Haittaverojen ohjausvaikutus voimalaitosten käyttöön ja kannattavuuteen case-kohteissa

Translated title of the contribution: Effects of environmental taxation on the use and profitability of power plants. A case study

Risto Seppälä, Jarkko Lampinen

Research output: Book/ReportReportProfessional

Abstract

Tutkimuksessa selvitettiin todellisten case-kohteiden ja kuvitteellisten case-laskelmien avulla verotuksen vaikutuksia käytännössä. Erityisesti tutkittiin verotuksen ohjaavaa vaikutusta uusien laitosten rakentamisen kannattavuuteen, polttoainevalintoihin ja vastapainepotentiaalin hyödyntämiseen. Tutkimuksen tarkastelun lähtökohtana oli selvittää, mitä vaikutuksia on nykyisen nk. EU-veromallin veron kiristymisellä. Lisäksi tarkasteltiin vaihtoehtoista veromallia, jossa osa veroista kerätään sähkön kulutusverona sekä mallia, jossa ympäristöperusteisia polttoaineveroja ei ole lainkaan. Tutkimuksessa on myös arvioitu päästöjen puhdistuskustannusten ja päästöjen haittojen suhdetta. Suomessa otettiin käyttöön vuonna 1992 ns. polttoaineiden haittaverot. Ne perustuvat EU:ssa esitettyyn hiilioksidi- ja energiaperusteiseen veroon. Suomen verotuksen taso on kireämpi kuin muissa EU-maissa. Suomen nykyinen polttoaineiden verotus on parantanut turpeen ja maakaasun kilpailukykyä verrattuna hiileen ja öljyyn. Mikäli verotuksen painopistettä siirretään nykymallin mukaisesta tuotannon verotuksesta kulutukseen, menetetään osa verotuksen ohjaavasta vaikutuksesta. Tällöin myös maakaasun ja turpeen kilpailukyky hiileen ja öljyyn nähden heikkenee. Tutkituista sähkön tuotantomuodoista on nykyisellä veromallilla turvelauhde kallein sähkön tuotantomuoto. Halvin on maakaasuvastapaine. Verotuksen nostaminen yli kaksinkertaiseksi ei muuta polttoaineiden edullisuusjärjestystä merkittävästi, mutta heikentää hiileen perustuvan tuotannon kannattavuutta. Verotason nosto parantaa vastapainetuotannon kilpailukykyä lauhdetuotantoon nähden. Tukkusähkön hinta nousi vuoden 1992 alusta vuoden 1995 loppuun kahdesta syystä: tariffin rakenteellisesta muutoksesta ja haittaverojen kiristymisestä. Tässä selvityksessä tarkastellussa Case 1 :ssä hinnan nousu oli noin 20 % rakenteellisista syistä ja yhteisvaikutus haittaverojen kiristymisen kanssa oli noin 30 %. Tukkusähkön hinnan nousu on parantanut oman vastapaine- ja lauhdetuotannon kannattavuutta. Hinnan nousu on vaikuttanut siihen, että vastapainesähkön hyödyntäminen on lisääntynyt toisaalta suuremman vastapaineosuuden rakentamisen kautta ja toisaalta yhdistetyn vastapaine-lauhdetuotannon (väliottolauhde) kautta. Verotuksen kiristyminen nykyveromallilla vaikuttaa vähän olemassaolevien laitosten ajoon. Haittaverojen vaikutus uusien voimalaitosten mitoitukseen ja tekniikkaan on tapauskohtaista. Tutkimuksessa selvitettiin mm. rakennussuhteen (sähkö/lämpö) nostolla saavutettavien hyötyjen riippuvuutta verotuksesta. Tukkusähkön hinnan nousu on parantanut rakennusasteen nostosta saavutettavia hyötyjä. Veromuutosten vaikutus rakennussuhteen noston kannattavuuteen riippuu vaihtoehtoisten energianhankintalähteiden verokohtelusta. Mikäli esimerkiksi turve- tai maakaasulaitoksen rakennusasteen nosto vähentää hiilipohjaisen sähkön ostoa, parantaa haittaverotuksen kiristäminen rakennussuhteen nostolla saavutettavia hyötyjä. Polttoaineverotuksen kiristämisellä on seuraavat vaikutukset kaukolämpötoiminnan kilpailuasetelmaan: - suora sähkölämmitys menettää kilpailukykyään kaukolämpöön verrattuna - maakaasulla tehdyn kaukolämmön ja varaavan sähkölämmityksen kilpailukyky paranee. Rikin poistokustannukset ovat samaa suuruusluokkaa kuin rikkipäästöistä aiheutuvien haittojen kustannus. Typen poistokustannukset voivat olla selvästi suuremmat kuin typpipäästöistä aiheutuvat kustannukset. Rikki- ja typpipäästöjen aiheuttamien haittojen arvottamiseen liittyy huomattavia epävarmuustekijöitä. Näyttäisi siltä, että rikkipäästöjen pienentämisellä saavutetaan parempi kustannustehokkuus kuin typpipäästöjen pienentämisellä.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages128
ISBN (Print)951-38-4916-3
Publication statusPublished - 1996
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

NameVTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes
PublisherVTT
No.1761
ISSN (Print)1235-0605
ISSN (Electronic)1455-0865

Fingerprint

Oman
power plants
taxes
profitability
silt
case studies
Olla

Keywords

  • electric power plants
  • energy production
  • taxes
  • models
  • legislation
  • expenses
  • costs
  • environmental protection
  • fuels
  • district heating
  • sulfur
  • emissions

Cite this

Seppälä, R., & Lampinen, J. (1996). Haittaverojen ohjausvaikutus voimalaitosten käyttöön ja kannattavuuteen case-kohteissa. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, No. 1761
Seppälä, Risto ; Lampinen, Jarkko. / Haittaverojen ohjausvaikutus voimalaitosten käyttöön ja kannattavuuteen case-kohteissa. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1996. 128 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1761).
@book{fcaa62798fbb46ad9502c21af4a3271f,
title = "Haittaverojen ohjausvaikutus voimalaitosten k{\"a}ytt{\"o}{\"o}n ja kannattavuuteen case-kohteissa",
abstract = "Tutkimuksessa selvitettiin todellisten case-kohteiden ja kuvitteellisten case-laskelmien avulla verotuksen vaikutuksia k{\"a}yt{\"a}nn{\"o}ss{\"a}. Erityisesti tutkittiin verotuksen ohjaavaa vaikutusta uusien laitosten rakentamisen kannattavuuteen, polttoainevalintoihin ja vastapainepotentiaalin hy{\"o}dynt{\"a}miseen. Tutkimuksen tarkastelun l{\"a}ht{\"o}kohtana oli selvitt{\"a}{\"a}, mit{\"a} vaikutuksia on nykyisen nk. EU-veromallin veron kiristymisell{\"a}. Lis{\"a}ksi tarkasteltiin vaihtoehtoista veromallia, jossa osa veroista ker{\"a}t{\"a}{\"a}n s{\"a}hk{\"o}n kulutusverona sek{\"a} mallia, jossa ymp{\"a}rist{\"o}perusteisia polttoaineveroja ei ole lainkaan. Tutkimuksessa on my{\"o}s arvioitu p{\"a}{\"a}st{\"o}jen puhdistuskustannusten ja p{\"a}{\"a}st{\"o}jen haittojen suhdetta. Suomessa otettiin k{\"a}ytt{\"o}{\"o}n vuonna 1992 ns. polttoaineiden haittaverot. Ne perustuvat EU:ssa esitettyyn hiilioksidi- ja energiaperusteiseen veroon. Suomen verotuksen taso on kire{\"a}mpi kuin muissa EU-maissa. Suomen nykyinen polttoaineiden verotus on parantanut turpeen ja maakaasun kilpailukyky{\"a} verrattuna hiileen ja {\"o}ljyyn. Mik{\"a}li verotuksen painopistett{\"a} siirret{\"a}{\"a}n nykymallin mukaisesta tuotannon verotuksesta kulutukseen, menetet{\"a}{\"a}n osa verotuksen ohjaavasta vaikutuksesta. T{\"a}ll{\"o}in my{\"o}s maakaasun ja turpeen kilpailukyky hiileen ja {\"o}ljyyn n{\"a}hden heikkenee. Tutkituista s{\"a}hk{\"o}n tuotantomuodoista on nykyisell{\"a} veromallilla turvelauhde kallein s{\"a}hk{\"o}n tuotantomuoto. Halvin on maakaasuvastapaine. Verotuksen nostaminen yli kaksinkertaiseksi ei muuta polttoaineiden edullisuusj{\"a}rjestyst{\"a} merkitt{\"a}v{\"a}sti, mutta heikent{\"a}{\"a} hiileen perustuvan tuotannon kannattavuutta. Verotason nosto parantaa vastapainetuotannon