Metsäteollisuuden kehitysvaihtoehdot ja Suomen energiantuotanto

Translated title of the contribution: Development strategies for forest industry and energy production in Finland

Antti Lehtilä, Kim Pingoud

    Research output: Book/ReportReport

    Abstract

    Tässä tutkimuksessa tarkastellaan Suomen metsäteollisuuden kehitysvaihtoehtojen vaikutuksia maamme energiantuotantoon. Julkaisussa luodaan katsaus metsäteollisuuden kehitysnäkymiin, joihin vaikuttavat mm. käytettävissä olevat metsävarat, metsäteollisuuden yrityskentän muuttuminen, investointimahdollisuudet lähitulevaisuudessa, tuotantoteknologian kehittyminen, metsäteollisuustuotteiden maailmanmarkkinoiden kehitys ja ympäristöongelmien asettamat reunaehdot. Tutkimuksessa on vertailtu kvantitatiivisesti kolmea vaihtoehtoista kemiallisen metsäteollisuuden tuotantoskenaariota, jotka ulottuvat vuoteen 2010. Skenaarioanalyyseihin on käytetty EFOM ENV mallijärjestelmää, jota on Valtion teknillisessä tutkimuskeskuksessa jo aiemmin sovellettu Suomen energiajärjestelmän mallintamiseen. Analyyseja varten malli laajennettiin kuvaamaan myös metsäteollisuuden tuotantojärjestelmää. Malli on dynaaminen lineaarinen optimointimalli, jonka avulla voidaan tarkastella energiajärjestelmän ajallisia muutoksia 20 - 40 vuoden aikana. Skenaarioanalyyseissa on etsitty kolmen em. tuotantoskenaarion tapauksessa metsäteollisuuden toiminnan vaatiman energiantuotannon optimaalista rakennetta. Analyyseilla selvitettiin, miten metsäteollisuuden tuotantorakenteen muuttuminen voimakkaammin kemiallista massaa tai uusiomassaa hyödyntäväksi vaikuttaisi tarvittavaan energiantuotantoon sekä siitä aiheutuviin päästönrajoitustoimiin. Tulokset osoittavat, että metsäteollisuuden kokonaistuotannon kasvaessa lisäperusvoiman tarve kasvaa kemiallisen ja uusiomassan skenaarioissa vähemmän kuin perusskenaariossa, jossa tuotantorakenne säilyisi nykyisen kaltaisena. Tehonsäästö vuonna 2010 vastaa 700 - 800 MW:n voimalayksikön tehoa, mutta edustaa ainoastaan noin 30 % vuoteen 2010 mennessä tarvittavasta uudesta lauhdevoimakapasiteetista. Laskelmissa oletettiin, että sähköntuonti loppuu vuoteen 2000 mennessä eikä uutta ydinvoimaa rakenneta, mikä käytännössä merkitsee sitoutumista kivihiileen perusvoimantuotannossa. Osin tästä syystä energiantuotannossa tarvittavien päästönrajoitustoimien laajuudessa oli huomattavia eroja eri skenaarioiden välillä. Rikkidioksiditavoitteiden saavuttamiseksi joudutaan selvästi suurimpiin toimiin perusskenaariossa.
    Original languageFinnish
    Place of PublicationEspoo
    PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
    Number of pages56
    ISBN (Print)951-38-4454-4
    Publication statusPublished - 1993
    MoE publication typeNot Eligible

    Publication series

    SeriesVTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes
    Number1520
    ISSN1235-0605

    Fingerprint

    forest industries
    Finland
    energy

    Keywords

    • forestry
    • paper industry
    • development
    • energy supply
    • power generation
    • energy consumption
    • scenarios
    • energy systems
    • power plants
    • modelling
    • emissions
    • investments

