CTP, CTPress ja lämpölevyt

Nurmi Olli

Research output: Book/ReportReport

Abstract

CTP-tekniikan (computer-to-plate) käyttöönotto on ollut ennustettua hitaampaa. CTP-järjestelmiä ovat hankkineet erityisesti isot yritykset, mutta läpimurto markkinoille ei ole vieläkään toteutunut. Isot yritykset painavat tavallisimmin aikakauslehtiä, luetteloja ja liitteitä, ja näissä töissä ei välttämättä tarvita vedosta. Digitaaliset työnkulut voidaan optimoida tuotteittain sopiviksi ja ne tuottavat ennakoitavissa olevan tulokseen. Työnkulku on siten hyvin hallittavissa. Keskisuuret yritykset sen sijaan toimivat täysin toisenlaisessa ympäristössä. Työt ovat usein hyvin erilaisia ja työnkulkua voi olla vaikea hallita. Vedos on usein työnkulussa hyvin oleellinen, koska vedostamisella voidaan todeta virheet ennen kuin ne ehtivät painokoneelle. Pienissä yrityksissä CTP:n käyttöönotto tulee vielä kestämään. Tämä johtuu siitä, ettei digitaaliseen työnkulkuun ole vielä yleisesti siirrytty. Kyse ei ole tarvittavien apuohjelmien, kuten trapping, värinhallinta, sivuasemointi ja arkistointi, puutteesta. Esteenä on pikemminkin koulutetun työvoiman puute. Suomessa ensimmäinen CTP-laite asennettiin alkuvuodesta 1997 Helsingin Sanomien Forssan painoon. Ensimmäisen siviilipuolen CTP-laitteiston otti käyttöön Helsinki Median paino, nykyinen Hansaprint, Martinlaaksossa. Tämä tapahtui vuoden 1997 lopulla. Mutta CTP tulee vääjäämättä yleistymään. Kyse onkin enemmän ajankohdasta, milloin varsinainen läpimurto tapahtuu. Markkinoiden muutokset kohti pienempiä painoksia, suurempaa värinkäyttöä ja lyhyempiä toimitusaikoja nopeuttavat digitaalisen työkulun käyttöönottoa ja sitä kautta CTP:n yleistymistä. Parhaillaan käynnissä olevassa keskustelussa ei enää pohdita kannattaako CTP:hen ylipäätään siirtyä. Sen sijaan aiheena on lämpölevyjen ja valonherkkien CTP-levyjen erot. Valonherkillä CTP-levyillä on arviolta 70 prosentin markkinaosuus. Uusissa laitteissa myynti on kääntymässä lämpötekniikan suuntaan. Lämpölevyt on suhteellisen tuore asia verrattuna valonherkkiin levyihin, jotka ovat olleet markkinoilla jo kauan. Esim. Agfan N90A on ollut markkinoilla jo 8 vuotta, kun taas ensimmäiset termolevyt tulivat vasta kolmisen vuotta sitten. Painolevyjen valmistajien määrä on ratkaisevasti vähentynyt viimeisten vuosien aikana erilaisten yritysjärjestelyjen seurauksena. Suurimmat levyjen valmistajat ovat Agfa, Kodak Polychrome Graphics (KPG)ja Fuji. Muilla valmistajilla on marginaalinen markkinaosuus. Syntyneet yritysryhmittymät tulevat varmastijatkossa keskittämään voimansa tiettyjen levytyyppien valmistamiseen. Levyvalmistajien kehityspanokset näyttävät suuntautuvan lämpölevyihin ja uusia levytyyppejä on tulossa markkinoille lähiaikoina. Kehitystyö on kuitenkin vielä kesken ja osa suunnitelluista levyjulkistuksista on haudattu vähin äänin ja kehittely lopetettu. CTP-järjestelmiä on markkinoilla hyvin runsaasti. Tilanne luo ostajan kannalta tervettä kilpailua, mutta laitteen valinta ei ole helppoa. Oleelliseksi näyttäisi muodostuvan helppo päivitettävyys lämpötekniikkaan. CTP:n looginen jatko on painolevyjen tulostaminen suoraan painokoneella. Markkinoille onkin tullut uusia CT`Press-koneita, joskin ne ovat tarkoitettu lähinnä pienten painosten painamiseen. CTPrcss-koneiden kannattavin toiminta-alue on digitaalisten painokoneiden ja tavanomaisten offsetpainokoneiden välimaastossa.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages23
Publication statusPublished - 1999
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

