Ekologiset näkökohdat joidenkin Pohjois-Suomen järvien säännöstelyssä. Osa 3. Järven pohjaeläimistö ja aikuisten kalojen ravinto

Translated title of the contribution: Ecological aspects of lake regulation in Northern Finland. Part 3. Macrozoobenlhos and feeding of fish

Pertti Tikkanen, Liisa Kantola, Teuvo Niva, Seppo Hellsten, Erkki Alasaarela

Research output: Book/ReportReportProfessional

Abstract

Vertailtujen Lentuan ja Ontojärven pohjaeläinmäärissä oli eroa, molempien järvien moreenirannoilla oli enemmän eläimiä kuin hiekkarannoilla. Vuodesta riippuen Lentuan eläinmäärät olivat 2 - 3-kertaiset Ontojärven määriin verrattuina. Myös eläinryhmien vallitsevuudessa ja yhteisöjen monimuotoisuudessa oli eroja. Sekä tässä työssä kerätty että vanha aineisto osoitti, että pohjaeläinten määrä vaihteli säännöstelykäytännön mukaan. Esimerkiksi Nuasjärvessä, jossa kesäaikaista keskivettä on nostettu vain vähän, olivat pohjaeläinten määrä ja eläimistön koostumus luonnontilaisen järven kaltaiset. Muiden aineistojen perusteella pohjaeläinten määrä (useiden vuosien ja useiden habitaattien) oli säännöstelyjärvissä 0,5 - 5 mg/m2 ja luonnontilaisissa 1 - 8 mg/m2. Vertailujärvien pohjaeläinten määrää selittivät habitaatin eri ominaisuudet, joista parhaita olivat Lentuassa sedimentaatio ja pohjanlaatu (eniten korreloituneet syvyyden kanssa), Ontojärvessä stabiilisuus, vedenkorkeuden vaihtelu, jään vaikutus, valon määrä ja sedimentaatio. Muuttujayhdistelmien selittävyys oli Lentuassa Ontojärveä parempi. Habitaattia määritteleviä muuttujia käyttäen muodostettiin Lentualle erotteluanalyysillä pohjaeläinmassaa ennustava malli. Alkukesällä näkyi myös, kuinka jäätyminen ja kuivuminen karsivat pohjaeläimiä kalojen ravinnonkäytössä. Sekä siikojen että varsinkin ahventen mahat olivat selvästi täydempiä Lentuassa kuin Ontojärvessä. Kesän mittaan käyttivät Ontojärven siiat enemmän planktonravintoa kuin Lentuan. Eräät siikojen ravinnonvalinnan piirteet viittasivat erilaiseen strategiaan kohteiden valinnassa.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages118
ISBN (Print)951-38-3458-1
Publication statusPublished - 1989
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

NameTiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus
PublisherVTT
No.987
ISSN (Print)0358-5085

Fingerprint

fish feeding
Finland
lakes

Keywords

  • lakes
  • regulation
  • shores
  • ice
  • freezing
  • ecology
  • fishes
  • sedimentation
  • food

