Kuitubetonien muodonmuutoskäyttäytyminen

Translated title of the contribution: Dimension stability of fibre reinforced concrete

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Työssä on tutkittu teräs-, polyakryylinitriili- ja viskoosikuitujen vaikutusta betonin muodonmuutoskäyttäytymiseen plastisessa ja kovettuneessa vaiheessa 1 tilavuusprosentin annostuksella. Betonin plastisen vaiheen halkeilua tutkittiin jälkihoitamattomilla laattakoekappaleilla, jotka joutuivat heti valun jälkeen alttiiksi tuulen, auringon ja lämpötilan vaikutuksille. Erityyppisillä kuidulla todettiin olevan erilainen vaikutus betonin kuivuessa muodostuvien halkeamien estoon. Parhaiten estivät betonin plastisen vaiheen halkeilua lyhyet kuidut. Käyttäen kuidutuksessa 6 mm:n teräskuituja tai 12 mm:n polyakryylinitriili-kuituja betonit säilyivät ehjinä, vaikka säilytysolosuhteet eivät olleet suotuisat. Pitkillä teräskuiduilla oli lievä vaikutus halkeilun rajoittamiseen. 1 til.% 30 mm:n kuituja ei ollut riittävä määrä estämään tehokkaasti betonin plastisen vaiheen halkeilua. Viskoosikuidutetun betonin korkeamman vedentarpeen takia betonin halkeilua ei pystytty kokonaan välttämään, kuitenkin halkeamaleveydet jäivät pienemmiksi kuin kuiduttamattomalla betonilla. Betonin muodonmuutokset kovettumisen aikana vaihtelivat yön ja päivän mukaan. Päivällä kun kosteuden haihtuminen betonista oli nopeampi, betonit kutistuivat ja yön aikana paisuivat. Muodonmuutosten maksimiarvot olivat suuremmat kuidutetuilla betoneilla. Kuitubetonien halkeiluherkkyyttä kuvaa parhaiten tapaus, jossa betonin kuivumis- ja paisumismuodonmuutokset ovat estettyjä. Estetyn kutistuman tuloksena syntyviä betonin halkeamia tarkkailtiin kutistumarengastestin avulla. Kuitubetonit kestivät renkaassa syntyvät vetovoimat ja säilyivät ehjinä. Betoni ilman kuituja halkeili.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages44
ISBN (Print)951-38-4800-0
Publication statusPublished - 1995
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

SeriesVTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes
Number1645
ISSN1235-0605

Keywords

  • concretes
  • fiber reinforcement
  • cracking (fracturing)
  • cracking process
  • volume
  • plastic deformation
  • strains
  • tensile stress
  • drying
  • test facilities
  • shrinkage

Cite this

Vares, S. (1995). Kuitubetonien muodonmuutoskäyttäytyminen. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, No. 1645
Vares, Sirje. / Kuitubetonien muodonmuutoskäyttäytyminen. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1995. 44 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1645).
@book{6e000944002b42768492400f3a9b7784,
title = "Kuitubetonien muodonmuutosk{\"a}ytt{\"a}ytyminen",
abstract = "Ty{\"o}ss{\"a} on tutkittu ter{\"a}s-, polyakryylinitriili- ja viskoosikuitujen vaikutusta betonin muodonmuutosk{\"a}ytt{\"a}ytymiseen plastisessa ja kovettuneessa vaiheessa 1 tilavuusprosentin annostuksella. Betonin plastisen vaiheen halkeilua tutkittiin j{\"a}lkihoitamattomilla laattakoekappaleilla, jotka joutuivat heti valun j{\"a}lkeen alttiiksi tuulen, auringon ja l{\"a}mp{\"o}tilan vaikutuksille. Erityyppisill{\"a} kuidulla todettiin olevan erilainen vaikutus betonin kuivuessa muodostuvien halkeamien estoon. Parhaiten estiv{\"a}t betonin plastisen vaiheen halkeilua lyhyet kuidut. K{\"a}ytt{\"a}en kuidutuksessa 6 mm:n ter{\"a}skuituja tai 12 mm:n polyakryylinitriili-kuituja betonit s{\"a}ilyiv{\"a}t ehjin{\"a}, vaikka s{\"a}ilytysolosuhteet eiv{\"a}t olleet suotuisat. Pitkill{\"a} ter{\"a}skuiduilla oli liev{\"a} vaikutus halkeilun rajoittamiseen. 1 til.{\%} 30 mm:n kuituja ei ollut riitt{\"a}v{\"a} m{\"a}{\"a}r{\"a} est{\"a}m{\"a}{\"a}n tehokkaasti betonin plastisen vaiheen halkeilua. Viskoosikuidutetun betonin korkeamman vedentarpeen takia betonin halkeilua ei pystytty kokonaan v{\"a}ltt{\"a}m{\"a}{\"a}n, kuitenkin halkeamaleveydet j{\"a}iv{\"a}t pienemmiksi kuin kuiduttamattomalla betonilla. Betonin muodonmuutokset kovettumisen aikana vaihtelivat y{\"o}n ja p{\"a}iv{\"a}n mukaan. P{\"a}iv{\"a}ll{\"a} kun kosteuden haihtuminen betonista oli nopeampi, betonit kutistuivat ja y{\"o}n aikana paisuivat. Muodonmuutosten maksimiarvot olivat suuremmat kuidutetuilla betoneilla. Kuitubetonien halkeiluherkkyytt{\"a} kuvaa parhaiten tapaus, jossa betonin kuivumis- ja paisumismuodonmuutokset ovat estettyj{\"a}. Estetyn kutistuman tuloksena syntyvi{\"a} betonin halkeamia tarkkailtiin kutistumarengastestin avulla. Kuitubetonit kestiv{\"a}t renkaassa syntyv{\"a}t vetovoimat ja s{\"a}ilyiv{\"a}t ehjin{\"a}. Betoni ilman kuituja halkeili.",
keywords = "concretes, fiber reinforcement, cracking (fracturing), cracking process, volume, plastic deformation, strains, tensile stress, drying, test facilities, shrinkage",
author = "Sirje Vares",
year = "1995",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-4800-0",
series = "VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "1645",
address = "Finland",