SeriesGT-raportti
Number2/1999
ISSN1456-1689

Cite this

Olli, N. (1999). CTP, CTPress ja lämpölevyt. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. GT-raportti, No. 2/1999
Olli, Nurmi. / CTP, CTPress ja lämpölevyt. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1999. 23 p. (GT-raportti; No. 2/1999).
@book{befba0f6cf3f42c3a663f45011769434,
title = "CTP, CTPress ja l{\"a}mp{\"o}levyt",
abstract = "CTP-tekniikan (computer-to-plate) k{\"a}ytt{\"o}{\"o}notto on ollut ennustettua hitaampaa. CTP-j{\"a}rjestelmi{\"a} ovat hankkineet erityisesti isot yritykset, mutta l{\"a}pimurto markkinoille ei ole viel{\"a}k{\"a}{\"a}n toteutunut. Isot yritykset painavat tavallisimmin aikakauslehti{\"a}, luetteloja ja liitteit{\"a}, ja n{\"a}iss{\"a} t{\"o}iss{\"a} ei v{\"a}ltt{\"a}m{\"a}tt{\"a} tarvita vedosta. Digitaaliset ty{\"o}nkulut voidaan optimoida tuotteittain sopiviksi ja ne tuottavat ennakoitavissa olevan tulokseen. Ty{\"o}nkulku on siten hyvin hallittavissa. Keskisuuret yritykset sen sijaan toimivat t{\"a}ysin toisenlaisessa ymp{\"a}rist{\"o}ss{\"a}. Ty{\"o}t ovat usein hyvin erilaisia ja ty{\"o}nkulkua voi olla vaikea hallita. Vedos on usein ty{\"o}nkulussa hyvin oleellinen, koska vedostamisella voidaan todeta virheet ennen kuin ne ehtiv{\"a}t painokoneelle. Pieniss{\"a} yrityksiss{\"a} CTP:n k{\"a}ytt{\"o}{\"o}notto tulee viel{\"a} kest{\"a}m{\"a}{\"a}n. T{\"a}m{\"a} johtuu siit{\"a}, ettei digitaaliseen ty{\"o}nkulkuun ole viel{\"a} yleisesti siirrytty. Kyse ei ole tarvittavien apuohjelmien, kuten trapping, v{\"a}rinhallinta, sivuasemointi ja arkistointi, puutteesta. Esteen{\"a} on pikemminkin koulutetun ty{\"o}voiman puute. Suomessa ensimm{\"a}inen CTP-laite asennettiin alkuvuodesta 1997 Helsingin Sanomien Forssan painoon. Ensimm{\"a}isen siviilipuolen CTP-laitteiston otti k{\"a}ytt{\"o}{\"o}n Helsinki Median paino, nykyinen Hansaprint, Martinlaaksossa. T{\"a}m{\"a} tapahtui vuoden 1997 lopulla. Mutta CTP tulee v{\"a}{\"a}j{\"a}{\"a}m{\"a}tt{\"a} yleistym{\"a}{\"a}n. Kyse onkin enemm{\"a}n ajankohdasta, milloin varsinainen l{\"a}pimurto tapahtuu. Markkinoiden muutokset kohti pienempi{\"a} painoksia, suurempaa v{\"a}rink{\"a}ytt{\"o}{\"a} ja lyhyempi{\"a} toimitusaikoja