, reduction, cost effectiveness, models",
    author = "Antti Lehtil{\"a} and Ilkka Savolainen and Juha-Pekka Tuovinen",
    year = "1991",
    language = "Finnish",
    isbn = "951-38-3840-4",
    series = "Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita",
    publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
    number = "1212",
    address = "Finland",

    }

    Lehtilä, A, Savolainen, I & Tuovinen, J-P 1991, Rikkilaskeuman kustannuksiltaan edullisin pienentäminen kotimaisin ja ulkomaisin päästönrajoitustoimin. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, no. 1212, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

    Rikkilaskeuman kustannuksiltaan edullisin pienentäminen kotimaisin ja ulkomaisin päästönrajoitustoimin. / Lehtilä, Antti; Savolainen, Ilkka; Tuovinen, Juha-Pekka.

    Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1991. 54 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 1212).

    Research output: Book/ReportReport

    TY - BOOK

    T1 - Rikkilaskeuman kustannuksiltaan edullisin pienentäminen kotimaisin ja ulkomaisin päästönrajoitustoimin

    AU - Lehtilä, Antti

    AU - Savolainen, Ilkka

    AU - Tuovinen, Juha-Pekka

    PY - 1991

    Y1 - 1991

    N2 - Toimet rikkipäästöjen aiheuttaman metsämaan ja järvien happamoitumisen vähentämiseksi tulisi kohdistaa tehokkaasti. Pyrittäessä rikkilaskeuman pienentämistavoitteisiin koko maassa toimenpiteiden edullisuus tulee arvioida saavutettavan laskeuman vähennyksen eikä pelkästään päästömäärän pienenemisen perusteella. Tässä raportissa kuvataan selkeä laskentamalli, jonka avulla päästöjen rajoitustoimien kustannustehokkuus tietyn alueen laskeumatavoitteiden kannalta voidaan perustellusti määrittää Rikkilaskeuman paikalliseen määrään vaikuttavat periaatteessa kaikkien päästölähteiden rikkipäästöjen määrät, saasteen kulkeutuminen ilmakehässä ja päätyminen laskeumaksi sekä luonnosta peräisin oleva taustalaskeuma. Tämän raportin laskentamallissa päästöjen kulkeutuminen on arvioitu pienehköillä etäisyyksillä Ilmatieteen laitoksen menoskaalan rikkilaskeumamallin avulla ja suuremmilla etäisyyksillä EMEP-kaukokulkeutumismallin avuna. Taustalaskeuma-arvioissa on otettu huomioon luonnontaustan lisäksi pitkään ilmakehässä kiertävästä ja Euroopan ulkopuolelta kulkeutuvasta rikistä aiheutuva aneropogeeninen taustalaskeuma. Laskeuman pienentämisen kustannustehokkuus voidaan määrittää päästöjen vähennysmenetelmien kustannusten ja päästönvähennyksen laskeumavaikutuksen avulla. Tärkeimmille Suomen energiantuotantolaitoksille on kullekin arvioitu kahden varsinaisen vähennysmenetelmän ja lisäksi polttoaineen vaihtamisen kustannukset. Myös teollisuuden prosessipäästöjen vähentymisen kustannukset on arvioitu. Neuvostoliiton lähialueiden toimenpiteiden kustannukset perustuvat päostölähdeluokkakohtaiseen arvioon ja muiden Euroopan maiden kustannukset IIASA:n (International Institute for Applied Systems Analysis) Rains-malliin. Saatuja päästöjen vähentämisen kustannusfunktioita (arvioitu vuoden 2000 tasolle) on sen jälkeen sovellettu laskeuman vähentämisen kustannustehokkuustarkasteluun kolmella suomalaisella laskeuma-alueella. Tarkastelu on tehty sekä ottaen huomioon kaikkialla Euroopassa tehtävät toimenpiteet että keskittymällä realistisemmin vain Suomessa ja Neuvostoliiton lähialueilla tehtäviin toimenpiteisiin. Tulosten mukaan päästöjen vähennystoimet on edullisinta aloittaa Etelä-Suomen ja Kuolan päästölähteistä, mutta tiukennettaessa laskeumatavoitetta myös muiden Neuvostoliiton lähialueiden suurimpien lähteiden päästönvähennykset tulevat edullisiksi varsinkin Kaakkois-Suomessa. Pyrittäessä huomattaviin laskeuman vähennyksiin koko Euroopan kattavan tarkastelun mukaan jo Keski- ja Itä-Euroopassakin tehtävät päästönvähennykset tulevat Suomen laskeuman kannalta edullisiksi.

