Allianssiurakan taloudellisuus: Infrahankkeen toteutusmuotojen innovaatiokyvykkyyksien vertailua

Translated title of the contribution: Economic efficiency of alliancing: Comparison of the innovation capabilities of infrastructure project delivery systems

Hannu Koski, Pertti Lahdenperä

    Research output: Book/ReportReport

    Abstract

    Projektiallianssi on rakennushankkeen toteutustapa, jossa tilaaja ja palveluntuottajat muodostavat yhteisen organisaation ja laativat monen toimijan sopimuksen hankkeen toteuttamisesta sekä kantavat hankkeen riskejä yhteisesti. Yhteistyömuotoisessa toimintatavassa palveluntuottajien valinnassa korostuu tarjoajien allianssikyvykkyys, ja hintatekijöiden osalta valintakriteeristö saattaa rajautua vain esim. palveluntuottajien palkkioon. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää allianssiurakan kyvykkyyttä tuottaa rakennushanke taloudellisesti verrattuna ns. perinteisten toteutusmuotojen luomiin edellytyksiin. Näitä perinteisiä muotoja ovat kokonaisurakka, suunnittele ja toteuta -urakka ja projektinjohtopalvelu. Tutkimuksessa tarkasteltiin yhden allianssihankkeen kehitysvaiheessa syntyneitä ideoita ja niiden jalostumista kustannussäästöjä ja lisäarvoa tuoviksi innovaatioiksi. Tarkastelu tehtiin esimerkkikohteen, allianssimallilla toteutettavan Tampereen Rantatunneli -hankkeen avulla, koska hankkeesta oli saatavissa tiedot kehitysvaiheen innovaatioista sekä laskelmat ja arviot niillä saavutettavista kustannussäästöistä ja muista vaikutuksista. Keskeneräisen hankkeen kyseessä ollen toteutusvaiheen innovaatiot eivät ole mukana vertailussa. Innovaatioiden lisäksi myöskään muita toteutusmuotojen taloudellisuuseroja mahdollisesti aiheuttavia tekijöitä ei tarkasteltu. Vertailu allianssiurakan ja perinteisten toteutusmuotojen välillä tehtiin asiantuntijaarvioihin perustuen. Asiantuntijat arvioivat ensisijaisesti sitä, millaiset edellytykset perinteisillä toteutusmuodoilla on uusien ideoiden syntymiselle, esittämiselle ja käyttöönotolle ja millaisiin hyötyvaikutuksiin niillä voidaan parhaimmillaan päästä. Näiden arvioiden perusteella työssä oli edellytykset vertailla eri toteutusmuotojen suhteellisia kustannuksia. Arvontuoton osalta tarkastelu oli yleisluonteinen ja perustui lähinnä tilaajan arvioon. Allianssimallissa näyttää olevan useita piirteitä, jotka edistävät ideoiden ja innovaatioiden syntymistä, kuten monialainen osaaminen (joka yhdistyy yhdessä ja yhteisissä toimitiloissa työskenneltäessä), innovointiin motivoivat sopimus- ja riskienjakamismenettelyt sekä innovaatioiden kehittämisen ja käyttöönoton mahdollistava pitkähkö kehitysvaihe. Perinteisissä toteutusmuodoissa on sen sijaan tunnistettavissa monia tekijöitä, joiden vuoksi ideoita syntyy, esitetään ja otetaan käyttöön vähemmän kuin allianssimallissa. Lisäksi mm. sopimusneuvotteluista johtuen innovaatioiden käyttöönotto saattaa viivästyä, mikä usein pienentää saatavaa hyötyä perinteisillä toteutusmuodoilla toimittaessa. Vaihtoehtoisia toteutusmuotoja käyttämällä ei uskota yllettävän vastaaviin kustannussäästöihin kuin allianssilla, vaan niillä päädyttäisiin hintatasolle, joka olisi 4...6 prosenttia allianssilla saavutettavaa korkeampi ilman että saavutettaisiin mitään varsinaista arvontuottoetua. Asiantuntija-arvioiden mukaan vertailtavista toteutusmuodoista suunnittele ja toteuta -urakassa innovaatioista saataisiin suurimmat ja kokonaisurakassa pienimmät hyödyt allianssin hyötyihin verrattuna.
    Original languageFinnish
    Place of PublicationEspoo
    PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
    Number of pages39
    ISBN (Electronic)978-951-38-8332-4
    Publication statusPublished - 2015
    MoE publication typeNot Eligible