nopeuttavat digitaalisen ty{\"o}kulun k{\"a}ytt{\"o}{\"o}nottoa ja sit{\"a} kautta CTP:n yleistymist{\"a}. Parhaillaan k{\"a}ynniss{\"a} olevassa keskustelussa ei en{\"a}{\"a} pohdita kannattaako CTP:hen ylip{\"a}{\"a}t{\"a}{\"a}n siirty{\"a}. Sen sijaan aiheena on l{\"a}mp{\"o}levyjen ja valonherkkien CTP-levyjen erot. Valonherkill{\"a} CTP-levyill{\"a} on arviolta 70 prosentin markkinaosuus. Uusissa laitteissa myynti on k{\"a}{\"a}ntym{\"a}ss{\"a} l{\"a}mp{\"o}tekniikan suuntaan. L{\"a}mp{\"o}levyt on suhteellisen tuore asia verrattuna valonherkkiin levyihin, jotka ovat olleet markkinoilla jo kauan. Esim. Agfan N90A on ollut markkinoilla jo 8 vuotta, kun taas ensimm{\"a}iset termolevyt tulivat vasta kolmisen vuotta sitten. Painolevyjen valmistajien m{\"a}{\"a}r{\"a} on ratkaisevasti v{\"a}hentynyt viimeisten vuosien aikana erilaisten yritysj{\"a}rjestelyjen seurauksena. Suurimmat levyjen valmistajat ovat Agfa, Kodak Polychrome Graphics (KPG)ja Fuji. Muilla valmistajilla on marginaalinen markkinaosuus. Syntyneet yritysryhmittym{\"a}t tulevat varmastijatkossa keskitt{\"a}m{\"a}{\"a}n voimansa tiettyjen levytyyppien valmistamiseen. Levyvalmistajien kehityspanokset n{\"a}ytt{\"a}v{\"a}t suuntautuvan l{\"a}mp{\"o}levyihin ja uusia levytyyppej{\"a} on tulossa markkinoille l{\"a}hiaikoina. Kehitysty{\"o} on kuitenkin viel{\"a} kesken ja osa suunnitelluista levyjulkistuksista on haudattu v{\"a}hin {\"a}{\"a}nin ja kehittely lopetettu. CTP-j{\"a}rjestelmi{\"a} on markkinoilla hyvin runsaasti. Tilanne luo ostajan kannalta tervett{\"a} kilpailua, mutta laitteen valinta ei ole helppoa. Oleelliseksi n{\"a}ytt{\"a}isi muodostuvan helppo p{\"a}ivitett{\"a}vyys l{\"a}mp{\"o}tekniikkaan. CTP:n looginen jatko on painolevyjen tulostaminen suoraan painokoneella. Markkinoille onkin tullut uusia CT`Press-koneita, joskin ne ovat tarkoitettu l{\"a}hinn{\"a} pienten painosten painamiseen. CTPrcss-koneiden kannattavin toiminta-alue on digitaalisten painokoneiden ja tavanomaisten offsetpainokoneiden v{\"a}limaastossa.",
author = "Nurmi Olli",
year = "1999",
language = "Finnish",
series = "GT-raportti",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "2/1999",
address = "Finland",

