Suomalaisten ikkunoiden kestävyys

Translated title of the contribution: Durability of Finnish windows

Kari Hemmilä, Ismo Heimonen

    Research output: Book/ReportReport

    Abstract

    Ennen tutkimuksen aloittamista Suomessa rikkoutui vajaasta promillesta ikkunoita keskimmäinen lasi tuntemattomasta syystä. Tunnusomaista rikkoutuneille ikkunoille oli, että ne olivat kolmilasisia, kaksipuitteisia niin sanottuja MSE-ikkunoita ja niissä oli tavallisesti selektiivilasi ja eristyslasissa täytekaasuna argonia. Kokemus on osoittanut, että mitä paremmin ne eristävät lämpöä ja mitä tummemmat sälekaihtimet niissä on, sitä suurempi on rikkoutumisen riski. Rikkoutuneiden lasien määrä on pieni, mutta niiden korjaamisesta on aiheutunut merkittävät kustannukset ikkunavalmistajille. Rikkoutumisen yleistymiseen on johtanut lämmöneristävyydeltään aikaisempia parempien ikkunoiden käytön lisääntyminen. Suomalaisen ikkunan rakenne ja sälekaihtimien käyttö puitteiden välissä lisäävät osaltaan ikkunan laseihin kohdistuvia lämpörasituksia ja jännityksiä. Toimistokiinteistössä tehdyissä mittauksissa havaittiin sisäpuitteen eristyslasissa korkeimmillaan jopa 80 °C:n lämpötiloja ja yli 35 °C:n lämpötilaeroja. Nämä arvot alkavat olla tavallisilla laseilla varustetun ikkunan kestävyyden kannalta ylärajoilla. Ikkunoiden rikkoutuminen on aiheutunut useamman osatekijän summana, ja yksittäisen syyllisen nimeäminen on mahdotonta. Tämän vuoksi ei ole esitettävissä yksittäisiä menetelmiä ja ratkaisuja, joilla rikkoutuminen voidaan estää, eikä yksittäisten toimenpiteiden vaikutuksen suuruutta pystytä arvioimaan. Sen sijaan on tiedossa ne tekijät, joilla ikkunan lasiosan rasituksia voidaan pienentää. Rikkoutumisen estäminen onkin nähtävä kestävyystalkoina, joihin kaikilla osapuolilla on jotain annettavaa. Teollisuus onkin projektin aikana kiitettävästi kiinnittänyt huomiota eri osatekijöihin ja työtapoihin, minkä tulokset on havaittavissa rikkoutuneiden lasien määrän pienentymisenä murto-osaan alkuperäisestä. Rikkoutumisten määrä aleni niin pieneksi, ettei alun perin suunniteltua tilastollista tutkimusta rikkoutumisen syiden selvittämisestä pystytty tekemään liian pienen havaintoaineiston vuoksi. Tämä on myös osoitus tässä tutkimuksessa esitettyjen keinojen toimivuudesta.
    Original languageFinnish
    Place of PublicationEspoo
    PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
    Number of pages78
    ISBN (Electronic)951-38-6535-5
    ISBN (Print)951-38-6534-7
    Publication statusPublished - 2005
    MoE publication typeNot Eligible

    Publication series

    SeriesVTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes
    Number2285
    ISSN1235-0605

    Fingerprint

    mink
    durability
    Olla

    Keywords

    • glass planes
    • windows
    • insulating glass
    • low emissity glass
    • breakage
    • Venetian blinds
    • durability
    • thermal stress

