Kaksivaiheisen murskaimen kehittäminen puun energiajakeen tuottamiseksi

PUUT12

Translated title of the contribution: Development of a two-stage crusher for producing energy fraction from wood

Arvo Leinonen, Jouko Aalto

Research output: Chapter in Book/Report/Conference proceedingConference article in proceedingsScientificpeer-review

Abstract

Haketuksen osuus hakkuutähdehakkeen tuotantokustannuksista on suuri. Bioenergian ohjelman mukaan Evolution-hakkuriin perustuvassa hakkuutähdehakkeen tuotantoketjussa haketuksen osuus on 33 % hakkeen kokonaistuotantokustannuksista, jotka on arvioitu olevan 46 mk/MWh (autokuljetusmatka 100 km). Hakkeen tuotantokustannuksia on mahdollista eniten alentaa kehittämällä juuri haketusta. Metsähakkeen hankinnassa on käytetty sekä haketukseen että murskaukseen perustuvia hankintaketjuja. Haketus tai murskaus voidaan tehdä joko palstalla, välivarastolla, terminaalissa tai käyttöpaikalla. Hakkureita ja murskaimia on tällä hetkellä markkinoilla suuri määrä. Bioenergia-ohjelmassa eri välivarastohakkureiden ja -murskaimien tuotos on tutkimusten mukaan vaihdellut välillä 20-80 i-m3 haketta tehotyötunnissa. Välivarastohakkureiden ja murskaimien tehontarve on suuri, 250-300 kW. Energiapuun murskausta on mahdollista tehostaa käyttämällä esimurskainta. Esimurskaimella energiapuu esimurskataan, jonka jälkeen suoritetaan varsinainen jälkimurskaus energiajakeen tuottamiseksi. Esimurskauksen etuna on mm. syötön tehokkuus. Tämä perustuu siihen, että murskaimen syöttöaukko saadaan esimurskaimessa isommaksi kuin yksivaihemurskauksessa. Toisaalta esimurskaimen terästö on niin väljä, että epäpuhtaudet kuten kivet ja metalliesineet eivät vaurioita murskainta. Lisäksi Paperville Oy:n kehittämässä esimurskaimessa tehontarve on saatu pieneksi uudella teräratkaisulla. VTT Energian Jyväskylässä WM Ympäristöpalvelulla käytössä olevalla esimurskaimella tehontarve rakennuspuujätteen murskauksessa on ollut 16-20 kW. Tuntituotos kokeissa on ollut 10 tonnia rakennuspuujätettä. Tuntituotokseksi saadaan 50 i-m3 haketta murskeen irtotiheyden ollessa 200 kg/m3. Esimurskaimen pohjalta on mahdollista kehittää myös tehontarpeeltaan edullinen jälkimurskain. Esi- ja toisiomurskaimen väliin on lisäksi mahdollista liittää kivien ja metalliesineiden poisto. Tällöin toisiomurskaimen toiminta tulee häiriöttömämmäksi. Alustavan kustannustarkastelun mukaan kaksivaihemurskauksella on mahdollista alentaa energiajakeen murskauskustannuksia yli 30 %.
Original languageFinnish
Title of host publicationPuuenergian teknologiaohjelman vuosikirja 2000
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Pages119-126
ISBN (Electronic)951-38-5703-4
ISBN (Print)951-38-5704-2
Publication statusPublished - 2000
MoE publication typeA4 Article in a conference publication
EventPuuenergian teknologiaohjelman vuosiseminaari - Jyväskylä, Finland
Duration: 29 Aug 200030 Aug 2000

Publication series

NameVTT Symposium
PublisherVTT
Number205
ISSN (Print)0357-9387
ISSN (Electronic)1455-0873

Seminar

SeminarPuuenergian teknologiaohjelman vuosiseminaari
CountryFinland
CityJyväskylä
Period29/08/0030/08/00