    Cite this

    Lehtilä, A., & Pingoud, K. (1993). Metsäteollisuuden kehitysvaihtoehdot ja Suomen energiantuotanto. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, No. 1520
    Lehtilä, Antti ; Pingoud, Kim. / Metsäteollisuuden kehitysvaihtoehdot ja Suomen energiantuotanto. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1993. 56 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1520).
    @book{59963c4873014c35b3b64ce5e386a658,
    title = "Mets{\"a}teollisuuden kehitysvaihtoehdot ja Suomen energiantuotanto",
    abstract = "T{\"a}ss{\"a} tutkimuksessa tarkastellaan Suomen mets{\"a}teollisuuden kehitysvaihtoehtojen vaikutuksia maamme energiantuotantoon. Julkaisussa luodaan katsaus mets{\"a}teollisuuden kehitysn{\"a}kymiin, joihin vaikuttavat mm. k{\"a}ytett{\"a}viss{\"a} olevat mets{\"a}varat, mets{\"a}teollisuuden yrityskent{\"a}n muuttuminen, investointimahdollisuudet l{\"a}hitulevaisuudessa, tuotantoteknologian kehittyminen, mets{\"a}teollisuustuotteiden maailmanmarkkinoiden kehitys ja ymp{\"a}rist{\"o}ongelmien asettamat reunaehdot. Tutkimuksessa on vertailtu kvantitatiivisesti kolmea vaihtoehtoista kemiallisen mets{\"a}teollisuuden tuotantoskenaariota, jotka ulottuvat vuoteen 2010. Skenaarioanalyyseihin on k{\"a}ytetty EFOM ENV mallij{\"a}rjestelm{\"a}{\"a}, jota on Valtion teknillisess{\"a} tutkimuskeskuksessa jo aiemmin sovellettu Suomen energiaj{\"a}rjestelm{\"a}n mallintamiseen. Analyyseja varten malli laajennettiin kuvaamaan my{\"o}s mets{\"a}teollisuuden tuotantoj{\"a}rjestelm{\"a}{\"a}. Malli on dynaaminen lineaarinen optimointimalli, jonka avulla voidaan tarkastella energiaj{\"a}rjestelm{\"a}n ajallisia muutoksia 20 - 40 vuoden aikana. Skenaarioanalyyseissa on etsitty kolmen em. tuotantoskenaarion tapauksessa mets{\"a}teollisuuden toiminnan vaatiman energiantuotannon optimaalista rakennetta. Analyyseilla selvitettiin, miten mets{\"a}teollisuuden tuotantorakenteen muuttuminen voimakkaammin kemiallista massaa tai uusiomassaa hy{\"o}dynt{\"a}v{\"a}ksi vaikuttaisi tarvittavaan energiantuotantoon sek{\"a} siit{\"a} aiheutuviin p{\"a}{\"a}st{\"o}nrajoitustoimiin. Tulokset osoittavat, ett{\"a} mets{\"a}teollisuuden kokonaistuotannon kasvaessa lis{\"a}perusvoiman tarve kasvaa kemiallisen ja uusiomassan skenaarioissa v{\"a}hemm{\"a}n kuin perusskenaariossa, jossa tuotantorakenne s{\"a}ilyisi nykyisen kaltaisena. Tehons{\"a}{\"a}st{\"o} vuonna 2010 vastaa 700 - 800 MW:n voimalayksik{\"o}n tehoa, mutta edustaa ainoastaan noin 30 {\%} vuoteen 2010 menness{\"a} tarvittavasta uudesta lauhdevoimakapasiteetista. Laskelmissa oletettiin, ett{\"a} s{\"a}hk{\"o}ntuonti loppuu vuoteen 2000 menness{\"a} eik{\"a} uutta ydinvoimaa rakenneta, mik{\"a} k{\"a}yt{\"a}nn{\"o}ss{\"a} merkitsee sitoutumista kivihiileen perusvoimantuotannossa. Osin t{\"a}st{\"a} syyst{\"a} energiantuotannossa tarvittavien p{\"a}{\"a}st{\"o}nrajoitustoimien laajuudessa oli huomattavia eroja eri skenaarioiden v{\"a}lill{\"a}. Rikkidioksiditavoitteiden saavuttamiseksi joudutaan selv{\"a}sti suurimpiin toimiin perusskenaariossa.",
    keywords = "forestry, paper industry, development, energy supply, power generation, energy consumption, scenarios, energy systems, power plants, modelling, emissions, investments",
    author = "Antti Lehtil{\"a} and Kim Pingoud",
    year = "1993",
    language = "Finnish",
    isbn = "951-38-4454-4",
    series = "VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes",
    publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
    number = "1520",
    address = "Finland",