}

Olli, N 1999, CTP, CTPress ja lämpölevyt. GT-raportti, no. 2/1999, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

CTP, CTPress ja lämpölevyt. / Olli, Nurmi.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1999. 23 p. (GT-raportti; No. 2/1999).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - CTP, CTPress ja lämpölevyt

AU - Olli, Nurmi

PY - 1999

Y1 - 1999

N2 - CTP-tekniikan (computer-to-plate) käyttöönotto on ollut ennustettua hitaampaa. CTP-järjestelmiä ovat hankkineet erityisesti isot yritykset, mutta läpimurto markkinoille ei ole vieläkään toteutunut. Isot yritykset painavat tavallisimmin aikakauslehtiä, luetteloja ja liitteitä, ja näissä töissä ei välttämättä tarvita vedosta. Digitaaliset työnkulut voidaan optimoida tuotteittain sopiviksi ja ne tuottavat ennakoitavissa olevan tulokseen. Työnkulku on siten hyvin hallittavissa. Keskisuuret yritykset sen sijaan toimivat täysin toisenlaisessa ympäristössä. Työt ovat usein hyvin erilaisia ja työnkulkua voi olla vaikea hallita. Vedos on usein työnkulussa hyvin oleellinen, koska vedostamisella voidaan todeta virheet ennen kuin ne ehtivät painokoneelle. Pienissä yrityksissä CTP:n käyttöönotto tulee vielä kestämään. Tämä johtuu siitä, ettei digitaaliseen työnkulkuun ole vielä yleisesti siirrytty. Kyse ei ole tarvittavien apuohjelmien, kuten trapping, värinhallinta, sivuasemointi ja arkistointi, puutteesta. Esteenä on pikemminkin koulutetun työvoiman puute. Suomessa ensimmäinen CTP-laite asennettiin alkuvuodesta 1997 Helsingin Sanomien Forssan painoon. Ensimmäisen siviilipuolen CTP-laitteiston otti käyttöön Helsinki Median paino, nykyinen Hansaprint, Martinlaaksossa. Tämä tapahtui vuoden 1997 lopulla. Mutta CTP tulee vääjäämättä yleistymään. Kyse onkin enemmän ajankohdasta, milloin varsinainen läpimurto tapahtuu. Markkinoiden muutokset kohti pienempiä painoksia, suurempaa värinkäyttöä ja lyhyempiä toimitusaikoja nopeuttavat digitaalisen työkulun käyttöönottoa ja sitä kautta CTP:n yleistymistä. Parhaillaan käynnissä olevassa keskustelussa ei enää pohdita kannattaako CTP:hen ylipäätään siirtyä. Sen sijaan aiheena on lämpölevyjen ja valonherkkien CTP-levyjen erot. Valonherkillä CTP-levyillä on arviolta 70 prosentin markkinaosuus. Uusissa laitteissa myynti on kääntymässä lämpötekniikan suuntaan. Lämpölevyt on suhteellisen tuore asia verrattuna valonherkkiin levyihin, jotka ovat olleet markkinoilla jo kauan. Esim. Agfan N90A on ollut markkinoilla jo 8 vuotta, kun taas ensimmäiset termolevyt tulivat vasta kolmisen vuotta sitten. Painolevyjen valmistajien määrä on ratkaisevasti vähentynyt viimeisten vuosien aikana erilaisten yritysjärjestelyjen seurauksena. Suurimmat levyjen valmistajat ovat Agfa, Kodak Polychrome Graphics (KPG)ja Fuji. Muilla valmistajilla on marginaalinen markkinaosuus. Syntyneet yritysryhmittymät tulevat varmastijatkossa keskittämään voimansa tiettyjen levytyyppien valmistamiseen. Levyvalmistajien kehityspanokset näyttävät suuntautuvan lämpölevyihin ja uusia levytyyppejä on tulossa markkinoille lähiaikoina. Kehitystyö on kuitenkin vielä kesken ja osa suunnitelluista levyjulkistuksista on haudattu vähin äänin ja kehittely lopetettu. CTP-järjestelmiä on markkinoilla hyvin runsaasti. Tilanne luo ostajan kannalta tervettä kilpailua, mutta laitteen valinta ei ole helppoa. Oleelliseksi näyttäisi muodostuvan helppo päivitettävyys lämpötekniikkaan. CTP:n looginen jatko on painolevyjen tulostaminen suoraan painokoneella. Markkinoille onkin tullut uusia CT`Press-koneita, joskin ne ovat tarkoitettu lähinnä pienten painosten painamiseen. CTPrcss-koneiden kannattavin toiminta-alue on digitaalisten painokoneiden ja tavanomaisten offsetpainokoneiden välimaastossa.