Fingerprint

crushers
energy

Cite this

Leinonen, A., & Aalto, J. (2000). Kaksivaiheisen murskaimen kehittäminen puun energiajakeen tuottamiseksi: PUUT12. In Puuenergian teknologiaohjelman vuosikirja 2000 (pp. 119-126). VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Symposium, No. 205
Leinonen, Arvo ; Aalto, Jouko. / Kaksivaiheisen murskaimen kehittäminen puun energiajakeen tuottamiseksi : PUUT12. Puuenergian teknologiaohjelman vuosikirja 2000. VTT Technical Research Centre of Finland, 2000. pp. 119-126 (VTT Symposium; No. 205).
@inproceedings{82ed3ab47ffc46b3a3c39379e30e823f,
title = "Kaksivaiheisen murskaimen kehitt{\"a}minen puun energiajakeen tuottamiseksi: PUUT12",
abstract = "Haketuksen osuus hakkuut{\"a}hdehakkeen tuotantokustannuksista on suuri. Bioenergian ohjelman mukaan Evolution-hakkuriin perustuvassa hakkuut{\"a}hdehakkeen tuotantoketjussa haketuksen osuus on 33 {\%} hakkeen kokonaistuotantokustannuksista, jotka on arvioitu olevan 46 mk/MWh (autokuljetusmatka 100 km). Hakkeen tuotantokustannuksia on mahdollista eniten alentaa kehitt{\"a}m{\"a}ll{\"a} juuri haketusta. Mets{\"a}hakkeen hankinnassa on k{\"a}ytetty sek{\"a} haketukseen ett{\"a} murskaukseen perustuvia hankintaketjuja. Haketus tai murskaus voidaan tehd{\"a} joko palstalla, v{\"a}livarastolla, terminaalissa tai k{\"a}ytt{\"o}paikalla. Hakkureita ja murskaimia on t{\"a}ll{\"a} hetkell{\"a} markkinoilla suuri m{\"a}{\"a}r{\"a}. Bioenergia-ohjelmassa eri v{\"a}livarastohakkureiden ja -murskaimien tuotos on tutkimusten mukaan vaihdellut v{\"a}lill{\"a} 20-80 i-m3 haketta tehoty{\"o}tunnissa. V{\"a}livarastohakkureiden ja murskaimien tehontarve on suuri, 250-300 kW. Energiapuun murskausta on mahdollista tehostaa k{\"a}ytt{\"a}m{\"a}ll{\"a} esimurskainta. Esimurskaimella energiapuu esimurskataan, jonka j{\"a}lkeen suoritetaan varsinainen j{\"a}lkimurskaus energiajakeen tuottamiseksi. Esimurskauksen etuna on mm. sy{\"o}t{\"o}n tehokkuus. T{\"a}m{\"a} perustuu siihen, ett{\"a} murskaimen sy{\"o}tt{\"o}aukko saadaan esimurskaimessa isommaksi kuin yksivaihemurskauksessa. Toisaalta esimurskaimen ter{\"a}st{\"o} on niin v{\"a}lj{\"a}, ett{\"a} ep{\"a}puhtaudet kuten kivet ja metalliesineet eiv{\"a}t vaurioita murskainta. Lis{\"a}ksi Paperville Oy:n kehitt{\"a}m{\"a}ss{\"a} esimurskaimessa tehontarve on saatu pieneksi uudella ter{\"a}ratkaisulla. VTT Energian Jyv{\"a}skyl{\"a}ss{\"a} WM Ymp{\"a}rist{\"o}palvelulla k{\"a}yt{\"o}ss{\"a} olevalla esimurskaimella tehontarve rakennuspuuj{\"a}tteen murskauksessa on ollut 16-20 kW. Tuntituotos kokeissa on ollut 10 tonnia rakennuspuuj{\"a}tett{\"a}. Tuntituotokseksi saadaan 50 i-m3 haketta murskeen irtotiheyden ollessa 200 kg/m3. Esimurskaimen pohjalta on mahdollista kehitt{\"a}{\"a} my{\"o}s tehontarpeeltaan edullinen j{\"a}lkimurskain. Esi- ja toisiomurskaimen v{\"a}liin on lis{\"a}ksi mahdollista liitt{\"a}{\"a} kivien ja metalliesineiden poisto. T{\"a}ll{\"o}in toisiomurskaimen toiminta tulee h{\"a}iri{\"o}tt{\"o}m{\"a}mm{\"a}ksi. Alustavan kustannustarkastelun mukaan kaksivaihemurskauksella on mahdollista alentaa energiajakeen murskauskustannuksia yli 30 {\%}.",
author = "Arvo Leinonen and Jouko Aalto",
year = "2000",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-5704-2",
series = "VTT Symposium",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "205",
pages = "119--126",
booktitle = "Puuenergian teknologiaohjelman vuosikirja 2000",
address = "Finland",

