Työkoneiden käytön jälkeisen käsittelyn suunnittelu

Translated title of the contribution: Design for end-of-life treatment of work machines

Hannele Tonteri, Saija Vatanen, Markku Kuuva

Research output: Book/ReportReportProfessional

Abstract

Raportti on laadittu "Ympäristötekniset vaatimukset ajoneuvojen ja työkoneiden suunnittelussa"-projektissa. Projektiin osallistuneiden yritysten tuotteiden mukaisesti tässä raportissa työkoneella tarkoitetaan traktoreita ja metsäkoneita. Projektin johtoryhmään kuuluivat seuraavat yritykset: Valtra Oy, Timberjack Oy, Ponsse Oyj, Rautaruukki Oyj Corporate R & D, M-Filter Oy ja Tamglass Turvalasi Oy. Työkoneiden materiaalijakaumassa metallien osuus on noin 85 m-%, kumin osuus on noin 10 m-% ja muovien osuus noin 5 m-%. Työkoneissa käytettävät teräslaadut ovat pääasiassa seostamattomia perus- ja laatuteräksiä tai lujia hitsattavia teräksiä. Tavallisia käyttökohteita ovat työkoneiden rungot ja niiden osat. Valurautaa käytetään mm. sylinteriryhmissä, männänrenkaissa, vaihteiston osissa, hammaspyörissä, ketjupyörissä, jarrurummussa tai akseleissa. Kumi on pääasiallisesti renkaissa. Suurin osa muoviosista on ohjaamossa ja suurimpia muoviosia ovat yleensä erilaiset suojat, kotelot, säiliöt ja kokolattiamatot. Myös työkoneiden ikkunat voivat muovisia. Seostamattoman teräs- ja valurautaromun kierrätyksen menetelmät ovat jo olemassa ja suhteellisen hyvin myös käytössä. Tällaiselle romulle on metallurgisten vaatimusten lisäksi kappalekokoa koskevia vaatimuksia. Teräsromun hiilipitoisuus ei vaikuta sen kierrätykseen. Teräsromun seosaineille on pitoisuusrajoituksia. Romun vastaanottovaatimukset vaihtelevat terästehdas- ja valimokohtaisesti. Suomessa renkaiden kumille on ollut olemassa kierrätysjärjestelmä vuodesta 1996 lähtien. Muoveille ei ole vielä vakiintunutta kierrätyskäytäntöä. Muovien kierrätyksen tai hyödyntämisen tai molempien saattaminen valtakunnallisesti toimivaksi käytännöksi on tarkoituksenmukaista etenkin, kun muovien määrä työkoneissa näyttää tulevaisuudessa kasvavan. Työkoneiden käytön jälkeisen käsittelyn määrittely edellyttää tiivistä yhteistyötä työkoneiden valmistajien, osien ja materiaalien valmistajien, jakelijoiden, kuluttajien, purkajien, käytetyn materiaalien kerääjien ja käsittelijöiden välillä. Yhteistyökuvioiden luomiseksi ja ylläpitämiseksi yritysten on verkostoiduttava uudella tavalla. Eri valmistajien välinen yhteistyö nousee perinteisten yhteistyökuvioiden rinnalle. Tällöin kierrätyskäytännöt voivat olla lähes samanlaisia, jolloin ne voivat toteutua yhteistyössä eri valmistajien kanssa.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages38
ISBN (Print)951-38-5765-4
Publication statusPublished - 2000
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

NameVTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes
PublisherVTT
No.2063
ISSN (Print)1235-0605
ISSN (Electronic)1455-0865

Fingerprint

Olla

Keywords

  • work
  • machines
  • agricultural machines
  • farming machines
  • recycling
  • environmental protection
  • scrap steel
  • scrap metal
  • vehicles
  • restrictions
  • design
  • rubber
  • plastics
  • cast iron

