CTP, CTPress ja lämpölevyt

CTP-tekniikan (computer-to-plate) käyttöönotto on ollut ennustettua hitaampaa. CTP-järjestelmiä ovat hankkineet erityisesti isot yritykset, mutta läpimurto markkinoille ei ole vieläkään toteutunut. Isot yritykset painavat tavallisimmin aikakauslehtiä, luetteloja ja liitteitä, ja näissä töissä ei välttämättä tarvita vedosta. Digitaaliset työnkulut voidaan optimoida tuotteittain sopiviksi ja ne tuottavat ennakoitavissa olevan tulokseen. Työnkulku on siten hyvin hallittavissa. Keskisuuret yritykset sen sijaan toimivat täysin toisenlaisessa ympäristössä. Työt ovat usein hyvin erilaisia ja työnkulkua voi olla vaikea hallita. Vedos on usein työnkulussa hyvin oleellinen, koska vedostamisella voidaan todeta virheet ennen kuin ne ehtivät painokoneelle. Pienissä yrityksissä CTP:n käyttöönotto tulee vielä kestämään. Tämä johtuu siitä, ettei digitaaliseen työnkulkuun ole vielä yleisesti siirrytty. Kyse ei ole tarvittavien apuohjelmien, kuten trapping, värinhallinta, sivuasemointi ja arkistointi, puutteesta. Esteenä on pikemminkin koulutetun työvoiman puute. Suomessa ensimmäinen CTP-laite asennettiin alkuvuodesta 1997 Helsingin Sanomien Forssan painoon. Ensimmäisen siviilipuolen CTP-laitteiston otti käyttöön Helsinki Median paino, nykyinen Hansaprint, Martinlaaksossa. Tämä tapahtui vuoden 1997 lopulla. Mutta CTP tulee vääjäämättä yleistymään. Kyse onkin enemmän ajankohdasta, milloin varsinainen läpimurto tapahtuu. Markkinoiden muutokset kohti pienempiä painoksia, suurempaa värinkäyttöä ja lyhyempiä toimitusaikoja nopeuttavat digitaalisen työkulun käyttöönottoa ja sitä kautta CTP:n yleistymistä. Parhaillaan käynnissä olevassa keskustelussa ei enää pohdita kannattaako CTP:hen ylipäätään siirtyä. Sen sijaan aiheena on lämpölevyjen ja valonherkkien CTP-levyjen erot. Valonherkillä CTP-levyillä on arviolta 70 prosentin markkinaosuus. Uusissa laitteissa myynti on kääntymässä lämpötekniikan suuntaan. Lämpölevyt on suhteellisen tuore asia verrattuna valonherkkiin levyihin, jotka ovat olleet markkinoilla jo kauan. Esim. Agfan N90A on ollut markkinoilla jo 8 vuotta, kun taas ensimmäiset termolevyt tulivat vasta kolmisen vuotta sitten. Painolevyjen valmistajien määrä on ratkaisevasti vähentynyt viimeisten vuosien aikana erilaisten yritysjärjestelyjen seurauksena. Suurimmat levyjen valmistajat ovat Agfa, Kodak Polychrome Graphics (KPG)ja Fuji. Muilla valmistajilla on marginaalinen markkinaosuus. Syntyneet yritysryhmittymät tulevat varmastijatkossa keskittämään voimansa tiettyjen levytyyppien valmistamiseen. Levyvalmistajien kehityspanokset näyttävät suuntautuvan lämpölevyihin ja uusia levytyyppejä on tulossa markkinoille lähiaikoina. Kehitystyö on kuitenkin vielä kesken ja osa suunnitelluista levyjulkistuksista on haudattu vähin äänin ja kehittely lopetettu. CTP-järjestelmiä on markkinoilla hyvin runsaasti. Tilanne luo ostajan kannalta tervettä kilpailua, mutta laitteen valinta ei ole helppoa. Oleelliseksi näyttäisi muodostuvan helppo päivitettävyys lämpötekniikkaan. CTP:n looginen jatko on painolevyjen tulostaminen suoraan painokoneella. Markkinoille onkin tullut uusia CT`Press-koneita, joskin ne ovat tarkoitettu lähinnä pienten painosten painamiseen. CTPrcss-koneiden kannattavin toiminta-alue on digitaalisten painokoneiden ja tavanomaisten offsetpainokoneiden välimaastossa.