Teollisuuden häiriöpäästöjen hallinnan kehittämishaasteet

Dissertation

Translated title of the contribution: Development challenges for accidental industrial emissions

Nina Wessberg

Research output: Thesis › Dissertation › Monograph

Abstract

Teollisuuden suunniteltujen päästöjen eli jatkuvien päästöjen vähentämisessä on viime vuosina onnistuttu hyvin. Teollisessa toiminnassa aiheutuu kuitenkin ajoittain häiriötilanteita, joista seuraa suunnittelemattomia päästöjä eli häiriöpäästöjä ympäristöön. Suomessa ei ole olemassa järjestelmällistä tietoa siitä, kuinka paljon häiriöpäästöjä tapahtuu ja mikä on niiden ympäristönsuojelullinen merkitys. Häiriöpäästöjen ennaltaehkäisy on kuitenkin teollisuuden ja muun yhteiskunnan yhteinen tavoite. Väitöskirjatutkimukseni tavoitteet ovat: (1) muodostaa käsitys teollisten prosessien häiriöpäästöjen merkityksestä ympäristönsuojelussa, (2) kuvata suomalaisen julkisen ympäristöhallinnon häiriöpäästöistä aiheutuvien haitallisten ympäristö-vaikutusten ennaltaehkäisyn ja hallinnan käytäntöjä, (3) verrata näitä käytäntöjä teollisuuslaitoskohtaisen häiriöttömän toiminnan johtamisen edellytyksiin sekä (4) tunnistaa häiriöpäästöjen hallintaan liittyviä kehittämishaasteita. Olen lähestynyt tutkimuskysymyksiäni toimintatutkimuksen, tapaustutkimuksen sekä dokumenttien ja haastattelujen avulla. Toimintatutkimuksen ympäristönä toimi YMPÄRI-hanke, jossa laadimme yhdessä Suomen ympäristökeskuksen (SYKE), Turvatekniikan keskuksen (TUKES), ympäristöviranomaisten, yritysten, konsulttien ja sertifiointilaitosten edustajien kanssa suositukset teollisuuden häiriöpäästöjen ympäristöriskianalyysille. Tapaustutkimuksena käsittelin UPM-Kymmene Oyj Kaukaan tehtaitten kesällä 2003 tapahtuneita häiriöpäästöjä. Pirkanmaan ympäristökeskuksen häiriöpäästökirjanpidon, erilaisten dokumenttien ja haastattelujen avulla tarkensin ja täydensin toiminta- ja tapaustutkimuksiani. Tutkimukseni tuloksena esitän, että teollisuuden häiriöpäästöt ovat ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisiä päästöjä. Häiriöpäästöillä näyttää olevan erityisesti merkitystä teollisten prosessien biologisten puhdistamoiden toimintakyvyn sekä yhteiskunnallisten, erityisesti ihmisten viihtyvyyteen vaikuttavien seurausten kannalta. Jäsennän häiriöpäästöjen hallinnan kehittämishaasteet kehysanalyysin avulla. Tunnistan teollisuuden