Design and evaluation of online and mobile applications for stress management and healthy eating: Dissertation

Stressinhallinta ja terveellinen syöminen ovat alituisen kamppailun aihe monille länsimaisille ihmisille. Niin yksilöt kuin yhteiskuntakin joutuvat vastaamaan pitkäkestoisen stressin ja epäterveellisen ruokavalion seurauksista. Sepelvaltimotauti on tällä hetkellä maailman yleisin kuolinsyy, ja masennus on yleisin työkyvyttömyyden syy. Varhainen puuttuminen ongelmiin edellyttää skaalautuvia ja edullisia keinoja, jotka tukevat terveellisiä syömisvalintoja ja päivittäistä stressistä palautumista. Nykyteknologia tarjoaa monia mahdollisuuksia päivittäiseen hyvinvoinnin hallintaan, mutta lupaavista tutkimustuloksista huolimatta vain harva terveyttä edistävä sovellus on päätynyt laajamittaiseen käyttöön. Tämän väitöskirjan tavoitteena oli selvittää terveyttä edistävien verkko- ja mobiilisovellusten käyttöä oikeassa maailmassa, arvioida niiden objektiivisia ja subjektiivisia hyötyjä sekä kehittää suunnitteluperiaatteita ennalta ehkäiseville sovelluksille. Stressinhallintaan ja terveelliseen syömiseen tarkoitettuja verkko- ja mobiilisovelluksia tutkittiin kuudessa tutkimuksessa eri asetelmissa ja eri kohderyhmillä. Kahdessa tutkimuksista selvitettiin terveelliseen syömiseen tarkoitettujen verkko- ja mobiilisovellusten käyttöä ja havaittiin, että sovellusten tavoittamista lähes 200 000 käyttäjästä alle 10 % pysyi aktiivikäyttäjinä. Kaksi tutkimuksista arvioi teknologiavälineiden hyötyjä yhdistettynä ryhmämuotoiseen stressinhallintainterventioon ja havaitsi parannuksia hyvinvoinnissa sekä aktiivista välineiden käyttöä, joskin ihmiskontaktia arvostettiin eniten. Kaksi tutkimuksista analysoi stressinhallintasovelluksia ja esitti niille uusia suunnitteluperiaatteita. Löydösten perusteella vapaasti saatavilla olevat sovellukset voivat tavoittaa suuren joukon käyttäjiä, mutta käyttö on todennäköisesti hyvin lyhytaikaista, ja on epävarmaa, saavutetaanko oikea kohdeyleisö. Sovellukset voivat edistää hyvinvointia ja tukea käyttäytymismuutoksia, jos ne ovat yksinkertaisia, kiinnostavia ja sopivia jokapäiväiseen elämään. Sovellussuunnittelun tulisi tukea pieniä päivittäisiä välitöntä hyötyä aikaansaavia tekoja, painottaa itsensä kehittämistä ja pohdintaa sekä opastaa säilyttäen kuitenkin valinnanvapauden. Tulokset puoltavat verkko- ja mobiilisovellusten hyödynnettävyyttä ja soveltuvuutta yksilötason terveyden edistämiseen, mutta niissä korostuu myös suunnitelmallisen teorioihin perustuvan, käyttäjäkeskeisen ja liiketoimintaa painottavan lähestymistavan tärkeys interventioiden kehittämisessä. Sovellusten yhteiskunnalliset vaikutukset voivat jäädä vähäisiksi, mikäli niiden käyttöönottoa, ylläpitoa ja levittämistä oikeassa maailmassa ei oteta heti alusta asti huomioon intervention kehitysprosessissa.