Cite this

Tonteri, H., Vatanen, S., & Kuuva, M. (2000). Työkoneiden käytön jälkeisen käsittelyn suunnittelu. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, No. 2063
Tonteri, Hannele ; Vatanen, Saija ; Kuuva, Markku. / Työkoneiden käytön jälkeisen käsittelyn suunnittelu. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2000. 38 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 2063).
@book{ef7933c978754b8e97345b412efa0420,
title = "Ty{\"o}koneiden k{\"a}yt{\"o}n j{\"a}lkeisen k{\"a}sittelyn suunnittelu",
abstract = "Raportti on laadittu {"}Ymp{\"a}rist{\"o}tekniset vaatimukset ajoneuvojen ja ty{\"o}koneiden suunnittelussa{"}-projektissa. Projektiin osallistuneiden yritysten tuotteiden mukaisesti t{\"a}ss{\"a} raportissa ty{\"o}koneella tarkoitetaan traktoreita ja mets{\"a}koneita. Projektin johtoryhm{\"a}{\"a}n kuuluivat seuraavat yritykset: Valtra Oy, Timberjack Oy, Ponsse Oyj, Rautaruukki Oyj Corporate R & D, M-Filter Oy ja Tamglass Turvalasi Oy. Ty{\"o}koneiden materiaalijakaumassa metallien osuus on noin 85 m-{\%}, kumin osuus on noin 10 m-{\%} ja muovien osuus noin 5 m-{\%}. Ty{\"o}koneissa k{\"a}ytett{\"a}v{\"a}t ter{\"a}slaadut ovat p{\"a}{\"a}asiassa seostamattomia perus- ja laatuter{\"a}ksi{\"a} tai lujia hitsattavia ter{\"a}ksi{\"a}. Tavallisia k{\"a}ytt{\"o}kohteita ovat ty{\"o}koneiden rungot ja niiden osat. Valurautaa k{\"a}ytet{\"a}{\"a}n mm. sylinteriryhmiss{\"a}, m{\"a}nn{\"a}nrenkaissa, vaihteiston osissa, hammaspy{\"o}riss{\"a}, ketjupy{\"o}riss{\"a}, jarrurummussa tai akseleissa. Kumi on p{\"a}{\"a}asiallisesti renkaissa. Suurin osa muoviosista on ohjaamossa ja suurimpia muoviosia ovat yleens{\"a} erilaiset suojat, kotelot, s{\"a}ili{\"o}t ja kokolattiamatot. My{\"o}s ty{\"o}koneiden ikkunat voivat muovisia. Seostamattoman ter{\"a}s- ja valurautaromun kierr{\"a}tyksen menetelm{\"a}t ovat jo olemassa ja suhteellisen hyvin my{\"o}s k{\"a}yt{\"o}ss{\"a}. T{\"a}llaiselle romulle on metallurgisten vaatimusten lis{\"a}ksi kappalekokoa koskevia vaatimuksia. Ter{\"a}sromun hiilipitoisuus ei vaikuta sen kierr{\"a}tykseen. Ter{\"a}sromun seosaineille on pitoisuusrajoituksia. Romun vastaanottovaatimukset vaihtelevat ter{\"a}stehdas- ja valimokohtaisesti. Suomessa renkaiden kumille on ollut olemassa kierr{\"a}tysj{\"a}rjestelm{\"a} vuodesta 1996 l{\"a}htien. Muoveille ei ole viel{\"a} vakiintunutta kierr{\"a}tysk{\"a}yt{\"a}nt{\"o}{\"a}. Muovien kierr{\"a}tyksen tai hy{\"o}dynt{\"a}misen tai molempien saattaminen valtakunnallisesti toimivaksi k{\"a}yt{\"a}nn{\"o}ksi on tarkoituksenmukaista etenkin, kun muovien m{\"a}{\"a}r{\"a} ty{\"o}koneissa n{\"a}ytt{\"a}{\"a} tulevaisuudessa kasvavan. Ty{\"o}koneiden k{\"a}yt{\"o}n j{\"a}lkeisen k{\"a}sittelyn m{\"a}{\"a}rittely edellytt{\"a}{\"a} tiivist{\"a} yhteisty{\"o}t{\"a} ty{\"o}koneiden valmistajien, osien ja materiaalien valmistajien, jakelijoiden, kuluttajien, purkajien, k{\"a}ytetyn materiaalien ker{\"a}{\"a}jien ja k{\"a}sittelij{\"o}iden v{\"a}lill{\"a}. Yhteisty{\"o}kuvioiden luomiseksi ja yll{\"a}pit{\"a}miseksi yritysten on verkostoiduttava uudella tavalla. Eri valmistajien v{\"a}linen yhteisty{\"o} nousee perinteisten yhteisty{\"o}kuvioiden rinnalle. T{\"a}ll{\"o}in kierr{\"a}tysk{\"a}yt{\"a}nn{\"o}t voivat olla l{\"a}hes samanlaisia, jolloin ne voivat toteutua yhteisty{\"o}ss{\"a} eri valmistajien kanssa.",
keywords = "work, machines, agricultural machines, farming machines, recycling, environmental protection, scrap steel, scrap metal, vehicles, restrictions, design, rubber, plastics, cast iron",
author = "Hannele Tonteri and Saija Vatanen and Markku Kuuva",
year = "2000",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-5765-4",
series = "VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "2063",
address = "Finland",