    Publication series

    SeriesVTT Technology
    Number229
    ISSN2242-1211

    Fingerprint

    Anadelphia
    infrastructure
    economics

    Keywords

    • project alliance
    • alliancing
    • project delivery systems
    • comparison
    • innovation
    • economic efficiency
    • transport infrastructure
    • construction project

    Cite this

    Koski, H., & Lahdenperä, P. (2015). Allianssiurakan taloudellisuus: Infrahankkeen toteutusmuotojen innovaatiokyvykkyyksien vertailua. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Technology, No. 229
    Koski, Hannu ; Lahdenperä, Pertti. / Allianssiurakan taloudellisuus : Infrahankkeen toteutusmuotojen innovaatiokyvykkyyksien vertailua. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2015. 39 p. (VTT Technology; No. 229).
    @book{ce9b77048ff04f388091de9e8afd0d14,
    title = "Allianssiurakan taloudellisuus: Infrahankkeen toteutusmuotojen innovaatiokyvykkyyksien vertailua",
    abstract = "Projektiallianssi on rakennushankkeen toteutustapa, jossa tilaaja ja palveluntuottajat muodostavat yhteisen organisaation ja laativat monen toimijan sopimuksen hankkeen toteuttamisesta sek{\"a} kantavat hankkeen riskej{\"a} yhteisesti. Yhteisty{\"o}muotoisessa toimintatavassa palveluntuottajien valinnassa korostuu tarjoajien allianssikyvykkyys, ja hintatekij{\"o}iden osalta valintakriteerist{\"o} saattaa rajautua vain esim. palveluntuottajien palkkioon. Tutkimuksen tavoitteena oli selvitt{\"a}{\"a} allianssiurakan kyvykkyytt{\"a} tuottaa rakennushanke taloudellisesti verrattuna ns. perinteisten toteutusmuotojen luomiin edellytyksiin. N{\"a}it{\"a} perinteisi{\"a} muotoja ovat kokonaisurakka, suunnittele ja toteuta -urakka ja projektinjohtopalvelu. Tutkimuksessa tarkasteltiin yhden allianssihankkeen kehitysvaiheessa syntyneit{\"a} ideoita ja niiden jalostumista kustannuss{\"a}{\"a}st{\"o}j{\"a} ja lis{\"a}arvoa tuoviksi innovaatioiksi. Tarkastelu tehtiin esimerkkikohteen, allianssimallilla toteutettavan Tampereen Rantatunneli -hankkeen avulla, koska hankkeesta oli saatavissa tiedot kehitysvaiheen innovaatioista sek{\"a} laskelmat ja arviot niill{\"a} saavutettavista kustannuss{\"a}{\"a}st{\"o}ist{\"a} ja muista vaikutuksista. Keskener{\"a}isen hankkeen kyseess{\"a} ollen toteutusvaiheen innovaatiot eiv{\"a}t ole mukana vertailussa. Innovaatioiden lis{\"a}ksi my{\"o}sk{\"a}{\"a}n muita toteutusmuotojen taloudellisuuseroja mahdollisesti aiheuttavia tekij{\"o}it{\"a} ei