kilpailukyky{\"a} lauhdetuotantoon n{\"a}hden. Tukkus{\"a}hk{\"o}n hinta nousi vuoden 1992 alusta vuoden 1995 loppuun kahdesta syyst{\"a}: tariffin rakenteellisesta muutoksesta ja haittaverojen kiristymisest{\"a}. T{\"a}ss{\"a} selvityksess{\"a} tarkastellussa Case 1 :ss{\"a} hinnan nousu oli noin 20 {\%} rakenteellisista syist{\"a} ja yhteisvaikutus haittaverojen kiristymisen kanssa oli noin 30 {\%}. Tukkus{\"a}hk{\"o}n hinnan nousu on parantanut oman vastapaine- ja lauhdetuotannon kannattavuutta. Hinnan nousu on vaikuttanut siihen, ett{\"a} vastapaines{\"a}hk{\"o}n hy{\"o}dynt{\"a}minen on lis{\"a}{\"a}ntynyt toisaalta suuremman vastapaineosuuden rakentamisen kautta ja toisaalta yhdistetyn vastapaine-lauhdetuotannon (v{\"a}liottolauhde) kautta. Verotuksen kiristyminen nykyveromallilla vaikuttaa v{\"a}h{\"a}n olemassaolevien laitosten ajoon. Haittaverojen vaikutus uusien voimalaitosten mitoitukseen ja tekniikkaan on tapauskohtaista. Tutkimuksessa selvitettiin mm. rakennussuhteen (s{\"a}hk{\"o}/l{\"a}mp{\"o}) nostolla saavutettavien hy{\"o}tyjen riippuvuutta verotuksesta. Tukkus{\"a}hk{\"o}n hinnan nousu on parantanut rakennusasteen nostosta saavutettavia hy{\"o}tyj{\"a}. Veromuutosten vaikutus rakennussuhteen noston kannattavuuteen riippuu vaihtoehtoisten energianhankintal{\"a}hteiden verokohtelusta. Mik{\"a}li esimerkiksi turve- tai maakaasulaitoksen rakennusasteen nosto v{\"a}hent{\"a}{\"a} hiilipohjaisen s{\"a}hk{\"o}n ostoa, parantaa haittaverotuksen kirist{\"a}minen rakennussuhteen nostolla saavutettavia hy{\"o}tyj{\"a}. Polttoaineverotuksen kirist{\"a}misell{\"a} on seuraavat vaikutukset kaukol{\"a}mp{\"o}toiminnan kilpailuasetelmaan: - suora s{\"a}hk{\"o}l{\"a}mmitys menett{\"a}{\"a} kilpailukyky{\"a}{\"a}n kaukol{\"a}mp{\"o}{\"o}n verrattuna - maakaasulla tehdyn kaukol{\"a}mm{\"o}n ja varaavan s{\"a}hk{\"o}l{\"a}mmityksen kilpailukyky paranee. Rikin poistokustannukset ovat samaa suuruusluokkaa kuin rikkip{\"a}{\"a}st{\"o}ist{\"a} aiheutuvien haittojen kustannus. Typen poistokustannukset voivat olla selv{\"a}sti suuremmat kuin typpip{\"a}{\"a}st{\"o}ist{\"a} aiheutuvat kustannukset. Rikki- ja typpip{\"a}{\"a}st{\"o}jen aiheuttamien haittojen arvottamiseen liittyy huomattavia ep{\"a}varmuustekij{\"o}it{\"a}. N{\"a}ytt{\"a}isi silt{\"a}, ett{\"a} rikkip{\"a}{\"a}st{\"o}jen pienent{\"a}misell{\"a} saavutetaan parempi kustannustehokkuus kuin typpip{\"a}{\"a}st{\"o}jen pienent{\"a}misell{\"a}.",
keywords = "electric power plants, energy production, taxes, models, legislation, expenses, costs, environmental protection, fuels, district heating, sulfur, emissions",
author = "Risto Sepp{\"a}l{\"a} and Jarkko Lampinen",
year = "1996",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-4916-3",
series = "VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "1761",
address = "Finland",

