Metsäteollisuuden kehitysvaihtoehdot ja Suomen energiantuotanto

Translated title of the contribution: Development strategies for forest industry and energy production in Finland

Antti Lehtilä, Kim Pingoud

Research output: Book/ReportReportProfessional

Abstract

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan Suomen metsäteollisuuden kehitysvaihtoehtojen vaikutuksia maamme energiantuotantoon. Julkaisussa luodaan katsaus metsäteollisuuden kehitysnäkymiin, joihin vaikuttavat mm. käytettävissä olevat metsävarat, metsäteollisuuden yrityskentän muuttuminen, investointimahdollisuudet lähitulevaisuudessa, tuotantoteknologian kehittyminen, metsäteollisuustuotteiden maailmanmarkkinoiden kehitys ja ympäristöongelmien asettamat reunaehdot. Tutkimuksessa on vertailtu kvantitatiivisesti kolmea vaihtoehtoista kemiallisen metsäteollisuuden tuotantoskenaariota, jotka ulottuvat vuoteen 2010. Skenaarioanalyyseihin on käytetty EFOM ENV mallijärjestelmää, jota on Valtion teknillisessä tutkimuskeskuksessa jo aiemmin sovellettu Suomen energiajärjestelmän mallintamiseen. Analyyseja varten malli laajennettiin kuvaamaan myös metsäteollisuuden tuotantojärjestelmää. Malli on dynaaminen lineaarinen optimointimalli, jonka avulla voidaan tarkastella energiajärjestelmän ajallisia muutoksia 20 - 40 vuoden aikana. Skenaarioanalyyseissa on etsitty kolmen em. tuotantoskenaarion tapauksessa metsäteollisuuden toiminnan vaatiman energiantuotannon optimaalista rakennetta. Analyyseilla selvitettiin, miten metsäteollisuuden tuotantorakenteen muuttuminen voimakkaammin kemiallista massaa tai uusiomassaa hyödyntäväksi vaikuttaisi tarvittavaan energiantuotantoon sekä siitä aiheutuviin päästönrajoitustoimiin. Tulokset osoittavat, että metsäteollisuuden kokonaistuotannon kasvaessa lisäperusvoiman tarve kasvaa kemiallisen ja uusiomassan skenaarioissa vähemmän kuin perusskenaariossa, jossa tuotantorakenne säilyisi nykyisen kaltaisena. Tehonsäästö vuonna 2010 vastaa 700 - 800 MW:n voimalayksikön tehoa, mutta edustaa ainoastaan noin 30 % vuoteen 2010 mennessä tarvittavasta uudesta lauhdevoimakapasiteetista. Laskelmissa oletettiin, että sähköntuonti loppuu vuoteen 2000 mennessä eikä uutta ydinvoimaa rakenneta, mikä käytännössä merkitsee sitoutumista kivihiileen perusvoimantuotannossa. Osin tästä syystä energiantuotannossa tarvittavien päästönrajoitustoimien laajuudessa oli huomattavia eroja eri skenaarioiden välillä. Rikkidioksiditavoitteiden saavuttamiseksi joudutaan selvästi suurimpiin toimiin perusskenaariossa.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages56
ISBN (Print)951-38-4454-4
Publication statusPublished - 1993
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

NameVTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes
PublisherVTT
No.1520
ISSN (Print)1235-0605
ISSN (Electronic)1455-0865

Fingerprint

forest industries
Finland
energy

Keywords

  • forestry
  • paper industry
  • development
  • energy supply
  • power generation
  • energy consumption
  • scenarios
  • energy systems
  • power plants
  • modelling
  • emissions
  • investments