AB - CTP-tekniikan (computer-to-plate) käyttöönotto on ollut ennustettua hitaampaa. CTP-järjestelmiä ovat hankkineet erityisesti isot yritykset, mutta läpimurto markkinoille ei ole vieläkään toteutunut. Isot yritykset painavat tavallisimmin aikakauslehtiä, luetteloja ja liitteitä, ja näissä töissä ei välttämättä tarvita vedosta. Digitaaliset työnkulut voidaan optimoida tuotteittain sopiviksi ja ne tuottavat ennakoitavissa olevan tulokseen. Työnkulku on siten hyvin hallittavissa. Keskisuuret yritykset sen sijaan toimivat täysin toisenlaisessa ympäristössä. Työt ovat usein hyvin erilaisia ja työnkulkua voi olla vaikea hallita. Vedos on usein työnkulussa hyvin oleellinen, koska vedostamisella voidaan todeta virheet ennen kuin ne ehtivät painokoneelle. Pienissä yrityksissä CTP:n käyttöönotto tulee vielä kestämään. Tämä johtuu siitä, ettei digitaaliseen työnkulkuun ole vielä yleisesti siirrytty. Kyse ei ole tarvittavien apuohjelmien, kuten trapping, värinhallinta, sivuasemointi ja arkistointi, puutteesta. Esteenä on pikemminkin koulutetun työvoiman puute. Suomessa ensimmäinen CTP-laite asennettiin alkuvuodesta 1997 Helsingin Sanomien Forssan painoon. Ensimmäisen siviilipuolen CTP-laitteiston otti käyttöön Helsinki Median paino, nykyinen Hansaprint, Martinlaaksossa. Tämä tapahtui vuoden 1997 lopulla. Mutta CTP tulee vääjäämättä yleistymään. Kyse onkin enemmän ajankohdasta, milloin varsinainen läpimurto tapahtuu. Markkinoiden muutokset kohti pienempiä painoksia, suurempaa värinkäyttöä ja lyhyempiä toimitusaikoja nopeuttavat digitaalisen työkulun käyttöönottoa ja sitä kautta CTP:n yleistymistä. Parhaillaan käynnissä olevassa keskustelussa ei enää pohdita kannattaako CTP:hen ylipäätään siirtyä. Sen sijaan aiheena on lämpölevyjen ja valonherkkien CTP-levyjen erot. Valonherkillä CTP-levyillä on arviolta 70 prosentin markkinaosuus. Uusissa laitteissa myynti on kääntymässä lämpötekniikan suuntaan. Lämpölevyt on suhteellisen tuore asia verrattuna valonherkkiin levyihin, jotka ovat olleet markkinoilla jo kauan. Esim. Agfan N90A on ollut markkinoilla jo 8 vuotta, kun taas ensimmäiset termolevyt tulivat vasta kolmisen vuotta sitten. Painolevyjen valmistajien määrä on ratkaisevasti vähentynyt viimeisten vuosien aikana erilaisten yritysjärjestelyjen seurauksena. Suurimmat levyjen valmistajat ovat Agfa, Kodak Polychrome Graphics (KPG)ja Fuji. Muilla valmistajilla on marginaalinen markkinaosuus. Syntyneet yritysryhmittymät tulevat varmastijatkossa keskittämään voimansa tiettyjen levytyyppien valmistamiseen. Levyvalmistajien kehityspanokset näyttävät suuntautuvan lämpölevyihin ja uusia levytyyppejä on tulossa markkinoille lähiaikoina. Kehitystyö on kuitenkin vielä kesken ja osa suunnitelluista levyjulkistuksista on haudattu vähin äänin ja kehittely lopetettu. CTP-järjestelmiä on markkinoilla hyvin runsaasti. Tilanne luo ostajan kannalta tervettä kilpailua, mutta laitteen valinta ei ole helppoa. Oleelliseksi näyttäisi muodostuvan helppo päivitettävyys lämpötekniikkaan. CTP:n looginen jatko on painolevyjen tulostaminen suoraan painokoneella. Markkinoille onkin tullut uusia CT`Press-koneita, joskin ne ovat tarkoitettu lähinnä pienten painosten painamiseen. CTPrcss-koneiden kannattavin toiminta-alue on digitaalisten painokoneiden ja tavanomaisten offsetpainokoneiden välimaastossa.

M3 - Report

T3 - GT-raportti

BT - CTP, CTPress ja lämpölevyt

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Olli N. CTP, CTPress ja lämpölevyt. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1999. 23 p. (GT-raportti; No. 2/1999).