TY - BOOK
T1 - Digitaalisten televisiolähetysten käyttö datajakelussa
AU - Södergård, Caj
AU - Ollikainen, Ville
AU - Mäkipää, Risto
N1 - Project code: T8SU00146
PY - 1999
Y1 - 1999
N2 - Digitaalinen televisio (DVB) pystyy välittämään paitsi
televisio-ohjelmia, myös suuria tietomääriä koteihin
asti. Suomessa rakenteilla oleva digitaalinen
maanpäällinen verkko voi toimia merkittävänä kansallisena
datajakelualustana, joka tuo uusia käyttäjiä
tietopalvelujen pariin ja näin muodostaa kasvualustan
uusille palveluille. Samalla uudentyyppiset datapalvelut
lisäävät digitaalitelevision houkuttelevuutta kuluttajien
silmissä. Datapalvelut hyödyntävät televisioverkon
vapaata siirtokapasiteettia ja nostavat täten verkon
käyttöastetta erityisesti yöaikaan. Päätelaitteina
voivat olla TV-vastaanottimeen kytketty erillinen
digitaalivastaanotin (STB), integroitu digitaalinen
televisiovastaanotin tai jopa DVB-kortilla varustettu
mikrotietokone.
On kuitenkin pidettävä mielessä, että datapalveluja -
laajakaistaisiakin - on tarjolla koteihin myös
kilpailevien jakeluteiden kautta, kuten
kaapelimodeemien, puhelinverkon ja lähivuosina jopa
sähköverkon ja matkapuhelinverkon kautta. Maanpäällinen
DVB ei ole kilpailukykyinen näiden kanssa
vuorovaikutteisessa internetsurffailussa, jossa data
siirtyy kaksisuuntaisesti "point-to-point", koska
siirtokapasiteetti rajoittaa samanaikaisien käyttäjien
lukumäärän muutamaan sataan. Sen sijaan DVB sopii datan
broadcast-tyyppiseen "point-to-multipoint"-jakeluun.
Tällainen aito push-palvelu ei välttämättä vaadi
paluuyhteyttä. DVB:n etuja on myös, että datapalveluja
voidaan katsoa TV-vastaanottimella teksti-TV:n tavoin
muun katselun lomassa, jopa TV-ohjelmiin synkronoituina.
Jos siirrettävät datamäärät ovat hyvin pieniä, kuten
sähköpostin koputuspalveluissa, DVB voi siirtää tietoja
point-to-point-periaatteellakin jopa miljoonille
vastaanottajille. Tällöin TV-vastaanotin on ikäänkuin
kiinteästi kytkettynä tietoverkkoon samalla tavalla kuin
matkapuhelin nykyään.
DVB:n datapalvelujen saaminen kiinnostaviksi ja
kattaviksi vaatii avoimuutta, eli että televisioyhtiöiden
tuottamien sisältöjen lisäksi myös kolmansien osapuolten
sisältöjä saadaan välitetyksi. Sisältöjen tehokas
tuotanto taasen edellyttää internet-standardien
noudattamista, jolloin avautuu varsin laaja sisältöjen
kirjo. Internetin aineistot voidaan tällöin muuntaa
puoli- tai täysautomaattisesti digitaalivastaanottimille
sopivaan muotoon. Avoimuus vaatii myös keskenään
yhteensopivia digitaalivastaanottimia, joissa on
standardoitu rajapinta sovellusohjelmiin päin. Saman
rajapinnan pitäisi kattaa kaikki kodin
vastaanottolaitteet. Pohjoismaissa tehdään NorDig
ryhmässä työtä yhteisen rajapinnan puolesta. Jakelussa
standardinomaisuus edellyttää IP-pohjaisten protokollien
noudattamista sekä point-to-point- että
point-to-multipoint(multicast)-siirrossa. Tällöin
jokaisella digitaalivastaanottimella on oma tunnus,
esimerkiksi IP-osoite tai valtuutuskoodi.
Kilpailukykyiset TV:llä katsottavat massajakelupalvelut,
jotka ladataan digitaalivastaanottimeen esimerkiksi yön
ai-kana, toimivat nykyisen teksti-TV:n ja internetin
tavoin ja voidaan saada sen takia helposti
omaksuttaviksi. Tällaisen palvelun perustaso ei vaadi
paluuyhteyttä, joskin aineisto voi sisältää linkkejä
internetissä olevaan oheistietoon, jonka seuraaminen
vaatii internet-yhteyden avaamista. Potentiaalisimpia
massajakelupalveluja ovat sisällöntuottajien ja
internetoperaattorien kotisivut eli portaalit sekä
multimediauutispaketit. Mainonnalla ja muilla
kaupallisilla palveluilla on tärkeä rooli. Julkinen
tiedottaminen esimerkiksi työpaikoista ja vaikkapa
liikenne- ja keliolosuhteista on myös kiinnostavaa.
Yllä kuvatut potentiaaliset jakelupalvelut olisi syytä
testata käytännössä tarpeeksi suuressa koeryhmässä.
Aluksi riittäisi maanpäällisen verkon yhden multipleksin
käyttö. Aktiiviset välipalvelimet muuntavat
internetaineistoja DVB:n vaatimaan muotoon.
Asiakaspuolella käytetään digitaalivastaanottimia, joissa
on riittävästi muistitilaa tietopakettien varastoimiseen.