}

Vares, S 1995, Kuitubetonien muodonmuutoskäyttäytyminen. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, no. 1645, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Kuitubetonien muodonmuutoskäyttäytyminen. / Vares, Sirje.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1995. 44 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1645).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Kuitubetonien muodonmuutoskäyttäytyminen

AU - Vares, Sirje

PY - 1995

Y1 - 1995

N2 - Työssä on tutkittu teräs-, polyakryylinitriili- ja viskoosikuitujen vaikutusta betonin muodonmuutoskäyttäytymiseen plastisessa ja kovettuneessa vaiheessa 1 tilavuusprosentin annostuksella. Betonin plastisen vaiheen halkeilua tutkittiin jälkihoitamattomilla laattakoekappaleilla, jotka joutuivat heti valun jälkeen alttiiksi tuulen, auringon ja lämpötilan vaikutuksille. Erityyppisillä kuidulla todettiin olevan erilainen vaikutus betonin kuivuessa muodostuvien halkeamien estoon. Parhaiten estivät betonin plastisen vaiheen halkeilua lyhyet kuidut. Käyttäen kuidutuksessa 6 mm:n teräskuituja tai 12 mm:n polyakryylinitriili-kuituja betonit säilyivät ehjinä, vaikka säilytysolosuhteet eivät olleet suotuisat. Pitkillä teräskuiduilla oli lievä vaikutus halkeilun rajoittamiseen. 1 til.% 30 mm:n kuituja ei ollut riittävä määrä estämään tehokkaasti betonin plastisen vaiheen halkeilua. Viskoosikuidutetun betonin korkeamman vedentarpeen takia betonin halkeilua ei pystytty kokonaan välttämään, kuitenkin halkeamaleveydet jäivät pienemmiksi kuin kuiduttamattomalla betonilla. Betonin muodonmuutokset kovettumisen aikana vaihtelivat yön ja päivän mukaan. Päivällä kun kosteuden haihtuminen betonista oli nopeampi, betonit kutistuivat ja yön aikana paisuivat. Muodonmuutosten maksimiarvot olivat suuremmat kuidutetuilla betoneilla. Kuitubetonien halkeiluherkkyyttä kuvaa parhaiten tapaus, jossa betonin kuivumis- ja paisumismuodonmuutokset ovat estettyjä. Estetyn kutistuman tuloksena syntyviä betonin halkeamia tarkkailtiin kutistumarengastestin avulla. Kuitubetonit kestivät renkaassa syntyvät vetovoimat ja säilyivät ehjinä. Betoni ilman kuituja halkeili.

AB - Työssä on tutkittu teräs-, polyakryylinitriili- ja viskoosikuitujen vaikutusta betonin muodonmuutoskäyttäytymiseen plastisessa ja kovettuneessa vaiheessa 1 tilavuusprosentin annostuksella. Betonin plastisen vaiheen halkeilua tutkittiin jälkihoitamattomilla laattakoekappaleilla, jotka joutuivat heti valun jälkeen alttiiksi tuulen, auringon ja lämpötilan vaikutuksille. Erityyppisillä kuidulla todettiin olevan erilainen vaikutus betonin kuivuessa muodostuvien halkeamien estoon. Parhaiten estivät betonin plastisen vaiheen halkeilua lyhyet kuidut. Käyttäen kuidutuksessa 6 mm:n teräskuituja tai 12 mm:n polyakryylinitriili-kuituja betonit säilyivät ehjinä, vaikka säilytysolosuhteet eivät olleet suotuisat. Pitkillä teräskuiduilla oli lievä vaikutus halkeilun rajoittamiseen. 1 til.% 30 mm:n kuituja ei ollut riittävä määrä estämään tehokkaasti betonin plastisen vaiheen halkeilua. Viskoosikuidutetun betonin korkeamman vedentarpeen takia betonin halkeilua ei pystytty kokonaan välttämään, kuitenkin halkeamaleveydet jäivät pienemmiksi kuin kuiduttamattomalla betonilla. Betonin muodonmuutokset kovettumisen aikana vaihtelivat yön ja päivän mukaan. Päivällä kun kosteuden haihtuminen betonista oli nopeampi, betonit kutistuivat ja yön aikana paisuivat. Muodonmuutosten maksimiarvot olivat suuremmat kuidutetuilla betoneilla. Kuitubetonien halkeiluherkkyyttä kuvaa parhaiten tapaus, jossa betonin kuivumis- ja paisumismuodonmuutokset ovat estettyjä. Estetyn kutistuman tuloksena syntyviä betonin halkeamia tarkkailtiin kutistumarengastestin avulla. Kuitubetonit kestivät renkaassa syntyvät vetovoimat ja säilyivät ehjinä. Betoni ilman kuituja halkeili.

KW - concretes

KW - fiber reinforcement

KW - cracking (fracturing)

KW - cracking process

KW - volume

KW - plastic deformation

KW - strains

KW - tensile stress

KW - drying

KW - test facilities

KW - shrinkage

M3 - Report

SN - 951-38-4800-0

T3 - VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes

BT - Kuitubetonien muodonmuutoskäyttäytyminen

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Vares S. Kuitubetonien muodonmuutoskäyttäytyminen. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1995. 44 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1645).