ympäristöriskien hallinnasta kolme mahdollista kehystä: normikehys, riskien johtamisen kehys ja suuronnettomuuksien hallinnan kehys. Normikehyksen mukaisessa toiminnassa korostuvat päästöluvat ja raja-arvot. Riskien johtamisen kehyksen mukaisessa toiminnassa teollisen prosessin riskien hallintaa tarkastellaan sosioteknisenä kokonaisuutena prosessin johtamisjärjestelmien toimivuuden näkökulmasta. Suuronnettomuuksien hallinnan kehyksen mukaisessa toimintamallissa korostetaan suuronnettomuuksien hallintaa ja vaarallisia kemikaaleja. Suomen ympäristöhallinto noudattaa pääosin teolliseen toimintaan kohdistuvan ympäristönsuojelun käytännöissään normikehyksen mukaisia toimintatapoja. Riskien johtamisen osalta viitataan suuronnettomuuksien hallintaan liittyviin velvoitteisiin. Häiriöpäästöjen hallinnan kannalta tämä on ongelmallista, sillä häiriöpäästölle ei voi myöntää lupaa ja toisaalta myös pienistä häiriöpäästöistä ja vaarattomista aineista voi syntyä ympäristöhaittaa. Ympäristöviranomaiset eivät tutkimuksessa muodostamani näkemyksen mukaan nykyisen kaltaisessa toimintamallissa kykene huomioimaan häiriöpäästöjen hallintaan liittyviä riskienhallinnan erityispiirteitä tyydyttävästi. Esitän, että riskien johtamisen kehyksen mukaiset toimintamallit tulisi huomioida teollisen toiminnan ympäristöriskien hallinnassa nykyistä järjestelmällisemmin. Riskien johtamisen kehyksen mukaisessa toiminnassa teollinen prosessi käsitetään sosiotekniseksi kokonaisuudeksi, jonka toiminnan kannalta sekä prosessin teknisen suorituskyvyn että ihmisten ja organisaation käytäntöjen tulee olla turvallisuushakuisia. Yritysten vapaaehtoiset ympäristöjärjestelmät ovat oikealla tavalla sovellettuna tämän sosioteknisen prosessin riskien hallinnan kannalta hyödyllisiä toimintatapoja. Ympäristöviranomainen olisi riskien johtamisen kehyksestä katsottuna entistä enemmän teollisten prosessien turvallisen toiminnan kehittäjä yhdessä yritysten kanssa eikä ainoastaan toimintaa valvova ja vahtiva toimija.
Original languageFinnish
QualificationDoctor Degree
Awarding Institution
  • University of Tampere
Supervisors/Advisors
  • Haila, Yrjö, Supervisor, External person
Award date14 Sep 2007
Place of PublicationEspoo
Publisher
Print ISBNs978-951-38-7034-8
Electronic ISBNs978-951-38-7035-5
Publication statusPublished - 2007
MoE publication typeG4 Doctoral dissertation (monograph)