Cite this

Lehtilä, A., & Pingoud, K. (1993). Metsäteollisuuden kehitysvaihtoehdot ja Suomen energiantuotanto. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, No. 1520
Lehtilä, Antti ; Pingoud, Kim. / Metsäteollisuuden kehitysvaihtoehdot ja Suomen energiantuotanto. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1993. 56 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1520).
@book{59963c4873014c35b3b64ce5e386a658,
title = "Mets{\"a}teollisuuden kehitysvaihtoehdot ja Suomen energiantuotanto",
abstract = "T{\"a}ss{\"a} tutkimuksessa tarkastellaan Suomen mets{\"a}teollisuuden kehitysvaihtoehtojen vaikutuksia maamme energiantuotantoon. Julkaisussa luodaan katsaus mets{\"a}teollisuuden kehitysn{\"a}kymiin, joihin vaikuttavat mm. k{\"a}ytett{\"a}viss{\"a} olevat mets{\"a}varat, mets{\"a}teollisuuden yrityskent{\"a}n muuttuminen, investointimahdollisuudet l{\"a}hitulevaisuudessa, tuotantoteknologian kehittyminen, mets{\"a}teollisuustuotteiden maailmanmarkkinoiden kehitys ja ymp{\"a}rist{\"o}ongelmien asettamat reunaehdot. Tutkimuksessa on vertailtu kvantitatiivisesti kolmea vaihtoehtoista kemiallisen mets{\"a}teollisuuden tuotantoskenaariota, jotka ulottuvat vuoteen 2010. Skenaarioanalyyseihin on k{\"a}ytetty EFOM ENV mallij{\"a}rjestelm{\"a}{\"a}, jota on Valtion teknillisess{\"a} tutkimuskeskuksessa jo aiemmin sovellettu Suomen energiaj{\"a}rjestelm{\"a}n mallintamiseen. Analyyseja varten malli laajennettiin kuvaamaan my{\"o}s mets{\"a}teollisuuden tuotantoj{\"a}rjestelm{\"a}{\"a}. Malli on dynaaminen lineaarinen optimointimalli, jonka avulla voidaan tarkastella energiaj{\"a}rjestelm{\"a}n ajallisia muutoksia 20 - 40 vuoden aikana. Skenaarioanalyyseissa on etsitty kolmen em. tuotantoskenaarion tapauksessa mets{\"a}teollisuuden toiminnan vaatiman energiantuotannon optimaalista rakennetta. Analyyseilla selvitettiin, miten mets{\"a}teollisuuden tuotantorakenteen muuttuminen voimakkaammin kemiallista massaa tai uusiomassaa hy{\"o}dynt{\"a}v{\"a}ksi vaikuttaisi tarvittavaan energiantuotantoon sek{\"a} siit{\"a} aiheutuviin p{\"a}{\"a}st{\"o}nrajoitustoimiin. Tulokset osoittavat, ett{\"a} mets{\"a}teollisuuden kokonaistuotannon kasvaessa lis{\"a}perusvoiman tarve kasvaa kemiallisen ja uusiomassan skenaarioissa v{\"a}hemm{\"a}n kuin perusskenaariossa, jossa tuotantorakenne s{\"a}ilyisi nykyisen kaltaisena. Tehons{\"a}{\"a}st{\"o} vuonna 2010 vastaa 700 - 800 MW:n voimalayksik{\"o}n tehoa, mutta edustaa ainoastaan noin 30 {\%} vuoteen 2010 menness{\"a} tarvittavasta uudesta lauhdevoimakapasiteetista. Laskelmissa oletettiin, ett{\"a} s{\"a}hk{\"o}ntuonti loppuu vuoteen 2000 menness{\"a} eik{\"a} uutta ydinvoimaa rakenneta, mik{\"a} k{\"a}yt{\"a}nn{\"o}ss{\"a} merkitsee sitoutumista kivihiileen perusvoimantuotannossa. Osin t{\"a}st{\"a} syyst{\"a} energiantuotannossa tarvittavien p{\"a}{\"a}st{\"o}nrajoitustoimien laajuudessa oli huomattavia eroja eri skenaarioiden v{\"a}lill{\"a}. Rikkidioksiditavoitteiden saavuttamiseksi joudutaan selv{\"a}sti suurimpiin toimiin perusskenaariossa.",
keywords = "forestry, paper industry, development, energy supply, power generation, energy consumption, scenarios, energy systems, power plants, modelling, emissions, investments",
author = "Antti Lehtil{\"a} and Kim Pingoud",
year = "1993",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-4454-4",
series = "VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "1520",
address = "Finland",

}

Lehtilä, A & Pingoud, K 1993, Metsäteollisuuden kehitysvaihtoehdot ja Suomen energiantuotanto. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, no. 1520, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Metsäteollisuuden kehitysvaihtoehdot ja Suomen energiantuotanto. / Lehtilä, Antti; Pingoud, Kim.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1993. 56 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1520).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Metsäteollisuuden kehitysvaihtoehdot ja Suomen energiantuotanto