}

Seppälä, R & Lampinen, J 1996, Haittaverojen ohjausvaikutus voimalaitosten käyttöön ja kannattavuuteen case-kohteissa. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, no. 1761, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Haittaverojen ohjausvaikutus voimalaitosten käyttöön ja kannattavuuteen case-kohteissa. / Seppälä, Risto; Lampinen, Jarkko.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1996. 128 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1761).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Haittaverojen ohjausvaikutus voimalaitosten käyttöön ja kannattavuuteen case-kohteissa

AU - Seppälä, Risto

AU - Lampinen, Jarkko

PY - 1996

Y1 - 1996

N2 - Tutkimuksessa selvitettiin todellisten case-kohteiden ja kuvitteellisten case-laskelmien avulla verotuksen vaikutuksia käytännössä. Erityisesti tutkittiin verotuksen ohjaavaa vaikutusta uusien laitosten rakentamisen kannattavuuteen, polttoainevalintoihin ja vastapainepotentiaalin hyödyntämiseen. Tutkimuksen tarkastelun lähtökohtana oli selvittää, mitä vaikutuksia on nykyisen nk. EU-veromallin veron kiristymisellä. Lisäksi tarkasteltiin vaihtoehtoista veromallia, jossa osa veroista kerätään sähkön kulutusverona sekä mallia, jossa ympäristöperusteisia polttoaineveroja ei ole lainkaan. Tutkimuksessa on myös arvioitu päästöjen puhdistuskustannusten ja päästöjen haittojen suhdetta. Suomessa otettiin käyttöön vuonna 1992 ns. polttoaineiden haittaverot. Ne perustuvat EU:ssa esitettyyn hiilioksidi- ja energiaperusteiseen veroon. Suomen verotuksen taso on kireämpi kuin muissa EU-maissa. Suomen nykyinen polttoaineiden verotus on parantanut turpeen ja maakaasun kilpailukykyä verrattuna hiileen ja öljyyn. Mikäli verotuksen painopistettä siirretään nykymallin mukaisesta tuotannon verotuksesta kulutukseen, menetetään osa verotuksen ohjaavasta vaikutuksesta. Tällöin myös maakaasun ja turpeen kilpailukyky hiileen ja öljyyn nähden heikkenee. Tutkituista sähkön tuotantomuodoista on nykyisellä veromallilla turvelauhde kallein sähkön tuotantomuoto. Halvin on maakaasuvastapaine. Verotuksen nostaminen yli kaksinkertaiseksi ei muuta polttoaineiden edullisuusjärjestystä merkittävästi, mutta heikentää hiileen perustuvan tuotannon kannattavuutta. Verotason nosto parantaa vastapainetuotannon kilpailukykyä lauhdetuotantoon nähden. Tukkusähkön hinta nousi vuoden 1992 alusta vuoden 1995 loppuun kahdesta syystä: tariffin rakenteellisesta muutoksesta ja haittaverojen kiristymisestä. Tässä selvityksessä tarkastellussa Case 1 :ssä hinnan nousu oli noin 20 % rakenteellisista syistä ja yhteisvaikutus haittaverojen kiristymisen kanssa oli noin 30 %. Tukkusähkön hinnan nousu on parantanut oman vastapaine- ja lauhdetuotannon kannattavuutta. Hinnan nousu on vaikuttanut siihen, että vastapainesähkön hyödyntäminen on lisääntynyt toisaalta suuremman vastapaineosuuden rakentamisen kautta ja toisaalta yhdistetyn vastapaine-lauhdetuotannon (väliottolauhde) kautta. Verotuksen kiristyminen nykyveromallilla vaikuttaa vähän olemassaolevien laitosten ajoon. Haittaverojen vaikutus uusien voimalaitosten mitoitukseen ja tekniikkaan on tapauskohtaista. Tutkimuksessa selvitettiin mm. rakennussuhteen (sähkö/lämpö) nostolla saavutettavien hyötyjen riippuvuutta verotuksesta. Tukkusähkön hinnan nousu on parantanut rakennusasteen nostosta saavutettavia hyötyjä. Veromuutosten vaikutus rakennussuhteen noston kannattavuuteen riippuu vaihtoehtoisten energianhankintalähteiden verokohtelusta. Mikäli esimerkiksi turve- tai maakaasulaitoksen rakennusasteen nosto vähentää hiilipohjaisen sähkön ostoa, parantaa haittaverotuksen kiristäminen rakennussuhteen nostolla saavutettavia hyötyjä. Polttoaineverotuksen kiristämisellä on seuraavat vaikutukset kaukolämpötoiminnan kilpailuasetelmaan: - suora sähkölämmitys menettää kilpailukykyään kaukolämpöön verrattuna - maakaasulla tehdyn kaukolämmön ja varaavan sähkölämmityksen kilpailukyky paranee. Rikin poistokustannukset ovat samaa suuruusluokkaa kuin rikkipäästöistä aiheutuvien haittojen kustannus. Typen poistokustannukset voivat olla selvästi suuremmat kuin typpipäästöistä aiheutuvat kustannukset. Rikki- ja typpipäästöjen aiheuttamien haittojen arvottamiseen liittyy huomattavia epävarmuustekijöitä. Näyttäisi siltä, että rikkipäästöjen pienentämisellä saavutetaan parempi kustannustehokkuus kuin typpipäästöjen pienentämisellä.