}

Leinonen, A & Aalto, J 2000, Kaksivaiheisen murskaimen kehittäminen puun energiajakeen tuottamiseksi: PUUT12. in Puuenergian teknologiaohjelman vuosikirja 2000. VTT Technical Research Centre of Finland, VTT Symposium, no. 205, pp. 119-126, Puuenergian teknologiaohjelman vuosiseminaari, Jyväskylä, Finland, 29/08/00.

Kaksivaiheisen murskaimen kehittäminen puun energiajakeen tuottamiseksi : PUUT12. / Leinonen, Arvo; Aalto, Jouko.

Puuenergian teknologiaohjelman vuosikirja 2000. VTT Technical Research Centre of Finland, 2000. p. 119-126 (VTT Symposium; No. 205).

Research output: Chapter in Book/Report/Conference proceedingConference article in proceedingsScientificpeer-review

TY - GEN

T1 - Kaksivaiheisen murskaimen kehittäminen puun energiajakeen tuottamiseksi

T2 - PUUT12

AU - Leinonen, Arvo

AU - Aalto, Jouko

PY - 2000

Y1 - 2000

N2 - Haketuksen osuus hakkuutähdehakkeen tuotantokustannuksista on suuri. Bioenergian ohjelman mukaan Evolution-hakkuriin perustuvassa hakkuutähdehakkeen tuotantoketjussa haketuksen osuus on 33 % hakkeen kokonaistuotantokustannuksista, jotka on arvioitu olevan 46 mk/MWh (autokuljetusmatka 100 km). Hakkeen tuotantokustannuksia on mahdollista eniten alentaa kehittämällä juuri haketusta. Metsähakkeen hankinnassa on käytetty sekä haketukseen että murskaukseen perustuvia hankintaketjuja. Haketus tai murskaus voidaan tehdä joko palstalla, välivarastolla, terminaalissa tai käyttöpaikalla. Hakkureita ja murskaimia on tällä hetkellä markkinoilla suuri määrä. Bioenergia-ohjelmassa eri välivarastohakkureiden ja -murskaimien tuotos on tutkimusten mukaan vaihdellut välillä 20-80 i-m3 haketta tehotyötunnissa. Välivarastohakkureiden ja murskaimien tehontarve on suuri, 250-300 kW. Energiapuun murskausta on mahdollista tehostaa käyttämällä esimurskainta. Esimurskaimella energiapuu esimurskataan, jonka jälkeen suoritetaan varsinainen jälkimurskaus energiajakeen tuottamiseksi. Esimurskauksen etuna on mm. syötön tehokkuus. Tämä perustuu siihen, että murskaimen syöttöaukko saadaan esimurskaimessa isommaksi kuin yksivaihemurskauksessa. Toisaalta esimurskaimen terästö on niin väljä, että epäpuhtaudet kuten kivet ja metalliesineet eivät vaurioita murskainta. Lisäksi Paperville Oy:n kehittämässä esimurskaimessa tehontarve on saatu pieneksi uudella teräratkaisulla. VTT Energian Jyväskylässä WM Ympäristöpalvelulla käytössä olevalla esimurskaimella tehontarve rakennuspuujätteen murskauksessa on ollut 16-20 kW. Tuntituotos kokeissa on ollut 10 tonnia rakennuspuujätettä. Tuntituotokseksi saadaan 50 i-m3 haketta murskeen irtotiheyden ollessa 200 kg/m3. Esimurskaimen pohjalta on mahdollista kehittää myös tehontarpeeltaan edullinen jälkimurskain. Esi- ja toisiomurskaimen väliin on lisäksi mahdollista liittää kivien ja metalliesineiden poisto. Tällöin toisiomurskaimen toiminta tulee häiriöttömämmäksi. Alustavan kustannustarkastelun mukaan kaksivaihemurskauksella on mahdollista alentaa energiajakeen murskauskustannuksia yli 30 %.