    }

    Lehtilä, A & Pingoud, K 1993, Metsäteollisuuden kehitysvaihtoehdot ja Suomen energiantuotanto. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, no. 1520, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

    Metsäteollisuuden kehitysvaihtoehdot ja Suomen energiantuotanto. / Lehtilä, Antti; Pingoud, Kim.

    Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1993. 56 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1520).

    Research output: Book/ReportReport

    TY - BOOK

    T1 - Metsäteollisuuden kehitysvaihtoehdot ja Suomen energiantuotanto

    AU - Lehtilä, Antti

    AU - Pingoud, Kim

    PY - 1993

    Y1 - 1993

    N2 - Tässä tutkimuksessa tarkastellaan Suomen metsäteollisuuden kehitysvaihtoehtojen vaikutuksia maamme energiantuotantoon. Julkaisussa luodaan katsaus metsäteollisuuden kehitysnäkymiin, joihin vaikuttavat mm. käytettävissä olevat metsävarat, metsäteollisuuden yrityskentän muuttuminen, investointimahdollisuudet lähitulevaisuudessa, tuotantoteknologian kehittyminen, metsäteollisuustuotteiden maailmanmarkkinoiden kehitys ja ympäristöongelmien asettamat reunaehdot. Tutkimuksessa on vertailtu kvantitatiivisesti kolmea vaihtoehtoista kemiallisen metsäteollisuuden tuotantoskenaariota, jotka ulottuvat vuoteen 2010. Skenaarioanalyyseihin on käytetty EFOM ENV mallijärjestelmää, jota on Valtion teknillisessä tutkimuskeskuksessa jo aiemmin sovellettu Suomen energiajärjestelmän mallintamiseen. Analyyseja varten malli laajennettiin kuvaamaan myös metsäteollisuuden tuotantojärjestelmää. Malli on dynaaminen lineaarinen optimointimalli, jonka avulla voidaan tarkastella energiajärjestelmän ajallisia muutoksia 20 - 40 vuoden aikana. Skenaarioanalyyseissa on etsitty kolmen em. tuotantoskenaarion tapauksessa metsäteollisuuden toiminnan vaatiman energiantuotannon optimaalista rakennetta. Analyyseilla selvitettiin, miten metsäteollisuuden tuotantorakenteen muuttuminen voimakkaammin kemiallista massaa tai uusiomassaa hyödyntäväksi vaikuttaisi tarvittavaan energiantuotantoon sekä siitä aiheutuviin päästönrajoitustoimiin. Tulokset osoittavat, että metsäteollisuuden kokonaistuotannon kasvaessa lisäperusvoiman tarve kasvaa kemiallisen ja uusiomassan skenaarioissa vähemmän kuin perusskenaariossa, jossa tuotantorakenne säilyisi nykyisen kaltaisena. Tehonsäästö vuonna 2010 vastaa 700 - 800 MW:n voimalayksikön tehoa, mutta edustaa ainoastaan noin 30 % vuoteen 2010 mennessä tarvittavasta uudesta lauhdevoimakapasiteetista. Laskelmissa oletettiin, että sähköntuonti loppuu vuoteen 2000 mennessä eikä uutta ydinvoimaa rakenneta, mikä käytännössä merkitsee sitoutumista kivihiileen perusvoimantuotannossa. Osin tästä syystä energiantuotannossa tarvittavien päästönrajoitustoimien laajuudessa oli huomattavia eroja eri skenaarioiden välillä. Rikkidioksiditavoitteiden saavuttamiseksi joudutaan selvästi suurimpiin toimiin perusskenaariossa.

