Kuitubetonien muodonmuutoskäyttäytyminen

Translated title of the contribution: Dimension stability of fibre reinforced concrete

    Research output: Book/ReportReport

    Abstract

    Työssä on tutkittu teräs-, polyakryylinitriili- ja viskoosikuitujen vaikutusta betonin muodonmuutoskäyttäytymiseen plastisessa ja kovettuneessa vaiheessa 1 tilavuusprosentin annostuksella. Betonin plastisen vaiheen halkeilua tutkittiin jälkihoitamattomilla laattakoekappaleilla, jotka joutuivat heti valun jälkeen alttiiksi tuulen, auringon ja lämpötilan vaikutuksille. Erityyppisillä kuidulla todettiin olevan erilainen vaikutus betonin kuivuessa muodostuvien halkeamien estoon. Parhaiten estivät betonin plastisen vaiheen halkeilua lyhyet kuidut. Käyttäen kuidutuksessa 6 mm:n teräskuituja tai 12 mm:n polyakryylinitriili-kuituja betonit säilyivät ehjinä, vaikka säilytysolosuhteet eivät olleet suotuisat. Pitkillä teräskuiduilla oli lievä vaikutus halkeilun rajoittamiseen. 1 til.% 30 mm:n kuituja ei ollut riittävä määrä estämään tehokkaasti betonin plastisen vaiheen halkeilua. Viskoosikuidutetun betonin korkeamman vedentarpeen takia betonin halkeilua ei pystytty kokonaan välttämään, kuitenkin halkeamaleveydet jäivät pienemmiksi kuin kuiduttamattomalla betonilla. Betonin muodonmuutokset kovettumisen aikana vaihtelivat yön ja päivän mukaan. Päivällä kun kosteuden haihtuminen betonista oli nopeampi, betonit kutistuivat ja yön aikana paisuivat. Muodonmuutosten maksimiarvot olivat suuremmat kuidutetuilla betoneilla. Kuitubetonien halkeiluherkkyyttä kuvaa parhaiten tapaus, jossa betonin kuivumis- ja paisumismuodonmuutokset ovat estettyjä. Estetyn kutistuman tuloksena syntyviä betonin halkeamia tarkkailtiin kutistumarengastestin avulla. Kuitubetonit kestivät renkaassa syntyvät vetovoimat ja säilyivät ehjinä. Betoni ilman kuituja halkeili.
    Original languageFinnish
    Place of PublicationEspoo
    PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
    Number of pages44
    ISBN (Print)951-38-4800-0
    Publication statusPublished - 1995
    MoE publication typeNot Eligible

    Publication series

    SeriesVTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes
    Number1645
    ISSN1235-0605

    Keywords

    • concretes
    • fiber reinforcement
    • cracking (fracturing)
    • cracking process
    • volume
    • plastic deformation
    • strains
    • tensile stress
    • drying
    • test facilities
    • shrinkage