Fingerprint

Raja
Olla

Keywords

  • accidental emission
  • incidental emission
  • environmental risk
  • environmental risk analysis
  • environmental management
  • risk management
  • case study
  • action research
  • frame analysis

Cite this

Wessberg, N. (2007). Teollisuuden häiriöpäästöjen hallinnan kehittämishaasteet: Dissertation. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland.
Wessberg, Nina. / Teollisuuden häiriöpäästöjen hallinnan kehittämishaasteet : Dissertation. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2007. 205 p.
@phdthesis{8aba1a6b77d64cb0bb75fbc40f5419cb,
title = "Teollisuuden h{\"a}iri{\"o}p{\"a}{\"a}st{\"o}jen hallinnan kehitt{\"a}mishaasteet: Dissertation",
abstract = "Teollisuuden suunniteltujen p{\"a}{\"a}st{\"o}jen eli jatkuvien p{\"a}{\"a}st{\"o}jen v{\"a}hent{\"a}misess{\"a} on viime vuosina onnistuttu hyvin. Teollisessa toiminnassa aiheutuu kuitenkin ajoittain h{\"a}iri{\"o}tilanteita, joista seuraa suunnittelemattomia p{\"a}{\"a}st{\"o}j{\"a} eli h{\"a}iri{\"o}p{\"a}{\"a}st{\"o}j{\"a} ymp{\"a}rist{\"o}{\"o}n. Suomessa ei ole olemassa j{\"a}rjestelm{\"a}llist{\"a} tietoa siit{\"a}, kuinka paljon h{\"a}iri{\"o}p{\"a}{\"a}st{\"o}j{\"a} tapahtuu ja mik{\"a} on niiden ymp{\"a}rist{\"o}nsuojelullinen merkitys. H{\"a}iri{\"o}p{\"a}{\"a}st{\"o}jen ennaltaehk{\"a}isy on kuitenkin teollisuuden ja muun yhteiskunnan yhteinen tavoite. V{\"a}it{\"o}skirjatutkimukseni tavoitteet ovat: (1) muodostaa k{\"a}sitys teollisten prosessien h{\"a}iri{\"o}p{\"a}{\"a}st{\"o}jen merkityksest{\"a} ymp{\"a}rist{\"o}nsuojelussa, (2) kuvata suomalaisen julkisen ymp{\"a}rist{\"o}hallinnon h{\"a}iri{\"o}p{\"a}{\"a}st{\"o}ist{\"a} aiheutuvien haitallisten ymp{\"a}rist{\"o}-vaikutusten ennaltaehk{\"a}isyn ja hallinnan k{\"a}yt{\"a}nt{\"o}j{\"a}, (3) verrata n{\"a}it{\"a} k{\"a}yt{\"a}nt{\"o}j{\"a} teollisuuslaitoskohtaisen h{\"a}iri{\"o}tt{\"o}m{\"a}n toiminnan johtamisen edellytyksiin sek{\"a} (4) tunnistaa h{\"a}iri{\"o}p{\"a}{\"a}st{\"o}jen hallintaan liittyvi{\"a} kehitt{\"a}mishaasteita. Olen l{\"a}hestynyt tutkimuskysymyksi{\"a}ni toimintatutkimuksen, tapaustutkimuksen sek{\"a} dokumenttien ja haastattelujen avulla. Toimintatutkimuksen ymp{\"a}rist{\"o}n{\"a} toimi YMP{\"A}RI-hanke, jossa laadimme yhdess{\"a} Suomen ymp{\"a}rist{\"o}keskuksen (SYKE), Turvatekniikan keskuksen (TUKES), ymp{\"a}rist{\"o}viranomaisten, yritysten, konsulttien ja sertifiointilaitosten edustajien kanssa suositukset teollisuuden h{\"a}iri{\"o}p{\"a}{\"a}st{\"o}jen ymp{\"a}rist{\"o}riskianalyysille. Tapaustutkimuksena k{\"a}sittelin UPM-Kymmene Oyj Kaukaan tehtaitten kes{\"a}ll{\"a} 2003 tapahtuneita h{\"a}iri{\"o}p{\"a}{\"a}st{\"o}j{\"a}. Pirkanmaan ymp{\"a}rist{\"o}keskuksen h{\"a}iri{\"o}p{\"a}{\"a}st{\"o}kirjanpidon, erilaisten dokumenttien ja haastattelujen avulla tarkensin ja t{\"a}ydensin toiminta- ja tapaustutkimuksiani. Tutkimukseni tuloksena esit{\"a}n, ett{\"a} teollisuuden h{\"a}iri{\"o}p{\"a}{\"a}st{\"o}t ovat ymp{\"a}rist{\"o}nsuojelun kannalta merkityksellisi{\"a} p{\"a}{\"a}st{\"o}j{\"a}. H{\"a}iri{\"o}p{\"a}{\"a}st{\"o}ill{\"a} n{\"a}ytt{\"a}{\"a} olevan erityisesti