TY - BOOK
T1 - CTP, CTPress ja lämpölevyt
AU - Nurmi, Olli
PY - 1999
Y1 - 1999
N2 - CTP-tekniikan (computer-to-plate) käyttöönotto on ollut
ennustettua hitaampaa. CTP-järjestelmiä ovat hankkineet
erityisesti isot yritykset, mutta läpimurto markkinoille
ei ole vieläkään toteutunut.
Isot yritykset painavat tavallisimmin aikakauslehtiä,
luetteloja ja liitteitä, ja näissä töissä ei välttämättä
tarvita vedosta. Digitaaliset työnkulut voidaan optimoida
tuotteittain sopiviksi ja ne tuottavat ennakoitavissa
olevan tulokseen. Työnkulku on siten hyvin hallittavissa.
Keskisuuret yritykset sen sijaan toimivat täysin
toisenlaisessa ympäristössä. Työt ovat usein hyvin
erilaisia ja työnkulkua voi olla vaikea hallita. Vedos on
usein työnkulussa hyvin oleellinen, koska vedostamisella
voidaan todeta virheet ennen kuin ne ehtivät
painokoneelle.
Pienissä yrityksissä CTP:n käyttöönotto tulee vielä
kestämään. Tämä johtuu siitä, ettei digitaaliseen
työnkulkuun ole vielä yleisesti siirrytty. Kyse ei ole
tarvittavien apuohjelmien, kuten trapping, värinhallinta,
sivuasemointi ja arkistointi, puutteesta. Esteenä on
pikemminkin koulutetun työvoiman puute.
Suomessa ensimmäinen CTP-laite asennettiin alkuvuodesta
1997 Helsingin Sanomien Forssan painoon. Ensimmäisen
siviilipuolen CTP-laitteiston otti käyttöön Helsinki
Median paino, nykyinen Hansaprint, Martinlaaksossa. Tämä
tapahtui vuoden 1997 lopulla.
Mutta CTP tulee vääjäämättä yleistymään. Kyse onkin
enemmän ajankohdasta, milloin varsinainen läpimurto
tapahtuu. Markkinoiden muutokset kohti pienempiä
painoksia, suurempaa värinkäyttöä ja lyhyempiä
toimitusaikoja nopeuttavat digitaalisen työkulun
käyttöönottoa ja sitä kautta CTP:n yleistymistä.
Parhaillaan käynnissä olevassa keskustelussa ei
enää pohdita kannattaako CTP:hen ylipäätään siirtyä. Sen
sijaan aiheena on lämpölevyjen ja valonherkkien
CTP-levyjen erot. Valonherkillä CTP-levyillä on arviolta
70 prosentin markkinaosuus. Uusissa laitteissa myynti on
kääntymässä lämpötekniikan suuntaan.
Lämpölevyt on suhteellisen tuore asia verrattuna
valonherkkiin levyihin, jotka ovat olleet markkinoilla jo
kauan. Esim. Agfan N90A on ollut markkinoilla jo 8
vuotta, kun taas ensimmäiset termolevyt tulivat vasta
kolmisen vuotta sitten.
Painolevyjen valmistajien määrä on ratkaisevasti
vähentynyt viimeisten vuosien aikana erilaisten
yritysjärjestelyjen seurauksena. Suurimmat levyjen
valmistajat ovat Agfa, Kodak Polychrome Graphics (KPG)ja
Fuji. Muilla valmistajilla on marginaalinen
markkinaosuus. Syntyneet yritysryhmittymät tulevat
varmastijatkossa keskittämään voimansa tiettyjen
levytyyppien valmistamiseen.
Levyvalmistajien kehityspanokset näyttävät suuntautuvan
lämpölevyihin ja uusia levytyyppejä on tulossa
markkinoille lähiaikoina. Kehitystyö on kuitenkin vielä
kesken ja osa suunnitelluista levyjulkistuksista on
haudattu vähin äänin ja kehittely lopetettu.
CTP-järjestelmiä on markkinoilla hyvin runsaasti. Tilanne
luo ostajan kannalta tervettä kilpailua, mutta laitteen
valinta ei ole helppoa. Oleelliseksi näyttäisi
muodostuvan helppo päivitettävyys lämpötekniikkaan.
CTP:n looginen jatko on painolevyjen tulostaminen suoraan
painokoneella. Markkinoille onkin tullut uusia
CT`Press-koneita, joskin ne ovat tarkoitettu lähinnä
pienten painosten painamiseen. CTPrcss-koneiden
kannattavin toiminta-alue on digitaalisten painokoneiden
ja tavanomaisten offsetpainokoneiden välimaastossa.