AU - Lehtilä, Antti

AU - Pingoud, Kim

PY - 1993

Y1 - 1993

N2 - Tässä tutkimuksessa tarkastellaan Suomen metsäteollisuuden kehitysvaihtoehtojen vaikutuksia maamme energiantuotantoon. Julkaisussa luodaan katsaus metsäteollisuuden kehitysnäkymiin, joihin vaikuttavat mm. käytettävissä olevat metsävarat, metsäteollisuuden yrityskentän muuttuminen, investointimahdollisuudet lähitulevaisuudessa, tuotantoteknologian kehittyminen, metsäteollisuustuotteiden maailmanmarkkinoiden kehitys ja ympäristöongelmien asettamat reunaehdot. Tutkimuksessa on vertailtu kvantitatiivisesti kolmea vaihtoehtoista kemiallisen metsäteollisuuden tuotantoskenaariota, jotka ulottuvat vuoteen 2010. Skenaarioanalyyseihin on käytetty EFOM ENV mallijärjestelmää, jota on Valtion teknillisessä tutkimuskeskuksessa jo aiemmin sovellettu Suomen energiajärjestelmän mallintamiseen. Analyyseja varten malli laajennettiin kuvaamaan myös metsäteollisuuden tuotantojärjestelmää. Malli on dynaaminen lineaarinen optimointimalli, jonka avulla voidaan tarkastella energiajärjestelmän ajallisia muutoksia 20 - 40 vuoden aikana. Skenaarioanalyyseissa on etsitty kolmen em. tuotantoskenaarion tapauksessa metsäteollisuuden toiminnan vaatiman energiantuotannon optimaalista rakennetta. Analyyseilla selvitettiin, miten metsäteollisuuden tuotantorakenteen muuttuminen voimakkaammin kemiallista massaa tai uusiomassaa hyödyntäväksi vaikuttaisi tarvittavaan energiantuotantoon sekä siitä aiheutuviin päästönrajoitustoimiin. Tulokset osoittavat, että metsäteollisuuden kokonaistuotannon kasvaessa lisäperusvoiman tarve kasvaa kemiallisen ja uusiomassan skenaarioissa vähemmän kuin perusskenaariossa, jossa tuotantorakenne säilyisi nykyisen kaltaisena. Tehonsäästö vuonna 2010 vastaa 700 - 800 MW:n voimalayksikön tehoa, mutta edustaa ainoastaan noin 30 % vuoteen 2010 mennessä tarvittavasta uudesta lauhdevoimakapasiteetista. Laskelmissa oletettiin, että sähköntuonti loppuu vuoteen 2000 mennessä eikä uutta ydinvoimaa rakenneta, mikä käytännössä merkitsee sitoutumista kivihiileen perusvoimantuotannossa. Osin tästä syystä energiantuotannossa tarvittavien päästönrajoitustoimien laajuudessa oli huomattavia eroja eri skenaarioiden välillä. Rikkidioksiditavoitteiden saavuttamiseksi joudutaan selvästi suurimpiin toimiin perusskenaariossa.

AB - Tässä tutkimuksessa tarkastellaan Suomen metsäteollisuuden kehitysvaihtoehtojen vaikutuksia maamme energiantuotantoon. Julkaisussa luodaan katsaus metsäteollisuuden kehitysnäkymiin, joihin vaikuttavat mm. käytettävissä olevat metsävarat, metsäteollisuuden yrityskentän muuttuminen, investointimahdollisuudet lähitulevaisuudessa, tuotantoteknologian kehittyminen, metsäteollisuustuotteiden maailmanmarkkinoiden kehitys ja ympäristöongelmien asettamat reunaehdot. Tutkimuksessa on vertailtu kvantitatiivisesti kolmea vaihtoehtoista kemiallisen metsäteollisuuden tuotantoskenaariota, jotka ulottuvat vuoteen 2010. Skenaarioanalyyseihin on käytetty EFOM ENV mallijärjestelmää, jota on Valtion teknillisessä tutkimuskeskuksessa jo aiemmin sovellettu Suomen energiajärjestelmän mallintamiseen. Analyyseja varten malli laajennettiin kuvaamaan myös metsäteollisuuden tuotantojärjestelmää. Malli on dynaaminen lineaarinen optimointimalli, jonka avulla voidaan tarkastella energiajärjestelmän ajallisia muutoksia 20 - 40 vuoden aikana. Skenaarioanalyyseissa on etsitty kolmen em. tuotantoskenaarion tapauksessa metsäteollisuuden toiminnan vaatiman energiantuotannon optimaalista rakennetta. Analyyseilla selvitettiin, miten metsäteollisuuden tuotantorakenteen muuttuminen voimakkaammin kemiallista massaa tai uusiomassaa hyödyntäväksi vaikuttaisi tarvittavaan energiantuotantoon sekä siitä aiheutuviin päästönrajoitustoimiin. Tulokset osoittavat, että metsäteollisuuden kokonaistuotannon kasvaessa lisäperusvoiman tarve kasvaa kemiallisen ja uusiomassan skenaarioissa vähemmän kuin perusskenaariossa, jossa tuotantorakenne säilyisi nykyisen kaltaisena. Tehonsäästö vuonna 2010 vastaa 700 - 800 MW:n voimalayksikön tehoa, mutta edustaa ainoastaan noin 30 % vuoteen 2010 mennessä tarvittavasta uudesta lauhdevoimakapasiteetista. Laskelmissa oletettiin, että sähköntuonti loppuu vuoteen 2000 mennessä eikä uutta ydinvoimaa rakenneta, mikä käytännössä merkitsee sitoutumista kivihiileen perusvoimantuotannossa. Osin tästä syystä energiantuotannossa tarvittavien päästönrajoitustoimien laajuudessa oli huomattavia eroja eri skenaarioiden välillä. Rikkidioksiditavoitteiden saavuttamiseksi joudutaan selvästi suurimpiin toimiin perusskenaariossa.

KW - forestry

KW - paper industry

KW - development

KW - energy supply

KW - power generation

KW - energy consumption

KW - scenarios

KW - energy systems

KW - power plants

KW - modelling

KW - emissions

KW - investments

M3 - Report

SN - 951-38-4454-4

T3 - VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes

BT - Metsäteollisuuden kehitysvaihtoehdot ja Suomen energiantuotanto

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Lehtilä A, Pingoud K. Metsäteollisuuden kehitysvaihtoehdot ja Suomen energiantuotanto. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1993. 56 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1520).