    Cite this

    Hemmilä, K., & Heimonen, I. (2005). Suomalaisten ikkunoiden kestävyys. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, No. 2285
    Hemmilä, Kari ; Heimonen, Ismo. / Suomalaisten ikkunoiden kestävyys. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2005. 78 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 2285).
    @book{2eb49e77e26d413eb97bc41171755898,
    title = "Suomalaisten ikkunoiden kest{\"a}vyys",
    abstract = "Ennen tutkimuksen aloittamista Suomessa rikkoutui vajaasta promillesta ikkunoita keskimm{\"a}inen lasi tuntemattomasta syyst{\"a}. Tunnusomaista rikkoutuneille ikkunoille oli, ett{\"a} ne olivat kolmilasisia, kaksipuitteisia niin sanottuja MSE-ikkunoita ja niiss{\"a} oli tavallisesti selektiivilasi ja eristyslasissa t{\"a}ytekaasuna argonia. Kokemus on osoittanut, ett{\"a} mit{\"a} paremmin ne erist{\"a}v{\"a}t l{\"a}mp{\"o}{\"a} ja mit{\"a} tummemmat s{\"a}lekaihtimet niiss{\"a} on, sit{\"a} suurempi on rikkoutumisen riski. Rikkoutuneiden lasien m{\"a}{\"a}r{\"a} on pieni, mutta niiden korjaamisesta on aiheutunut merkitt{\"a}v{\"a}t kustannukset ikkunavalmistajille. Rikkoutumisen yleistymiseen on johtanut l{\"a}mm{\"o}nerist{\"a}vyydelt{\"a}{\"a}n aikaisempia parempien ikkunoiden k{\"a}yt{\"o}n lis{\"a}{\"a}ntyminen. Suomalaisen ikkunan rakenne ja s{\"a}lekaihtimien k{\"a}ytt{\"o} puitteiden v{\"a}liss{\"a} lis{\"a}{\"a}v{\"a}t osaltaan ikkunan laseihin kohdistuvia l{\"a}mp{\"o}rasituksia ja j{\"a}nnityksi{\"a}. Toimistokiinteist{\"o}ss{\"a} tehdyiss{\"a} mittauksissa havaittiin sis{\"a}puitteen eristyslasissa korkeimmillaan jopa 80 °C:n l{\"a}mp{\"o}tiloja ja yli 35 °C:n l{\"a}mp{\"o}tilaeroja. N{\"a}m{\"a} arvot alkavat olla tavallisilla laseilla varustetun ikkunan kest{\"a}vyyden kannalta yl{\"a}rajoilla. Ikkunoiden rikkoutuminen on aiheutunut useamman osatekij{\"a}n summana, ja yksitt{\"a}isen syyllisen nime{\"a}minen on mahdotonta. T{\"a}m{\"a}n vuoksi ei ole esitett{\"a}viss{\"a} yksitt{\"a}isi{\"a} menetelmi{\"a} ja ratkaisuja, joilla rikkoutuminen voidaan est{\"a}{\"a}, eik{\"a} yksitt{\"a}isten toimenpiteiden vaikutuksen suuruutta pystyt{\"a} arvioimaan. Sen sijaan on tiedossa ne tekij{\"a}t, joilla ikkunan lasiosan rasituksia voidaan pienent{\"a}{\"a}. Rikkoutumisen est{\"a}minen onkin n{\"a}ht{\"a}v{\"a} kest{\"a}vyystalkoina, joihin kaikilla osapuolilla on jotain annettavaa. Teollisuus onkin projektin aikana kiitett{\"a}v{\"a}sti kiinnitt{\"a}nyt huomiota eri osatekij{\"o}ihin ja ty{\"o}tapoihin, mink{\"a} tulokset on havaittavissa rikkoutuneiden lasien m{\"a}{\"a}r{\"a}n pienentymisen{\"a} murto-osaan alkuper{\"a}isest{\"a}. Rikkoutumisten m{\"a}{\"a}r{\"a} aleni niin pieneksi, ettei alun perin suunniteltua tilastollista tutkimusta rikkoutumisen syiden selvitt{\"a}misest{\"a} pystytty tekem{\"a}{\"a}n liian pienen havaintoaineiston vuoksi. T{\"a}m{\"a} on my{\"o}s osoitus t{\"a}ss{\"a} tutkimuksessa esitettyjen keinojen toimivuudesta.",
    keywords = "glass planes, windows, insulating glass, low emissity glass, breakage, Venetian blinds, durability, thermal stress",
    author = "Kari Hemmil{\"a} and Ismo Heimonen",
    note = "Project code: R5SU01127",
    year = "2005",
    language = "Finnish",
    isbn = "951-38-6534-7",
    series = "VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes",
    publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
    number = "2285",
    address = "Finland",

    }

    Hemmilä, K & Heimonen, I 2005, Suomalaisten ikkunoiden kestävyys. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, no. 2285, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

    Suomalaisten ikkunoiden kestävyys. / Hemmilä, Kari; Heimonen, Ismo.

    Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2005. 78 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 2285).