merkityst{\"a} teollisten prosessien biologisten puhdistamoiden toimintakyvyn sek{\"a} yhteiskunnallisten, erityisesti ihmisten viihtyvyyteen vaikuttavien seurausten kannalta. J{\"a}senn{\"a}n h{\"a}iri{\"o}p{\"a}{\"a}st{\"o}jen hallinnan kehitt{\"a}mishaasteet kehysanalyysin avulla. Tunnistan teollisuuden ymp{\"a}rist{\"o}riskien hallinnasta kolme mahdollista kehyst{\"a}: normikehys, riskien johtamisen kehys ja suuronnettomuuksien hallinnan kehys. Normikehyksen mukaisessa toiminnassa korostuvat p{\"a}{\"a}st{\"o}luvat ja raja-arvot. Riskien johtamisen kehyksen mukaisessa toiminnassa teollisen prosessin riskien hallintaa tarkastellaan sosioteknisen{\"a} kokonaisuutena prosessin johtamisj{\"a}rjestelmien toimivuuden n{\"a}k{\"o}kulmasta. Suuronnettomuuksien hallinnan kehyksen mukaisessa toimintamallissa korostetaan suuronnettomuuksien hallintaa ja vaarallisia kemikaaleja. Suomen ymp{\"a}rist{\"o}hallinto noudattaa p{\"a}{\"a}osin teolliseen toimintaan kohdistuvan ymp{\"a}rist{\"o}nsuojelun k{\"a}yt{\"a}nn{\"o}iss{\"a}{\"a}n normikehyksen mukaisia toimintatapoja. Riskien johtamisen osalta viitataan suuronnettomuuksien hallintaan liittyviin velvoitteisiin. H{\"a}iri{\"o}p{\"a}{\"a}st{\"o}jen hallinnan kannalta t{\"a}m{\"a} on ongelmallista, sill{\"a} h{\"a}iri{\"o}p{\"a}{\"a}st{\"o}lle ei voi my{\"o}nt{\"a}{\"a} lupaa ja toisaalta my{\"o}s pienist{\"a} h{\"a}iri{\"o}p{\"a}{\"a}st{\"o}ist{\"a} ja vaarattomista aineista voi synty{\"a} ymp{\"a}rist{\"o}haittaa. Ymp{\"a}rist{\"o}viranomaiset eiv{\"a}t tutkimuksessa muodostamani n{\"a}kemyksen mukaan nykyisen kaltaisessa toimintamallissa kykene huomioimaan h{\"a}iri{\"o}p{\"a}{\"a}st{\"o}jen hallintaan liittyvi{\"a} riskienhallinnan erityispiirteit{\"a} tyydytt{\"a}v{\"a}sti. Esit{\"a}n, ett{\"a} riskien johtamisen kehyksen mukaiset toimintamallit tulisi huomioida teollisen toiminnan ymp{\"a}rist{\"o}riskien hallinnassa nykyist{\"a} j{\"a}rjestelm{\"a}llisemmin. Riskien johtamisen kehyksen mukaisessa toiminnassa teollinen prosessi k{\"a}sitet{\"a}{\"a}n sosiotekniseksi kokonaisuudeksi, jonka toiminnan kannalta sek{\"a} prosessin teknisen suorituskyvyn ett{\"a} ihmisten ja organisaation k{\"a}yt{\"a}nt{\"o}jen tulee olla turvallisuushakuisia. Yritysten vapaaehtoiset ymp{\"a}rist{\"o}j{\"a}rjestelm{\"a}t ovat oikealla tavalla sovellettuna t{\"a}m{\"a}n sosioteknisen prosessin riskien hallinnan kannalta hy{\"o}dyllisi{\"a} toimintatapoja. Ymp{\"a}rist{\"o}viranomainen olisi riskien johtamisen kehyksest{\"a} katsottuna entist{\"a} enemm{\"a}n teollisten prosessien turvallisen toiminnan kehitt{\"a}j{\"a} yhdess{\"a} yritysten kanssa eik{\"a} ainoastaan toimintaa valvova ja vahtiva toimija.",
keywords = "accidental emission, incidental emission, environmental risk, environmental risk analysis, environmental management, risk management, case study, action research, frame analysis",
author = "Nina Wessberg",
note = "Project code: 18835",
year = "2007",
language = "Finnish",
isbn = "978-951-38-7034-8",
series = "VTT Publications",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "650",
address = "Finland",
school = "University of Tampere",