    AB - Tässä tutkimuksessa tarkastellaan Suomen metsäteollisuuden kehitysvaihtoehtojen vaikutuksia maamme energiantuotantoon. Julkaisussa luodaan katsaus metsäteollisuuden kehitysnäkymiin, joihin vaikuttavat mm. käytettävissä olevat metsävarat, metsäteollisuuden yrityskentän muuttuminen, investointimahdollisuudet lähitulevaisuudessa, tuotantoteknologian kehittyminen, metsäteollisuustuotteiden maailmanmarkkinoiden kehitys ja ympäristöongelmien asettamat reunaehdot. Tutkimuksessa on vertailtu kvantitatiivisesti kolmea vaihtoehtoista kemiallisen metsäteollisuuden tuotantoskenaariota, jotka ulottuvat vuoteen 2010. Skenaarioanalyyseihin on käytetty EFOM ENV mallijärjestelmää, jota on Valtion teknillisessä tutkimuskeskuksessa jo aiemmin sovellettu Suomen energiajärjestelmän mallintamiseen. Analyyseja varten malli laajennettiin kuvaamaan myös metsäteollisuuden tuotantojärjestelmää. Malli on dynaaminen lineaarinen optimointimalli, jonka avulla voidaan tarkastella energiajärjestelmän ajallisia muutoksia 20 - 40 vuoden aikana. Skenaarioanalyyseissa on etsitty kolmen em. tuotantoskenaarion tapauksessa metsäteollisuuden toiminnan vaatiman energiantuotannon optimaalista rakennetta. Analyyseilla selvitettiin, miten metsäteollisuuden tuotantorakenteen muuttuminen voimakkaammin kemiallista massaa tai uusiomassaa hyödyntäväksi vaikuttaisi tarvittavaan energiantuotantoon sekä siitä aiheutuviin päästönrajoitustoimiin. Tulokset osoittavat, että metsäteollisuuden kokonaistuotannon kasvaessa lisäperusvoiman tarve kasvaa kemiallisen ja uusiomassan skenaarioissa vähemmän kuin perusskenaariossa, jossa tuotantorakenne säilyisi nykyisen kaltaisena. Tehonsäästö vuonna 2010 vastaa 700 - 800 MW:n voimalayksikön tehoa, mutta edustaa ainoastaan noin 30 % vuoteen 2010 mennessä tarvittavasta uudesta lauhdevoimakapasiteetista. Laskelmissa oletettiin, että sähköntuonti loppuu vuoteen 2000 mennessä eikä uutta ydinvoimaa rakenneta, mikä käytännössä merkitsee sitoutumista kivihiileen perusvoimantuotannossa. Osin tästä syystä energiantuotannossa tarvittavien päästönrajoitustoimien laajuudessa oli huomattavia eroja eri skenaarioiden välillä. Rikkidioksiditavoitteiden saavuttamiseksi joudutaan selvästi suurimpiin toimiin perusskenaariossa.

    KW - forestry

    KW - paper industry

    KW - development

    KW - energy supply

    KW - power generation

    KW - energy consumption

    KW - scenarios

    KW - energy systems

    KW - power plants

    KW - modelling

    KW - emissions

    KW - investments

    M3 - Report

    SN - 951-38-4454-4

    T3 - VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes

    BT - Metsäteollisuuden kehitysvaihtoehdot ja Suomen energiantuotanto

    PB - VTT Technical Research Centre of Finland

    CY - Espoo

    ER -

    Lehtilä A, Pingoud K. Metsäteollisuuden kehitysvaihtoehdot ja Suomen energiantuotanto. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1993. 56 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1520).