    Cite this

    Vares, S. (1995). Kuitubetonien muodonmuutoskäyttäytyminen. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, No. 1645
    Vares, Sirje. / Kuitubetonien muodonmuutoskäyttäytyminen. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1995. 44 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1645).
    @book{6e000944002b42768492400f3a9b7784,
    title = "Kuitubetonien muodonmuutosk{\"a}ytt{\"a}ytyminen",
    abstract = "Ty{\"o}ss{\"a} on tutkittu ter{\"a}s-, polyakryylinitriili- ja viskoosikuitujen vaikutusta betonin muodonmuutosk{\"a}ytt{\"a}ytymiseen plastisessa ja kovettuneessa vaiheessa 1 tilavuusprosentin annostuksella. Betonin plastisen vaiheen halkeilua tutkittiin j{\"a}lkihoitamattomilla laattakoekappaleilla, jotka joutuivat heti valun j{\"a}lkeen alttiiksi tuulen, auringon ja l{\"a}mp{\"o}tilan vaikutuksille. Erityyppisill{\"a} kuidulla todettiin olevan erilainen vaikutus betonin kuivuessa muodostuvien halkeamien estoon. Parhaiten estiv{\"a}t betonin plastisen vaiheen halkeilua lyhyet kuidut. K{\"a}ytt{\"a}en kuidutuksessa 6 mm:n ter{\"a}skuituja tai 12 mm:n polyakryylinitriili-kuituja betonit s{\"a}ilyiv{\"a}t ehjin{\"a}, vaikka s{\"a}ilytysolosuhteet eiv{\"a}t olleet suotuisat. Pitkill{\"a} ter{\"a}skuiduilla oli liev{\"a} vaikutus halkeilun rajoittamiseen. 1 til.{\%} 30 mm:n kuituja ei ollut riitt{\"a}v{\"a} m{\"a}{\"a}r{\"a} est{\"a}m{\"a}{\"a}n tehokkaasti betonin plastisen vaiheen halkeilua. Viskoosikuidutetun betonin korkeamman vedentarpeen takia betonin halkeilua ei pystytty kokonaan v{\"a}ltt{\"a}m{\"a}{\"a}n, kuitenkin halkeamaleveydet j{\"a}iv{\"a}t pienemmiksi kuin kuiduttamattomalla betonilla. Betonin muodonmuutokset kovettumisen aikana vaihtelivat y{\"o}n ja p{\"a}iv{\"a}n mukaan. P{\"a}iv{\"a}ll{\"a} kun kosteuden haihtuminen betonista oli nopeampi, betonit kutistuivat ja y{\"o}n aikana paisuivat. Muodonmuutosten maksimiarvot olivat suuremmat kuidutetuilla betoneilla. Kuitubetonien halkeiluherkkyytt{\"a} kuvaa parhaiten tapaus, jossa betonin kuivumis- ja paisumismuodonmuutokset ovat estettyj{\"a}. Estetyn kutistuman tuloksena syntyvi{\"a} betonin halkeamia tarkkailtiin kutistumarengastestin avulla. Kuitubetonit kestiv{\"a}t renkaassa syntyv{\"a}t vetovoimat ja s{\"a}ilyiv{\"a}t ehjin{\"a}. Betoni ilman kuituja halkeili.",
    keywords = "concretes, fiber reinforcement, cracking (fracturing), cracking process, volume, plastic deformation, strains, tensile stress, drying, test facilities, shrinkage",
    author = "Sirje Vares",
    year = "1995",
    language = "Finnish",
    isbn = "951-38-4800-0",
    series = "VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes",
    publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
    number = "1645",
    address = "Finland",

    }

    Vares, S 1995, Kuitubetonien muodonmuutoskäyttäytyminen. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, no. 1645, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

    Kuitubetonien muodonmuutoskäyttäytyminen. / Vares, Sirje.

    Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1995. 44 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1645).