    AB - Toimet rikkipäästöjen aiheuttaman metsämaan ja järvien happamoitumisen vähentämiseksi tulisi kohdistaa tehokkaasti. Pyrittäessä rikkilaskeuman pienentämistavoitteisiin koko maassa toimenpiteiden edullisuus tulee arvioida saavutettavan laskeuman vähennyksen eikä pelkästään päästömäärän pienenemisen perusteella. Tässä raportissa kuvataan selkeä laskentamalli, jonka avulla päästöjen rajoitustoimien kustannustehokkuus tietyn alueen laskeumatavoitteiden kannalta voidaan perustellusti määrittää Rikkilaskeuman paikalliseen määrään vaikuttavat periaatteessa kaikkien päästölähteiden rikkipäästöjen määrät, saasteen kulkeutuminen ilmakehässä ja päätyminen laskeumaksi sekä luonnosta peräisin oleva taustalaskeuma. Tämän raportin laskentamallissa päästöjen kulkeutuminen on arvioitu pienehköillä etäisyyksillä Ilmatieteen laitoksen menoskaalan rikkilaskeumamallin avulla ja suuremmilla etäisyyksillä EMEP-kaukokulkeutumismallin avuna. Taustalaskeuma-arvioissa on otettu huomioon luonnontaustan lisäksi pitkään ilmakehässä kiertävästä ja Euroopan ulkopuolelta kulkeutuvasta rikistä aiheutuva aneropogeeninen taustalaskeuma. Laskeuman pienentämisen kustannustehokkuus voidaan määrittää päästöjen vähennysmenetelmien kustannusten ja päästönvähennyksen laskeumavaikutuksen avulla. Tärkeimmille Suomen energiantuotantolaitoksille on kullekin arvioitu kahden varsinaisen vähennysmenetelmän ja lisäksi polttoaineen vaihtamisen kustannukset. Myös teollisuuden prosessipäästöjen vähentymisen kustannukset on arvioitu. Neuvostoliiton lähialueiden toimenpiteiden kustannukset perustuvat päostölähdeluokkakohtaiseen arvioon ja muiden Euroopan maiden kustannukset IIASA:n (International Institute for Applied Systems Analysis) Rains-malliin. Saatuja päästöjen vähentämisen kustannusfunktioita (arvioitu vuoden 2000 tasolle) on sen jälkeen sovellettu laskeuman vähentämisen kustannustehokkuustarkasteluun kolmella suomalaisella laskeuma-alueella. Tarkastelu on tehty sekä ottaen huomioon kaikkialla Euroopassa tehtävät toimenpiteet että keskittymällä realistisemmin vain Suomessa ja Neuvostoliiton lähialueilla tehtäviin toimenpiteisiin. Tulosten mukaan päästöjen vähennystoimet on edullisinta aloittaa Etelä-Suomen ja Kuolan päästölähteistä, mutta tiukennettaessa laskeumatavoitetta myös muiden Neuvostoliiton lähialueiden suurimpien lähteiden päästönvähennykset tulevat edullisiksi varsinkin Kaakkois-Suomessa. Pyrittäessä huomattaviin laskeuman vähennyksiin koko Euroopan kattavan tarkastelun mukaan jo Keski- ja Itä-Euroopassakin tehtävät päästönvähennykset tulevat Suomen laskeuman kannalta edullisiksi.

    KW - emissions

    KW - sulphur emissions

    KW - fall-out

    KW - reduction

    KW - cost effectiveness

    KW - models

    M3 - Report

    SN - 951-38-3840-4

    T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita

    BT - Rikkilaskeuman kustannuksiltaan edullisin pienentäminen kotimaisin ja ulkomaisin päästönrajoitustoimin

    PB - VTT Technical Research Centre of Finland

    CY - Espoo

    ER -

    Lehtilä A, Savolainen I, Tuovinen J-P. Rikkilaskeuman kustannuksiltaan edullisin pienentäminen kotimaisin ja ulkomaisin päästönrajoitustoimin. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1991. 54 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 1212).