AB - Digitaalinen televisio (DVB) pystyy välittämään paitsi
televisio-ohjelmia, myös suuria tietomääriä koteihin
asti. Suomessa rakenteilla oleva digitaalinen
maanpäällinen verkko voi toimia merkittävänä kansallisena
datajakelualustana, joka tuo uusia käyttäjiä
tietopalvelujen pariin ja näin muodostaa kasvualustan
uusille palveluille. Samalla uudentyyppiset datapalvelut
lisäävät digitaalitelevision houkuttelevuutta kuluttajien
silmissä. Datapalvelut hyödyntävät televisioverkon
vapaata siirtokapasiteettia ja nostavat täten verkon
käyttöastetta erityisesti yöaikaan. Päätelaitteina
voivat olla TV-vastaanottimeen kytketty erillinen
digitaalivastaanotin (STB), integroitu digitaalinen
televisiovastaanotin tai jopa DVB-kortilla varustettu
mikrotietokone.
On kuitenkin pidettävä mielessä, että datapalveluja -
laajakaistaisiakin - on tarjolla koteihin myös
kilpailevien jakeluteiden kautta, kuten
kaapelimodeemien, puhelinverkon ja lähivuosina jopa
sähköverkon ja matkapuhelinverkon kautta. Maanpäällinen
DVB ei ole kilpailukykyinen näiden kanssa
vuorovaikutteisessa internetsurffailussa, jossa data
siirtyy kaksisuuntaisesti "point-to-point", koska
siirtokapasiteetti rajoittaa samanaikaisien käyttäjien
lukumäärän muutamaan sataan. Sen sijaan DVB sopii datan
broadcast-tyyppiseen "point-to-multipoint"-jakeluun.
Tällainen aito push-palvelu ei välttämättä vaadi
paluuyhteyttä. DVB:n etuja on myös, että datapalveluja
voidaan katsoa TV-vastaanottimella teksti-TV:n tavoin
muun katselun lomassa, jopa TV-ohjelmiin synkronoituina.
Jos siirrettävät datamäärät ovat hyvin pieniä, kuten
sähköpostin koputuspalveluissa, DVB voi siirtää tietoja
point-to-point-periaatteellakin jopa miljoonille
vastaanottajille. Tällöin TV-vastaanotin on ikäänkuin
kiinteästi kytkettynä tietoverkkoon samalla tavalla kuin
matkapuhelin nykyään.
DVB:n datapalvelujen saaminen kiinnostaviksi ja
kattaviksi vaatii avoimuutta, eli että televisioyhtiöiden
tuottamien sisältöjen lisäksi myös kolmansien osapuolten
sisältöjä saadaan välitetyksi. Sisältöjen tehokas
tuotanto taasen edellyttää internet-standardien
noudattamista, jolloin avautuu varsin laaja sisältöjen
kirjo. Internetin aineistot voidaan tällöin muuntaa
puoli- tai täysautomaattisesti digitaalivastaanottimille
sopivaan muotoon. Avoimuus vaatii myös keskenään
yhteensopivia digitaalivastaanottimia, joissa on
standardoitu rajapinta sovellusohjelmiin päin. Saman
rajapinnan pitäisi kattaa kaikki kodin
vastaanottolaitteet. Pohjoismaissa tehdään NorDig
ryhmässä työtä yhteisen rajapinnan puolesta. Jakelussa
standardinomaisuus edellyttää IP-pohjaisten protokollien
noudattamista sekä point-to-point- että
point-to-multipoint(multicast)-siirrossa. Tällöin
jokaisella digitaalivastaanottimella on oma tunnus,
esimerkiksi IP-osoite tai valtuutuskoodi.
Kilpailukykyiset TV:llä katsottavat massajakelupalvelut,
jotka ladataan digitaalivastaanottimeen esimerkiksi yön
ai-kana, toimivat nykyisen teksti-TV:n ja internetin
tavoin ja voidaan saada sen takia helposti
omaksuttaviksi. Tällaisen palvelun perustaso ei vaadi
paluuyhteyttä, joskin aineisto voi sisältää linkkejä
internetissä olevaan oheistietoon, jonka seuraaminen
vaatii internet-yhteyden avaamista. Potentiaalisimpia
massajakelupalveluja ovat sisällöntuottajien ja
internetoperaattorien kotisivut eli portaalit sekä
multimediauutispaketit. Mainonnalla ja muilla
kaupallisilla palveluilla on tärkeä rooli. Julkinen
tiedottaminen esimerkiksi työpaikoista ja vaikkapa
liikenne- ja keliolosuhteista on myös kiinnostavaa.
Yllä kuvatut potentiaaliset jakelupalvelut olisi syytä
testata käytännössä tarpeeksi suuressa koeryhmässä.
Aluksi riittäisi maanpäällisen verkon yhden multipleksin
käyttö. Aktiiviset välipalvelimet muuntavat
internetaineistoja DVB:n vaatimaan muotoon.
Asiakaspuolella käytetään digitaalivastaanottimia, joissa
on riittävästi muistitilaa tietopakettien varastoimiseen.
KW - digital video broadcasting
KW - DVB
KW - wireless data broadcast
KW - broadband data transfer
M3 - Report
SN - 951-38-5458-2
T3 - VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes
BT - Digitaalisten televisiolähetysten käyttö datajakelussa
PB - VTT Technical Research Centre of Finland
CY - Espoo
ER -