}

Wessberg, N 2007, 'Teollisuuden häiriöpäästöjen hallinnan kehittämishaasteet: Dissertation', Doctor Degree, University of Tampere, Espoo.

Teollisuuden häiriöpäästöjen hallinnan kehittämishaasteet : Dissertation. / Wessberg, Nina.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2007. 205 p.

Research output: Thesis › Dissertation › Monograph

TY - THES

T1 - Teollisuuden häiriöpäästöjen hallinnan kehittämishaasteet

T2 - Dissertation

AU - Wessberg, Nina

N1 - Project code: 18835

PY - 2007

Y1 - 2007

N2 - Teollisuuden suunniteltujen päästöjen eli jatkuvien päästöjen vähentämisessä on viime vuosina onnistuttu hyvin. Teollisessa toiminnassa aiheutuu kuitenkin ajoittain häiriötilanteita, joista seuraa suunnittelemattomia päästöjä eli häiriöpäästöjä ympäristöön. Suomessa ei ole olemassa järjestelmällistä tietoa siitä, kuinka paljon häiriöpäästöjä tapahtuu ja mikä on niiden ympäristönsuojelullinen merkitys. Häiriöpäästöjen ennaltaehkäisy on kuitenkin teollisuuden ja muun yhteiskunnan yhteinen tavoite. Väitöskirjatutkimukseni tavoitteet ovat: (1) muodostaa käsitys teollisten prosessien häiriöpäästöjen merkityksestä ympäristönsuojelussa, (2) kuvata suomalaisen julkisen ympäristöhallinnon häiriöpäästöistä aiheutuvien haitallisten ympäristö-vaikutusten ennaltaehkäisyn ja hallinnan käytäntöjä, (3) verrata näitä käytäntöjä teollisuuslaitoskohtaisen häiriöttömän toiminnan johtamisen edellytyksiin sekä (4) tunnistaa häiriöpäästöjen hallintaan liittyviä kehittämishaasteita. Olen lähestynyt tutkimuskysymyksiäni toimintatutkimuksen, tapaustutkimuksen sekä dokumenttien ja haastattelujen avulla. Toimintatutkimuksen ympäristönä toimi YMPÄRI-hanke, jossa laadimme yhdessä Suomen ympäristökeskuksen (SYKE), Turvatekniikan keskuksen (TUKES), ympäristöviranomaisten, yritysten, konsulttien ja sertifiointilaitosten edustajien kanssa suositukset teollisuuden häiriöpäästöjen ympäristöriskianalyysille. Tapaustutkimuksena käsittelin UPM-Kymmene Oyj Kaukaan tehtaitten kesällä 2003 tapahtuneita häiriöpäästöjä. Pirkanmaan ympäristökeskuksen häiriöpäästökirjanpidon, erilaisten dokumenttien ja haastattelujen avulla tarkensin ja täydensin toiminta- ja tapaustutkimuksiani. Tutkimukseni tuloksena esitän, että teollisuuden häiriöpäästöt ovat ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisiä päästöjä. Häiriöpäästöillä näyttää olevan erityisesti merkitystä teollisten prosessien biologisten puhdistamoiden toimintakyvyn sekä yhteiskunnallisten, erityisesti ihmisten viihtyvyyteen vaikuttavien seurausten kannalta. Jäsennän häiriöpäästöjen hallinnan kehittämishaasteet kehysanalyysin avulla. Tunnistan teollisuuden ympäristöriskien hallinnasta kolme mahdollista kehystä: normikehys, riskien johtamisen kehys ja suuronnettomuuksien hallinnan kehys. Normikehyksen mukaisessa toiminnassa korostuvat päästöluvat ja raja-arvot. Riskien johtamisen kehyksen mukaisessa toiminnassa teollisen prosessin riskien hallintaa tarkastellaan sosioteknisenä kokonaisuutena prosessin johtamisjärjestelmien toimivuuden näkökulmasta. Suuronnettomuuksien hallinnan kehyksen mukaisessa toimintamallissa korostetaan suuronnettomuuksien hallintaa ja vaarallisia kemikaaleja. Suomen ympäristöhallinto noudattaa pääosin teolliseen toimintaan kohdistuvan ympäristönsuojelun käytännöissään normikehyksen mukaisia toimintatapoja. Riskien johtamisen osalta viitataan suuronnettomuuksien hallintaan liittyviin velvoitteisiin. Häiriöpäästöjen hallinnan kannalta tämä on ongelmallista, sillä häiriöpäästölle ei voi myöntää lupaa ja toisaalta myös pienistä häiriöpäästöistä ja vaarattomista aineista voi syntyä ympäristöhaittaa. Ympäristöviranomaiset eivät tutkimuksessa muodostamani näkemyksen mukaan nykyisen kaltaisessa toimintamallissa kykene huomioimaan häiriöpäästöjen hallintaan liittyviä riskienhallinnan erityispiirteitä tyydyttävästi. Esitän, että riskien johtamisen kehyksen mukaiset toimintamallit tulisi huomioida teollisen toiminnan ympäristöriskien hallinnassa nykyistä järjestelmällisemmin. Riskien johtamisen kehyksen mukaisessa toiminnassa teollinen prosessi käsitetään sosiotekniseksi kokonaisuudeksi, jonka toiminnan kannalta sekä prosessin teknisen suorituskyvyn että ihmisten ja organisaation käytäntöjen tulee olla turvallisuushakuisia. Yritysten vapaaehtoiset ympäristöjärjestelmät ovat oikealla tavalla sovellettuna tämän sosioteknisen prosessin riskien hallinnan kannalta hyödyllisiä toimintatapoja. Ympäristöviranomainen olisi riskien johtamisen kehyksestä katsottuna entistä enemmän teollisten prosessien turvallisen toiminnan kehittäjä yhdessä yritysten kanssa eikä ainoastaan toimintaa valvova ja vahtiva toimija.