Cite this

Tikkanen, P., Kantola, L., Niva, T., Hellsten, S., & Alasaarela, E. (1989). Ekologiset näkökohdat joidenkin Pohjois-Suomen järvien säännöstelyssä. Osa 3. Järven pohjaeläimistö ja aikuisten kalojen ravinto. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, No. 987
Tikkanen, Pertti ; Kantola, Liisa ; Niva, Teuvo ; Hellsten, Seppo ; Alasaarela, Erkki. / Ekologiset näkökohdat joidenkin Pohjois-Suomen järvien säännöstelyssä. Osa 3. Järven pohjaeläimistö ja aikuisten kalojen ravinto. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1989. 118 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 987).
@book{c106b439f91c4fe8874a475bdf407195,
title = "Ekologiset n{\"a}k{\"o}kohdat joidenkin Pohjois-Suomen j{\"a}rvien s{\"a}{\"a}nn{\"o}stelyss{\"a}. Osa 3. J{\"a}rven pohjael{\"a}imist{\"o} ja aikuisten kalojen ravinto",
abstract = "Vertailtujen Lentuan ja Ontoj{\"a}rven pohjael{\"a}inm{\"a}{\"a}riss{\"a} oli eroa, molempien j{\"a}rvien moreenirannoilla oli enemm{\"a}n el{\"a}imi{\"a} kuin hiekkarannoilla. Vuodesta riippuen Lentuan el{\"a}inm{\"a}{\"a}r{\"a}t olivat 2 - 3-kertaiset Ontoj{\"a}rven m{\"a}{\"a}riin verrattuina. My{\"o}s el{\"a}inryhmien vallitsevuudessa ja yhteis{\"o}jen monimuotoisuudessa oli eroja. Sek{\"a} t{\"a}ss{\"a} ty{\"o}ss{\"a} ker{\"a}tty ett{\"a} vanha aineisto osoitti, ett{\"a} pohjael{\"a}inten m{\"a}{\"a}r{\"a} vaihteli s{\"a}{\"a}nn{\"o}stelyk{\"a}yt{\"a}nn{\"o}n mukaan. Esimerkiksi Nuasj{\"a}rvess{\"a}, jossa kes{\"a}aikaista keskivett{\"a} on nostettu vain v{\"a}h{\"a}n, olivat pohjael{\"a}inten m{\"a}{\"a}r{\"a} ja el{\"a}imist{\"o}n koostumus luonnontilaisen j{\"a}rven kaltaiset. Muiden aineistojen perusteella pohjael{\"a}inten m{\"a}{\"a}r{\"a} (useiden vuosien ja useiden habitaattien) oli s{\"a}{\"a}nn{\"o}stelyj{\"a}rviss{\"a} 0,5 - 5 mg/m2 ja luonnontilaisissa 1 - 8 mg/m2. Vertailuj{\"a}rvien pohjael{\"a}inten m{\"a}{\"a}r{\"a}{\"a} selittiv{\"a}t habitaatin eri ominaisuudet, joista parhaita olivat Lentuassa sedimentaatio ja pohjanlaatu (eniten korreloituneet syvyyden kanssa), Ontoj{\"a}rvess{\"a} stabiilisuus, vedenkorkeuden vaihtelu, j{\"a}{\"a}n vaikutus, valon m{\"a}{\"a}r{\"a} ja sedimentaatio. Muuttujayhdistelmien selitt{\"a}vyys oli Lentuassa Ontoj{\"a}rve{\"a} parempi. Habitaattia m{\"a}{\"a}rittelevi{\"a} muuttujia k{\"a}ytt{\"a}en muodostettiin Lentualle erotteluanalyysill{\"a} pohjael{\"a}inmassaa ennustava malli. Alkukes{\"a}ll{\"a} n{\"a}kyi my{\"o}s, kuinka j{\"a}{\"a}tyminen ja kuivuminen karsivat pohjael{\"a}imi{\"a} kalojen ravinnonk{\"a}yt{\"o}ss{\"a}. Sek{\"a} siikojen ett{\"a} varsinkin ahventen mahat olivat selv{\"a}sti t{\"a}ydempi{\"a} Lentuassa kuin Ontoj{\"a}rvess{\"a}. Kes{\"a}n mittaan k{\"a}yttiv{\"a}t Ontoj{\"a}rven siiat enemm{\"a}n planktonravintoa kuin Lentuan. Er{\"a}{\"a}t siikojen ravinnonvalinnan piirteet viittasivat erilaiseen strategiaan kohteiden valinnassa.",
keywords = "lakes, regulation, shores, ice, freezing, ecology, fishes, sedimentation, food",
author = "Pertti Tikkanen and Liisa Kantola and Teuvo Niva and Seppo Hellsten and Erkki Alasaarela",
year = "1989",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-3458-1",
series = "Tiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "987",
address = "Finland",

}

Tikkanen, P, Kantola, L, Niva, T, Hellsten, S & Alasaarela, E 1989, Ekologiset näkökohdat joidenkin Pohjois-Suomen järvien säännöstelyssä. Osa 3. Järven pohjaeläimistö ja aikuisten kalojen ravinto. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, no. 987, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Ekologiset näkökohdat joidenkin Pohjois-Suomen järvien säännöstelyssä. Osa 3. Järven pohjaeläimistö ja aikuisten kalojen ravinto. / Tikkanen, Pertti; Kantola, Liisa; Niva, Teuvo; Hellsten, Seppo; Alasaarela, Erkki.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1989. 118 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 987).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Ekologiset näkökohdat joidenkin Pohjois-Suomen järvien säännöstelyssä. Osa 3. Järven pohjaeläimistö ja aikuisten kalojen ravinto