tarkasteltu. Vertailu allianssiurakan ja perinteisten toteutusmuotojen v{\"a}lill{\"a} tehtiin asiantuntijaarvioihin perustuen. Asiantuntijat arvioivat ensisijaisesti sit{\"a}, millaiset edellytykset perinteisill{\"a} toteutusmuodoilla on uusien ideoiden syntymiselle, esitt{\"a}miselle ja k{\"a}ytt{\"o}{\"o}notolle ja millaisiin hy{\"o}tyvaikutuksiin niill{\"a} voidaan parhaimmillaan p{\"a}{\"a}st{\"a}. N{\"a}iden arvioiden perusteella ty{\"o}ss{\"a} oli edellytykset vertailla eri toteutusmuotojen suhteellisia kustannuksia. Arvontuoton osalta tarkastelu oli yleisluonteinen ja perustui l{\"a}hinn{\"a} tilaajan arvioon. Allianssimallissa n{\"a}ytt{\"a}{\"a} olevan useita piirteit{\"a}, jotka edist{\"a}v{\"a}t ideoiden ja innovaatioiden syntymist{\"a}, kuten monialainen osaaminen (joka yhdistyy yhdess{\"a} ja yhteisiss{\"a} toimitiloissa ty{\"o}skennelt{\"a}ess{\"a}), innovointiin motivoivat sopimus- ja riskienjakamismenettelyt sek{\"a} innovaatioiden kehitt{\"a}misen ja k{\"a}ytt{\"o}{\"o}noton mahdollistava pitk{\"a}hk{\"o} kehitysvaihe. Perinteisiss{\"a} toteutusmuodoissa on sen sijaan tunnistettavissa monia tekij{\"o}it{\"a}, joiden vuoksi ideoita syntyy, esitet{\"a}{\"a}n ja otetaan k{\"a}ytt{\"o}{\"o}n v{\"a}hemm{\"a}n kuin allianssimallissa. Lis{\"a}ksi mm. sopimusneuvotteluista johtuen innovaatioiden k{\"a}ytt{\"o}{\"o}notto saattaa viiv{\"a}sty{\"a}, mik{\"a} usein pienent{\"a}{\"a} saatavaa hy{\"o}ty{\"a} perinteisill{\"a} toteutusmuodoilla toimittaessa. Vaihtoehtoisia toteutusmuotoja k{\"a}ytt{\"a}m{\"a}ll{\"a} ei uskota yllett{\"a}v{\"a}n vastaaviin kustannuss{\"a}{\"a}st{\"o}ihin kuin allianssilla, vaan niill{\"a} p{\"a}{\"a}dytt{\"a}isiin hintatasolle, joka olisi 4...6 prosenttia allianssilla saavutettavaa korkeampi ilman ett{\"a} saavutettaisiin mit{\"a}{\"a}n varsinaista arvontuottoetua. Asiantuntija-arvioiden mukaan vertailtavista toteutusmuodoista suunnittele ja toteuta -urakassa innovaatioista saataisiin suurimmat ja kokonaisurakassa pienimm{\"a}t hy{\"o}dyt allianssin hy{\"o}tyihin verrattuna.",
    keywords = "project alliance, alliancing, project delivery systems, comparison, innovation, economic efficiency, transport infrastructure, construction project",
    author = "Hannu Koski and Pertti Lahdenper{\"a}",
    year = "2015",
    language = "Finnish",
    series = "VTT Technology",
    publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
    number = "229",
    address = "Finland",