}

Tonteri, H, Vatanen, S & Kuuva, M 2000, Työkoneiden käytön jälkeisen käsittelyn suunnittelu. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, no. 2063, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Työkoneiden käytön jälkeisen käsittelyn suunnittelu. / Tonteri, Hannele; Vatanen, Saija; Kuuva, Markku.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2000. 38 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 2063).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Työkoneiden käytön jälkeisen käsittelyn suunnittelu

AU - Tonteri, Hannele

AU - Vatanen, Saija

AU - Kuuva, Markku

PY - 2000

Y1 - 2000

N2 - Raportti on laadittu "Ympäristötekniset vaatimukset ajoneuvojen ja työkoneiden suunnittelussa"-projektissa. Projektiin osallistuneiden yritysten tuotteiden mukaisesti tässä raportissa työkoneella tarkoitetaan traktoreita ja metsäkoneita. Projektin johtoryhmään kuuluivat seuraavat yritykset: Valtra Oy, Timberjack Oy, Ponsse Oyj, Rautaruukki Oyj Corporate R & D, M-Filter Oy ja Tamglass Turvalasi Oy. Työkoneiden materiaalijakaumassa metallien osuus on noin 85 m-%, kumin osuus on noin 10 m-% ja muovien osuus noin 5 m-%. Työkoneissa käytettävät teräslaadut ovat pääasiassa seostamattomia perus- ja laatuteräksiä tai lujia hitsattavia teräksiä. Tavallisia käyttökohteita ovat työkoneiden rungot ja niiden osat. Valurautaa käytetään mm. sylinteriryhmissä, männänrenkaissa, vaihteiston osissa, hammaspyörissä, ketjupyörissä, jarrurummussa tai akseleissa. Kumi on pääasiallisesti renkaissa. Suurin osa muoviosista on ohjaamossa ja suurimpia muoviosia ovat yleensä erilaiset suojat, kotelot, säiliöt ja kokolattiamatot. Myös työkoneiden ikkunat voivat muovisia. Seostamattoman teräs- ja valurautaromun kierrätyksen menetelmät ovat jo olemassa ja suhteellisen hyvin myös käytössä. Tällaiselle romulle on metallurgisten vaatimusten lisäksi kappalekokoa koskevia vaatimuksia. Teräsromun hiilipitoisuus ei vaikuta sen kierrätykseen. Teräsromun seosaineille on pitoisuusrajoituksia. Romun vastaanottovaatimukset vaihtelevat terästehdas- ja valimokohtaisesti. Suomessa renkaiden kumille on ollut olemassa kierrätysjärjestelmä vuodesta 1996 lähtien. Muoveille ei ole vielä vakiintunutta kierrätyskäytäntöä. Muovien kierrätyksen tai hyödyntämisen tai molempien saattaminen valtakunnallisesti toimivaksi käytännöksi on tarkoituksenmukaista etenkin, kun muovien määrä työkoneissa näyttää tulevaisuudessa kasvavan. Työkoneiden käytön jälkeisen käsittelyn määrittely edellyttää tiivistä yhteistyötä työkoneiden valmistajien, osien ja materiaalien valmistajien, jakelijoiden, kuluttajien, purkajien, käytetyn materiaalien kerääjien ja käsittelijöiden välillä. Yhteistyökuvioiden luomiseksi ja ylläpitämiseksi yritysten on verkostoiduttava uudella tavalla. Eri valmistajien välinen yhteistyö nousee perinteisten yhteistyökuvioiden rinnalle. Tällöin kierrätyskäytännöt voivat olla lähes samanlaisia, jolloin ne voivat toteutua yhteistyössä eri valmistajien kanssa.