AU - Tikkanen, Pertti

AU - Kantola, Liisa

AU - Niva, Teuvo

AU - Hellsten, Seppo

AU - Alasaarela, Erkki

PY - 1989

Y1 - 1989

N2 - Vertailtujen Lentuan ja Ontojärven pohjaeläinmäärissä oli eroa, molempien järvien moreenirannoilla oli enemmän eläimiä kuin hiekkarannoilla. Vuodesta riippuen Lentuan eläinmäärät olivat 2 - 3-kertaiset Ontojärven määriin verrattuina. Myös eläinryhmien vallitsevuudessa ja yhteisöjen monimuotoisuudessa oli eroja. Sekä tässä työssä kerätty että vanha aineisto osoitti, että pohjaeläinten määrä vaihteli säännöstelykäytännön mukaan. Esimerkiksi Nuasjärvessä, jossa kesäaikaista keskivettä on nostettu vain vähän, olivat pohjaeläinten määrä ja eläimistön koostumus luonnontilaisen järven kaltaiset. Muiden aineistojen perusteella pohjaeläinten määrä (useiden vuosien ja useiden habitaattien) oli säännöstelyjärvissä 0,5 - 5 mg/m2 ja luonnontilaisissa 1 - 8 mg/m2. Vertailujärvien pohjaeläinten määrää selittivät habitaatin eri ominaisuudet, joista parhaita olivat Lentuassa sedimentaatio ja pohjanlaatu (eniten korreloituneet syvyyden kanssa), Ontojärvessä stabiilisuus, vedenkorkeuden vaihtelu, jään vaikutus, valon määrä ja sedimentaatio. Muuttujayhdistelmien selittävyys oli Lentuassa Ontojärveä parempi. Habitaattia määritteleviä muuttujia käyttäen muodostettiin Lentualle erotteluanalyysillä pohjaeläinmassaa ennustava malli. Alkukesällä näkyi myös, kuinka jäätyminen ja kuivuminen karsivat pohjaeläimiä kalojen ravinnonkäytössä. Sekä siikojen että varsinkin ahventen mahat olivat selvästi täydempiä Lentuassa kuin Ontojärvessä. Kesän mittaan käyttivät Ontojärven siiat enemmän planktonravintoa kuin Lentuan. Eräät siikojen ravinnonvalinnan piirteet viittasivat erilaiseen strategiaan kohteiden valinnassa.

AB - Vertailtujen Lentuan ja Ontojärven pohjaeläinmäärissä oli eroa, molempien järvien moreenirannoilla oli enemmän eläimiä kuin hiekkarannoilla. Vuodesta riippuen Lentuan eläinmäärät olivat 2 - 3-kertaiset Ontojärven määriin verrattuina. Myös eläinryhmien vallitsevuudessa ja yhteisöjen monimuotoisuudessa oli eroja. Sekä tässä työssä kerätty että vanha aineisto osoitti, että pohjaeläinten määrä vaihteli säännöstelykäytännön mukaan. Esimerkiksi Nuasjärvessä, jossa kesäaikaista keskivettä on nostettu vain vähän, olivat pohjaeläinten määrä ja eläimistön koostumus luonnontilaisen järven kaltaiset. Muiden aineistojen perusteella pohjaeläinten määrä (useiden vuosien ja useiden habitaattien) oli säännöstelyjärvissä 0,5 - 5 mg/m2 ja luonnontilaisissa 1 - 8 mg/m2. Vertailujärvien pohjaeläinten määrää selittivät habitaatin eri ominaisuudet, joista parhaita olivat Lentuassa sedimentaatio ja pohjanlaatu (eniten korreloituneet syvyyden kanssa), Ontojärvessä stabiilisuus, vedenkorkeuden vaihtelu, jään vaikutus, valon määrä ja sedimentaatio. Muuttujayhdistelmien selittävyys oli Lentuassa Ontojärveä parempi. Habitaattia määritteleviä muuttujia käyttäen muodostettiin Lentualle erotteluanalyysillä pohjaeläinmassaa ennustava malli. Alkukesällä näkyi myös, kuinka jäätyminen ja kuivuminen karsivat pohjaeläimiä kalojen ravinnonkäytössä. Sekä siikojen että varsinkin ahventen mahat olivat selvästi täydempiä Lentuassa kuin Ontojärvessä. Kesän mittaan käyttivät Ontojärven siiat enemmän planktonravintoa kuin Lentuan. Eräät siikojen ravinnonvalinnan piirteet viittasivat erilaiseen strategiaan kohteiden valinnassa.

KW - lakes

KW - regulation

KW - shores

KW - ice

KW - freezing

KW - ecology

KW - fishes

KW - sedimentation

KW - food

M3 - Report

SN - 951-38-3458-1

T3 - Tiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus

BT - Ekologiset näkökohdat joidenkin Pohjois-Suomen järvien säännöstelyssä. Osa 3. Järven pohjaeläimistö ja aikuisten kalojen ravinto

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Tikkanen P, Kantola L, Niva T, Hellsten S, Alasaarela E. Ekologiset näkökohdat joidenkin Pohjois-Suomen järvien säännöstelyssä. Osa 3. Järven pohjaeläimistö ja aikuisten kalojen ravinto. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1989. 118 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 987).