AB - Teollisuuden suunniteltujen päästöjen eli jatkuvien päästöjen vähentämisessä on viime vuosina onnistuttu hyvin. Teollisessa toiminnassa aiheutuu kuitenkin ajoittain häiriötilanteita, joista seuraa suunnittelemattomia päästöjä eli häiriöpäästöjä ympäristöön. Suomessa ei ole olemassa järjestelmällistä tietoa siitä, kuinka paljon häiriöpäästöjä tapahtuu ja mikä on niiden ympäristönsuojelullinen merkitys. Häiriöpäästöjen ennaltaehkäisy on kuitenkin teollisuuden ja muun yhteiskunnan yhteinen tavoite. Väitöskirjatutkimukseni tavoitteet ovat: (1) muodostaa käsitys teollisten prosessien häiriöpäästöjen merkityksestä ympäristönsuojelussa, (2) kuvata suomalaisen julkisen ympäristöhallinnon häiriöpäästöistä aiheutuvien haitallisten ympäristö-vaikutusten ennaltaehkäisyn ja hallinnan käytäntöjä, (3) verrata näitä käytäntöjä teollisuuslaitoskohtaisen häiriöttömän toiminnan johtamisen edellytyksiin sekä (4) tunnistaa häiriöpäästöjen hallintaan liittyviä kehittämishaasteita. Olen lähestynyt tutkimuskysymyksiäni toimintatutkimuksen, tapaustutkimuksen sekä dokumenttien ja haastattelujen avulla. Toimintatutkimuksen ympäristönä toimi YMPÄRI-hanke, jossa laadimme yhdessä Suomen ympäristökeskuksen (SYKE), Turvatekniikan keskuksen (TUKES), ympäristöviranomaisten, yritysten, konsulttien ja sertifiointilaitosten edustajien kanssa suositukset teollisuuden häiriöpäästöjen ympäristöriskianalyysille. Tapaustutkimuksena käsittelin UPM-Kymmene Oyj Kaukaan tehtaitten kesällä 2003 tapahtuneita häiriöpäästöjä. Pirkanmaan ympäristökeskuksen häiriöpäästökirjanpidon, erilaisten dokumenttien ja haastattelujen avulla tarkensin ja täydensin toiminta- ja tapaustutkimuksiani. Tutkimukseni tuloksena esitän, että teollisuuden häiriöpäästöt ovat ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisiä päästöjä. Häiriöpäästöillä näyttää olevan erityisesti merkitystä teollisten prosessien biologisten puhdistamoiden toimintakyvyn sekä yhteiskunnallisten, erityisesti ihmisten viihtyvyyteen vaikuttavien seurausten kannalta. Jäsennän häiriöpäästöjen hallinnan kehittämishaasteet kehysanalyysin avulla. Tunnistan teollisuuden ympäristöriskien hallinnasta kolme mahdollista kehystä: normikehys, riskien johtamisen kehys ja suuronnettomuuksien hallinnan kehys. Normikehyksen mukaisessa toiminnassa korostuvat päästöluvat ja raja-arvot. Riskien johtamisen kehyksen mukaisessa toiminnassa teollisen prosessin riskien hallintaa tarkastellaan sosioteknisenä kokonaisuutena prosessin johtamisjärjestelmien toimivuuden näkökulmasta. Suuronnettomuuksien hallinnan kehyksen mukaisessa toimintamallissa korostetaan suuronnettomuuksien hallintaa ja vaarallisia kemikaaleja. Suomen ympäristöhallinto noudattaa pääosin teolliseen toimintaan kohdistuvan ympäristönsuojelun käytännöissään normikehyksen mukaisia toimintatapoja. Riskien johtamisen osalta viitataan suuronnettomuuksien hallintaan liittyviin velvoitteisiin. Häiriöpäästöjen hallinnan kannalta tämä on ongelmallista, sillä häiriöpäästölle ei voi myöntää lupaa ja toisaalta myös pienistä häiriöpäästöistä ja vaarattomista aineista voi syntyä ympäristöhaittaa. Ympäristöviranomaiset eivät tutkimuksessa muodostamani näkemyksen mukaan nykyisen kaltaisessa toimintamallissa kykene huomioimaan häiriöpäästöjen hallintaan liittyviä riskienhallinnan erityispiirteitä tyydyttävästi. Esitän, että riskien johtamisen kehyksen mukaiset toimintamallit tulisi huomioida teollisen toiminnan ympäristöriskien hallinnassa nykyistä järjestelmällisemmin. Riskien johtamisen kehyksen mukaisessa toiminnassa teollinen prosessi käsitetään sosiotekniseksi kokonaisuudeksi, jonka toiminnan kannalta sekä prosessin teknisen suorituskyvyn että ihmisten ja organisaation käytäntöjen tulee olla turvallisuushakuisia. Yritysten vapaaehtoiset ympäristöjärjestelmät ovat oikealla tavalla sovellettuna tämän sosioteknisen prosessin riskien hallinnan kannalta hyödyllisiä toimintatapoja. Ympäristöviranomainen olisi riskien johtamisen kehyksestä katsottuna entistä enemmän teollisten prosessien turvallisen toiminnan kehittäjä yhdessä yritysten kanssa eikä ainoastaan toimintaa valvova ja vahtiva toimija.

KW - accidental emission

KW - incidental emission

KW - environmental risk

KW - environmental risk analysis

KW - environmental management

KW - risk management

KW - case study

KW - action research

KW - frame analysis

M3 - Dissertation

SN - 978-951-38-7034-8

T3 - VTT Publications

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Wessberg N. Teollisuuden häiriöpäästöjen hallinnan kehittämishaasteet: Dissertation. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 2007. 205 p.

Access to Document