AB - Raportti on laadittu "Ympäristötekniset vaatimukset ajoneuvojen ja työkoneiden suunnittelussa"-projektissa. Projektiin osallistuneiden yritysten tuotteiden mukaisesti tässä raportissa työkoneella tarkoitetaan traktoreita ja metsäkoneita. Projektin johtoryhmään kuuluivat seuraavat yritykset: Valtra Oy, Timberjack Oy, Ponsse Oyj, Rautaruukki Oyj Corporate R & D, M-Filter Oy ja Tamglass Turvalasi Oy. Työkoneiden materiaalijakaumassa metallien osuus on noin 85 m-%, kumin osuus on noin 10 m-% ja muovien osuus noin 5 m-%. Työkoneissa käytettävät teräslaadut ovat pääasiassa seostamattomia perus- ja laatuteräksiä tai lujia hitsattavia teräksiä. Tavallisia käyttökohteita ovat työkoneiden rungot ja niiden osat. Valurautaa käytetään mm. sylinteriryhmissä, männänrenkaissa, vaihteiston osissa, hammaspyörissä, ketjupyörissä, jarrurummussa tai akseleissa. Kumi on pääasiallisesti renkaissa. Suurin osa muoviosista on ohjaamossa ja suurimpia muoviosia ovat yleensä erilaiset suojat, kotelot, säiliöt ja kokolattiamatot. Myös työkoneiden ikkunat voivat muovisia. Seostamattoman teräs- ja valurautaromun kierrätyksen menetelmät ovat jo olemassa ja suhteellisen hyvin myös käytössä. Tällaiselle romulle on metallurgisten vaatimusten lisäksi kappalekokoa koskevia vaatimuksia. Teräsromun hiilipitoisuus ei vaikuta sen kierrätykseen. Teräsromun seosaineille on pitoisuusrajoituksia. Romun vastaanottovaatimukset vaihtelevat terästehdas- ja valimokohtaisesti. Suomessa renkaiden kumille on ollut olemassa kierrätysjärjestelmä vuodesta 1996 lähtien. Muoveille ei ole vielä vakiintunutta kierrätyskäytäntöä. Muovien kierrätyksen tai hyödyntämisen tai molempien saattaminen valtakunnallisesti toimivaksi käytännöksi on tarkoituksenmukaista etenkin, kun muovien määrä työkoneissa näyttää tulevaisuudessa kasvavan. Työkoneiden käytön jälkeisen käsittelyn määrittely edellyttää tiivistä yhteistyötä työkoneiden valmistajien, osien ja materiaalien valmistajien, jakelijoiden, kuluttajien, purkajien, käytetyn materiaalien kerääjien ja käsittelijöiden välillä. Yhteistyökuvioiden luomiseksi ja ylläpitämiseksi yritysten on verkostoiduttava uudella tavalla. Eri valmistajien välinen yhteistyö nousee perinteisten yhteistyökuvioiden rinnalle. Tällöin kierrätyskäytännöt voivat olla lähes samanlaisia, jolloin ne voivat toteutua yhteistyössä eri valmistajien kanssa.

KW - work

KW - machines

KW - agricultural machines

KW - farming machines

KW - recycling

KW - environmental protection

KW - scrap steel

KW - scrap metal

KW - vehicles

KW - restrictions

KW - design

KW - rubber

KW - plastics

KW - cast iron

M3 - Report

SN - 951-38-5765-4

T3 - VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes

BT - Työkoneiden käytön jälkeisen käsittelyn suunnittelu

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Tonteri H, Vatanen S, Kuuva M. Työkoneiden käytön jälkeisen käsittelyn suunnittelu. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 2000. 38 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 2063).