AB - CTP-tekniikan (computer-to-plate) käyttöönotto on ollut
ennustettua hitaampaa. CTP-järjestelmiä ovat hankkineet
erityisesti isot yritykset, mutta läpimurto markkinoille
ei ole vieläkään toteutunut.
Isot yritykset painavat tavallisimmin aikakauslehtiä,
luetteloja ja liitteitä, ja näissä töissä ei välttämättä
tarvita vedosta. Digitaaliset työnkulut voidaan optimoida
tuotteittain sopiviksi ja ne tuottavat ennakoitavissa
olevan tulokseen. Työnkulku on siten hyvin hallittavissa.
Keskisuuret yritykset sen sijaan toimivat täysin
toisenlaisessa ympäristössä. Työt ovat usein hyvin
erilaisia ja työnkulkua voi olla vaikea hallita. Vedos on
usein työnkulussa hyvin oleellinen, koska vedostamisella
voidaan todeta virheet ennen kuin ne ehtivät
painokoneelle.
Pienissä yrityksissä CTP:n käyttöönotto tulee vielä
kestämään. Tämä johtuu siitä, ettei digitaaliseen
työnkulkuun ole vielä yleisesti siirrytty. Kyse ei ole
tarvittavien apuohjelmien, kuten trapping, värinhallinta,
sivuasemointi ja arkistointi, puutteesta. Esteenä on
pikemminkin koulutetun työvoiman puute.
Suomessa ensimmäinen CTP-laite asennettiin alkuvuodesta
1997 Helsingin Sanomien Forssan painoon. Ensimmäisen
siviilipuolen CTP-laitteiston otti käyttöön Helsinki
Median paino, nykyinen Hansaprint, Martinlaaksossa. Tämä
tapahtui vuoden 1997 lopulla.
Mutta CTP tulee vääjäämättä yleistymään. Kyse onkin
enemmän ajankohdasta, milloin varsinainen läpimurto
tapahtuu. Markkinoiden muutokset kohti pienempiä
painoksia, suurempaa värinkäyttöä ja lyhyempiä
toimitusaikoja nopeuttavat digitaalisen työkulun
käyttöönottoa ja sitä kautta CTP:n yleistymistä.
Parhaillaan käynnissä olevassa keskustelussa ei
enää pohdita kannattaako CTP:hen ylipäätään siirtyä. Sen
sijaan aiheena on lämpölevyjen ja valonherkkien
CTP-levyjen erot. Valonherkillä CTP-levyillä on arviolta
70 prosentin markkinaosuus. Uusissa laitteissa myynti on
kääntymässä lämpötekniikan suuntaan.
Lämpölevyt on suhteellisen tuore asia verrattuna
valonherkkiin levyihin, jotka ovat olleet markkinoilla jo
kauan. Esim. Agfan N90A on ollut markkinoilla jo 8
vuotta, kun taas ensimmäiset termolevyt tulivat vasta
kolmisen vuotta sitten.
Painolevyjen valmistajien määrä on ratkaisevasti
vähentynyt viimeisten vuosien aikana erilaisten
yritysjärjestelyjen seurauksena. Suurimmat levyjen
valmistajat ovat Agfa, Kodak Polychrome Graphics (KPG)ja
Fuji. Muilla valmistajilla on marginaalinen
markkinaosuus. Syntyneet yritysryhmittymät tulevat
varmastijatkossa keskittämään voimansa tiettyjen
levytyyppien valmistamiseen.
Levyvalmistajien kehityspanokset näyttävät suuntautuvan
lämpölevyihin ja uusia levytyyppejä on tulossa
markkinoille lähiaikoina. Kehitystyö on kuitenkin vielä
kesken ja osa suunnitelluista levyjulkistuksista on
haudattu vähin äänin ja kehittely lopetettu.
CTP-järjestelmiä on markkinoilla hyvin runsaasti. Tilanne
luo ostajan kannalta tervettä kilpailua, mutta laitteen
valinta ei ole helppoa. Oleelliseksi näyttäisi
muodostuvan helppo päivitettävyys lämpötekniikkaan.
CTP:n looginen jatko on painolevyjen tulostaminen suoraan
painokoneella. Markkinoille onkin tullut uusia
CT`Press-koneita, joskin ne ovat tarkoitettu lähinnä
pienten painosten painamiseen. CTPrcss-koneiden
kannattavin toiminta-alue on digitaalisten painokoneiden
ja tavanomaisten offsetpainokoneiden välimaastossa.
M3 - Report
T3 - GT-raportti
BT - CTP, CTPress ja lämpölevyt
PB - VTT Technical Research Centre of Finland
CY - Espoo
ER -