    }

    Koski, H & Lahdenperä, P 2015, Allianssiurakan taloudellisuus: Infrahankkeen toteutusmuotojen innovaatiokyvykkyyksien vertailua. VTT Technology, no. 229, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

    Allianssiurakan taloudellisuus : Infrahankkeen toteutusmuotojen innovaatiokyvykkyyksien vertailua. / Koski, Hannu; Lahdenperä, Pertti.

    Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2015. 39 p. (VTT Technology; No. 229).

    Research output: Book/ReportReport

    TY - BOOK

    T1 - Allianssiurakan taloudellisuus

    T2 - Infrahankkeen toteutusmuotojen innovaatiokyvykkyyksien vertailua

    AU - Koski, Hannu

    AU - Lahdenperä, Pertti

    PY - 2015

    Y1 - 2015

    N2 - Projektiallianssi on rakennushankkeen toteutustapa, jossa tilaaja ja palveluntuottajat muodostavat yhteisen organisaation ja laativat monen toimijan sopimuksen hankkeen toteuttamisesta sekä kantavat hankkeen riskejä yhteisesti. Yhteistyömuotoisessa toimintatavassa palveluntuottajien valinnassa korostuu tarjoajien allianssikyvykkyys, ja hintatekijöiden osalta valintakriteeristö saattaa rajautua vain esim. palveluntuottajien palkkioon. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää allianssiurakan kyvykkyyttä tuottaa rakennushanke taloudellisesti verrattuna ns. perinteisten toteutusmuotojen luomiin edellytyksiin. Näitä perinteisiä muotoja ovat kokonaisurakka, suunnittele ja toteuta -urakka ja projektinjohtopalvelu. Tutkimuksessa tarkasteltiin yhden allianssihankkeen kehitysvaiheessa syntyneitä ideoita ja niiden jalostumista kustannussäästöjä ja lisäarvoa tuoviksi innovaatioiksi. Tarkastelu tehtiin esimerkkikohteen, allianssimallilla toteutettavan Tampereen Rantatunneli -hankkeen avulla, koska hankkeesta oli saatavissa tiedot kehitysvaiheen innovaatioista sekä laskelmat ja arviot niillä saavutettavista kustannussäästöistä ja muista vaikutuksista. Keskeneräisen hankkeen kyseessä ollen toteutusvaiheen innovaatiot eivät ole mukana vertailussa. Innovaatioiden lisäksi myöskään muita toteutusmuotojen taloudellisuuseroja mahdollisesti aiheuttavia tekijöitä ei tarkasteltu. Vertailu allianssiurakan ja perinteisten toteutusmuotojen välillä tehtiin asiantuntijaarvioihin perustuen. Asiantuntijat arvioivat ensisijaisesti sitä, millaiset edellytykset perinteisillä toteutusmuodoilla on uusien ideoiden syntymiselle, esittämiselle ja käyttöönotolle ja millaisiin hyötyvaikutuksiin niillä voidaan parhaimmillaan päästä. Näiden arvioiden perusteella työssä oli edellytykset vertailla eri toteutusmuotojen suhteellisia kustannuksia. Arvontuoton osalta tarkastelu oli yleisluonteinen ja perustui lähinnä tilaajan arvioon. Allianssimallissa näyttää olevan useita piirteitä, jotka edistävät ideoiden ja innovaatioiden syntymistä, kuten monialainen osaaminen (joka yhdistyy yhdessä ja yhteisissä toimitiloissa työskenneltäessä), innovointiin motivoivat sopimus- ja riskienjakamismenettelyt sekä innovaatioiden kehittämisen ja käyttöönoton mahdollistava pitkähkö kehitysvaihe. Perinteisissä toteutusmuodoissa on sen sijaan tunnistettavissa monia tekijöitä, joiden vuoksi ideoita syntyy, esitetään ja otetaan käyttöön vähemmän kuin allianssimallissa. Lisäksi mm. sopimusneuvotteluista johtuen innovaatioiden käyttöönotto saattaa viivästyä, mikä usein pienentää saatavaa hyötyä perinteisillä toteutusmuodoilla toimittaessa. Vaihtoehtoisia toteutusmuotoja käyttämällä ei uskota yllettävän vastaaviin kustannussäästöihin kuin allianssilla, vaan niillä päädyttäisiin hintatasolle, joka olisi 4...6 prosenttia allianssilla saavutettavaa korkeampi ilman että saavutettaisiin mitään varsinaista arvontuottoetua. Asiantuntija-arvioiden mukaan vertailtavista toteutusmuodoista suunnittele ja toteuta -urakassa innovaatioista saataisiin suurimmat ja kokonaisurakassa pienimmät hyödyt allianssin hyötyihin verrattuna.