    Research output: Book/ReportReport

    TY - BOOK

    T1 - Kuitubetonien muodonmuutoskäyttäytyminen

    AU - Vares, Sirje

    PY - 1995

    Y1 - 1995

    N2 - Työssä on tutkittu teräs-, polyakryylinitriili- ja viskoosikuitujen vaikutusta betonin muodonmuutoskäyttäytymiseen plastisessa ja kovettuneessa vaiheessa 1 tilavuusprosentin annostuksella. Betonin plastisen vaiheen halkeilua tutkittiin jälkihoitamattomilla laattakoekappaleilla, jotka joutuivat heti valun jälkeen alttiiksi tuulen, auringon ja lämpötilan vaikutuksille. Erityyppisillä kuidulla todettiin olevan erilainen vaikutus betonin kuivuessa muodostuvien halkeamien estoon. Parhaiten estivät betonin plastisen vaiheen halkeilua lyhyet kuidut. Käyttäen kuidutuksessa 6 mm:n teräskuituja tai 12 mm:n polyakryylinitriili-kuituja betonit säilyivät ehjinä, vaikka säilytysolosuhteet eivät olleet suotuisat. Pitkillä teräskuiduilla oli lievä vaikutus halkeilun rajoittamiseen. 1 til.% 30 mm:n kuituja ei ollut riittävä määrä estämään tehokkaasti betonin plastisen vaiheen halkeilua. Viskoosikuidutetun betonin korkeamman vedentarpeen takia betonin halkeilua ei pystytty kokonaan välttämään, kuitenkin halkeamaleveydet jäivät pienemmiksi kuin kuiduttamattomalla betonilla. Betonin muodonmuutokset kovettumisen aikana vaihtelivat yön ja päivän mukaan. Päivällä kun kosteuden haihtuminen betonista oli nopeampi, betonit kutistuivat ja yön aikana paisuivat. Muodonmuutosten maksimiarvot olivat suuremmat kuidutetuilla betoneilla. Kuitubetonien halkeiluherkkyyttä kuvaa parhaiten tapaus, jossa betonin kuivumis- ja paisumismuodonmuutokset ovat estettyjä. Estetyn kutistuman tuloksena syntyviä betonin halkeamia tarkkailtiin kutistumarengastestin avulla. Kuitubetonit kestivät renkaassa syntyvät vetovoimat ja säilyivät ehjinä. Betoni ilman kuituja halkeili.

    AB - Työssä on tutkittu teräs-, polyakryylinitriili- ja viskoosikuitujen vaikutusta betonin muodonmuutoskäyttäytymiseen plastisessa ja kovettuneessa vaiheessa 1 tilavuusprosentin annostuksella. Betonin plastisen vaiheen halkeilua tutkittiin jälkihoitamattomilla laattakoekappaleilla, jotka joutuivat heti valun jälkeen alttiiksi tuulen, auringon ja lämpötilan vaikutuksille. Erityyppisillä kuidulla todettiin olevan erilainen vaikutus betonin kuivuessa muodostuvien halkeamien estoon. Parhaiten estivät betonin plastisen vaiheen halkeilua lyhyet kuidut. Käyttäen kuidutuksessa 6 mm:n teräskuituja tai 12 mm:n polyakryylinitriili-kuituja betonit säilyivät ehjinä, vaikka säilytysolosuhteet eivät olleet suotuisat. Pitkillä teräskuiduilla oli lievä vaikutus halkeilun rajoittamiseen. 1 til.% 30 mm:n kuituja ei ollut riittävä määrä estämään tehokkaasti betonin plastisen vaiheen halkeilua. Viskoosikuidutetun betonin korkeamman vedentarpeen takia betonin halkeilua ei pystytty kokonaan välttämään, kuitenkin halkeamaleveydet jäivät pienemmiksi kuin kuiduttamattomalla betonilla. Betonin muodonmuutokset kovettumisen aikana vaihtelivat yön ja päivän mukaan. Päivällä kun kosteuden haihtuminen betonista oli nopeampi, betonit kutistuivat ja yön aikana paisuivat. Muodonmuutosten maksimiarvot olivat suuremmat kuidutetuilla betoneilla. Kuitubetonien halkeiluherkkyyttä kuvaa parhaiten tapaus, jossa betonin kuivumis- ja paisumismuodonmuutokset ovat estettyjä. Estetyn kutistuman tuloksena syntyviä betonin halkeamia tarkkailtiin kutistumarengastestin avulla. Kuitubetonit kestivät renkaassa syntyvät vetovoimat ja säilyivät ehjinä. Betoni ilman kuituja halkeili.

    KW - concretes

    KW - fiber reinforcement

    KW - cracking (fracturing)

    KW - cracking process

    KW - volume

    KW - plastic deformation

    KW - strains

    KW - tensile stress

    KW - drying

    KW - test facilities

    KW - shrinkage

    M3 - Report

    SN - 951-38-4800-0

    T3 - VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes

    BT - Kuitubetonien muodonmuutoskäyttäytyminen

    PB - VTT Technical Research Centre of Finland

    CY - Espoo

    ER -

    Vares S. Kuitubetonien muodonmuutoskäyttäytyminen. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1995. 44 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1645).