    Research output: Book/ReportReport

    TY - BOOK

    T1 - Suomalaisten ikkunoiden kestävyys

    AU - Hemmilä, Kari

    AU - Heimonen, Ismo

    N1 - Project code: R5SU01127

    PY - 2005

    Y1 - 2005

    N2 - Ennen tutkimuksen aloittamista Suomessa rikkoutui vajaasta promillesta ikkunoita keskimmäinen lasi tuntemattomasta syystä. Tunnusomaista rikkoutuneille ikkunoille oli, että ne olivat kolmilasisia, kaksipuitteisia niin sanottuja MSE-ikkunoita ja niissä oli tavallisesti selektiivilasi ja eristyslasissa täytekaasuna argonia. Kokemus on osoittanut, että mitä paremmin ne eristävät lämpöä ja mitä tummemmat sälekaihtimet niissä on, sitä suurempi on rikkoutumisen riski. Rikkoutuneiden lasien määrä on pieni, mutta niiden korjaamisesta on aiheutunut merkittävät kustannukset ikkunavalmistajille. Rikkoutumisen yleistymiseen on johtanut lämmöneristävyydeltään aikaisempia parempien ikkunoiden käytön lisääntyminen. Suomalaisen ikkunan rakenne ja sälekaihtimien käyttö puitteiden välissä lisäävät osaltaan ikkunan laseihin kohdistuvia lämpörasituksia ja jännityksiä. Toimistokiinteistössä tehdyissä mittauksissa havaittiin sisäpuitteen eristyslasissa korkeimmillaan jopa 80 °C:n lämpötiloja ja yli 35 °C:n lämpötilaeroja. Nämä arvot alkavat olla tavallisilla laseilla varustetun ikkunan kestävyyden kannalta ylärajoilla. Ikkunoiden rikkoutuminen on aiheutunut useamman osatekijän summana, ja yksittäisen syyllisen nimeäminen on mahdotonta. Tämän vuoksi ei ole esitettävissä yksittäisiä menetelmiä ja ratkaisuja, joilla rikkoutuminen voidaan estää, eikä yksittäisten toimenpiteiden vaikutuksen suuruutta pystytä arvioimaan. Sen sijaan on tiedossa ne tekijät, joilla ikkunan lasiosan rasituksia voidaan pienentää. Rikkoutumisen estäminen onkin nähtävä kestävyystalkoina, joihin kaikilla osapuolilla on jotain annettavaa. Teollisuus onkin projektin aikana kiitettävästi kiinnittänyt huomiota eri osatekijöihin ja työtapoihin, minkä tulokset on havaittavissa rikkoutuneiden lasien määrän pienentymisenä murto-osaan alkuperäisestä. Rikkoutumisten määrä aleni niin pieneksi, ettei alun perin suunniteltua tilastollista tutkimusta rikkoutumisen syiden selvittämisestä pystytty tekemään liian pienen havaintoaineiston vuoksi. Tämä on myös osoitus tässä tutkimuksessa esitettyjen keinojen toimivuudesta.

    AB - Ennen tutkimuksen aloittamista Suomessa rikkoutui vajaasta promillesta ikkunoita keskimmäinen lasi tuntemattomasta syystä. Tunnusomaista rikkoutuneille ikkunoille oli, että ne olivat kolmilasisia, kaksipuitteisia niin sanottuja MSE-ikkunoita ja niissä oli tavallisesti selektiivilasi ja eristyslasissa täytekaasuna argonia. Kokemus on osoittanut, että mitä paremmin ne eristävät lämpöä ja mitä tummemmat sälekaihtimet niissä on, sitä suurempi on rikkoutumisen riski. Rikkoutuneiden lasien määrä on pieni, mutta niiden korjaamisesta on aiheutunut merkittävät kustannukset ikkunavalmistajille. Rikkoutumisen yleistymiseen on johtanut lämmöneristävyydeltään aikaisempia parempien ikkunoiden käytön lisääntyminen. Suomalaisen ikkunan rakenne ja sälekaihtimien käyttö puitteiden välissä lisäävät osaltaan ikkunan laseihin kohdistuvia lämpörasituksia ja jännityksiä. Toimistokiinteistössä tehdyissä mittauksissa havaittiin sisäpuitteen eristyslasissa korkeimmillaan jopa 80 °C:n lämpötiloja ja yli 35 °C:n lämpötilaeroja. Nämä arvot alkavat olla tavallisilla laseilla varustetun ikkunan kestävyyden kannalta ylärajoilla. Ikkunoiden rikkoutuminen on aiheutunut useamman osatekijän summana, ja yksittäisen syyllisen nimeäminen on mahdotonta. Tämän vuoksi ei ole esitettävissä yksittäisiä menetelmiä ja ratkaisuja, joilla rikkoutuminen voidaan estää, eikä yksittäisten toimenpiteiden vaikutuksen suuruutta pystytä arvioimaan. Sen sijaan on tiedossa ne tekijät, joilla ikkunan lasiosan rasituksia voidaan pienentää. Rikkoutumisen estäminen onkin nähtävä kestävyystalkoina, joihin kaikilla osapuolilla on jotain annettavaa. Teollisuus onkin projektin aikana kiitettävästi kiinnittänyt huomiota eri osatekijöihin ja työtapoihin, minkä tulokset on havaittavissa rikkoutuneiden lasien määrän pienentymisenä murto-osaan alkuperäisestä. Rikkoutumisten määrä aleni niin pieneksi, ettei alun perin suunniteltua tilastollista tutkimusta rikkoutumisen syiden selvittämisestä pystytty tekemään liian pienen havaintoaineiston vuoksi. Tämä on myös osoitus tässä tutkimuksessa esitettyjen keinojen toimivuudesta.

    KW - glass planes

    KW - windows

    KW - insulating glass

    KW - low emissity glass

    KW - breakage

    KW - Venetian blinds

    KW - durability

    KW - thermal stress

    M3 - Report

    SN - 951-38-6534-7

    T3 - VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes

    BT - Suomalaisten ikkunoiden kestävyys

    PB - VTT Technical Research Centre of Finland

    CY - Espoo

    ER -

    Hemmilä K, Heimonen I. Suomalaisten ikkunoiden kestävyys. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 2005. 78 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 2285).