    AB - Projektiallianssi on rakennushankkeen toteutustapa, jossa tilaaja ja palveluntuottajat muodostavat yhteisen organisaation ja laativat monen toimijan sopimuksen hankkeen toteuttamisesta sekä kantavat hankkeen riskejä yhteisesti. Yhteistyömuotoisessa toimintatavassa palveluntuottajien valinnassa korostuu tarjoajien allianssikyvykkyys, ja hintatekijöiden osalta valintakriteeristö saattaa rajautua vain esim. palveluntuottajien palkkioon. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää allianssiurakan kyvykkyyttä tuottaa rakennushanke taloudellisesti verrattuna ns. perinteisten toteutusmuotojen luomiin edellytyksiin. Näitä perinteisiä muotoja ovat kokonaisurakka, suunnittele ja toteuta -urakka ja projektinjohtopalvelu. Tutkimuksessa tarkasteltiin yhden allianssihankkeen kehitysvaiheessa syntyneitä ideoita ja niiden jalostumista kustannussäästöjä ja lisäarvoa tuoviksi innovaatioiksi. Tarkastelu tehtiin esimerkkikohteen, allianssimallilla toteutettavan Tampereen Rantatunneli -hankkeen avulla, koska hankkeesta oli saatavissa tiedot kehitysvaiheen innovaatioista sekä laskelmat ja arviot niillä saavutettavista kustannussäästöistä ja muista vaikutuksista. Keskeneräisen hankkeen kyseessä ollen toteutusvaiheen innovaatiot eivät ole mukana vertailussa. Innovaatioiden lisäksi myöskään muita toteutusmuotojen taloudellisuuseroja mahdollisesti aiheuttavia tekijöitä ei tarkasteltu. Vertailu allianssiurakan ja perinteisten toteutusmuotojen välillä tehtiin asiantuntijaarvioihin perustuen. Asiantuntijat arvioivat ensisijaisesti sitä, millaiset edellytykset perinteisillä toteutusmuodoilla on uusien ideoiden syntymiselle, esittämiselle ja käyttöönotolle ja millaisiin hyötyvaikutuksiin niillä voidaan parhaimmillaan päästä. Näiden arvioiden perusteella työssä oli edellytykset vertailla eri toteutusmuotojen suhteellisia kustannuksia. Arvontuoton osalta tarkastelu oli yleisluonteinen ja perustui lähinnä tilaajan arvioon. Allianssimallissa näyttää olevan useita piirteitä, jotka edistävät ideoiden ja innovaatioiden syntymistä, kuten monialainen osaaminen (joka yhdistyy yhdessä ja yhteisissä toimitiloissa työskenneltäessä), innovointiin motivoivat sopimus- ja riskienjakamismenettelyt sekä innovaatioiden kehittämisen ja käyttöönoton mahdollistava pitkähkö kehitysvaihe. Perinteisissä toteutusmuodoissa on sen sijaan tunnistettavissa monia tekijöitä, joiden vuoksi ideoita syntyy, esitetään ja otetaan käyttöön vähemmän kuin allianssimallissa. Lisäksi mm. sopimusneuvotteluista johtuen innovaatioiden käyttöönotto saattaa viivästyä, mikä usein pienentää saatavaa hyötyä perinteisillä toteutusmuodoilla toimittaessa. Vaihtoehtoisia toteutusmuotoja käyttämällä ei uskota yllettävän vastaaviin kustannussäästöihin kuin allianssilla, vaan niillä päädyttäisiin hintatasolle, joka olisi 4...6 prosenttia allianssilla saavutettavaa korkeampi ilman että saavutettaisiin mitään varsinaista arvontuottoetua. Asiantuntija-arvioiden mukaan vertailtavista toteutusmuodoista suunnittele ja toteuta -urakassa innovaatioista saataisiin suurimmat ja kokonaisurakassa pienimmät hyödyt allianssin hyötyihin verrattuna.

    KW - project alliance

    KW - alliancing

    KW - project delivery systems

    KW - comparison

    KW - innovation

    KW - economic efficiency

    KW - transport infrastructure

    KW - construction project

    M3 - Report

    T3 - VTT Technology

    BT - Allianssiurakan taloudellisuus

    PB - VTT Technical Research Centre of Finland

    CY - Espoo

    ER -

    Koski H, Lahdenperä P. Allianssiurakan taloudellisuus: Infrahankkeen toteutusmuotojen innovaatiokyvykkyyksien vertailua. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 2015. 39 p. (VTT Technology; No. 229).