AB - Haketuksen osuus hakkuutähdehakkeen tuotantokustannuksista on suuri. Bioenergian ohjelman mukaan Evolution-hakkuriin perustuvassa hakkuutähdehakkeen tuotantoketjussa haketuksen osuus on 33 % hakkeen kokonaistuotantokustannuksista, jotka on arvioitu olevan 46 mk/MWh (autokuljetusmatka 100 km). Hakkeen tuotantokustannuksia on mahdollista eniten alentaa kehittämällä juuri haketusta. Metsähakkeen hankinnassa on käytetty sekä haketukseen että murskaukseen perustuvia hankintaketjuja. Haketus tai murskaus voidaan tehdä joko palstalla, välivarastolla, terminaalissa tai käyttöpaikalla. Hakkureita ja murskaimia on tällä hetkellä markkinoilla suuri määrä. Bioenergia-ohjelmassa eri välivarastohakkureiden ja -murskaimien tuotos on tutkimusten mukaan vaihdellut välillä 20-80 i-m3 haketta tehotyötunnissa. Välivarastohakkureiden ja murskaimien tehontarve on suuri, 250-300 kW. Energiapuun murskausta on mahdollista tehostaa käyttämällä esimurskainta. Esimurskaimella energiapuu esimurskataan, jonka jälkeen suoritetaan varsinainen jälkimurskaus energiajakeen tuottamiseksi. Esimurskauksen etuna on mm. syötön tehokkuus. Tämä perustuu siihen, että murskaimen syöttöaukko saadaan esimurskaimessa isommaksi kuin yksivaihemurskauksessa. Toisaalta esimurskaimen terästö on niin väljä, että epäpuhtaudet kuten kivet ja metalliesineet eivät vaurioita murskainta. Lisäksi Paperville Oy:n kehittämässä esimurskaimessa tehontarve on saatu pieneksi uudella teräratkaisulla. VTT Energian Jyväskylässä WM Ympäristöpalvelulla käytössä olevalla esimurskaimella tehontarve rakennuspuujätteen murskauksessa on ollut 16-20 kW. Tuntituotos kokeissa on ollut 10 tonnia rakennuspuujätettä. Tuntituotokseksi saadaan 50 i-m3 haketta murskeen irtotiheyden ollessa 200 kg/m3. Esimurskaimen pohjalta on mahdollista kehittää myös tehontarpeeltaan edullinen jälkimurskain. Esi- ja toisiomurskaimen väliin on lisäksi mahdollista liittää kivien ja metalliesineiden poisto. Tällöin toisiomurskaimen toiminta tulee häiriöttömämmäksi. Alustavan kustannustarkastelun mukaan kaksivaihemurskauksella on mahdollista alentaa energiajakeen murskauskustannuksia yli 30 %.

M3 - Conference article in proceedings

SN - 951-38-5704-2

T3 - VTT Symposium

SP - 119

EP - 126

BT - Puuenergian teknologiaohjelman vuosikirja 2000

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

ER -

Leinonen A, Aalto J. Kaksivaiheisen murskaimen kehittäminen puun energiajakeen tuottamiseksi: PUUT12. In Puuenergian teknologiaohjelman vuosikirja 2000. VTT Technical Research Centre of Finland. 2000. p. 119-126. (VTT Symposium; No. 205).