AB - Tutkimuksessa selvitettiin todellisten case-kohteiden ja kuvitteellisten case-laskelmien avulla verotuksen vaikutuksia käytännössä. Erityisesti tutkittiin verotuksen ohjaavaa vaikutusta uusien laitosten rakentamisen kannattavuuteen, polttoainevalintoihin ja vastapainepotentiaalin hyödyntämiseen. Tutkimuksen tarkastelun lähtökohtana oli selvittää, mitä vaikutuksia on nykyisen nk. EU-veromallin veron kiristymisellä. Lisäksi tarkasteltiin vaihtoehtoista veromallia, jossa osa veroista kerätään sähkön kulutusverona sekä mallia, jossa ympäristöperusteisia polttoaineveroja ei ole lainkaan. Tutkimuksessa on myös arvioitu päästöjen puhdistuskustannusten ja päästöjen haittojen suhdetta. Suomessa otettiin käyttöön vuonna 1992 ns. polttoaineiden haittaverot. Ne perustuvat EU:ssa esitettyyn hiilioksidi- ja energiaperusteiseen veroon. Suomen verotuksen taso on kireämpi kuin muissa EU-maissa. Suomen nykyinen polttoaineiden verotus on parantanut turpeen ja maakaasun kilpailukykyä verrattuna hiileen ja öljyyn. Mikäli verotuksen painopistettä siirretään nykymallin mukaisesta tuotannon verotuksesta kulutukseen, menetetään osa verotuksen ohjaavasta vaikutuksesta. Tällöin myös maakaasun ja turpeen kilpailukyky hiileen ja öljyyn nähden heikkenee. Tutkituista sähkön tuotantomuodoista on nykyisellä veromallilla turvelauhde kallein sähkön tuotantomuoto. Halvin on maakaasuvastapaine. Verotuksen nostaminen yli kaksinkertaiseksi ei muuta polttoaineiden edullisuusjärjestystä merkittävästi, mutta heikentää hiileen perustuvan tuotannon kannattavuutta. Verotason nosto parantaa vastapainetuotannon kilpailukykyä lauhdetuotantoon nähden. Tukkusähkön hinta nousi vuoden 1992 alusta vuoden 1995 loppuun kahdesta syystä: tariffin rakenteellisesta muutoksesta ja haittaverojen kiristymisestä. Tässä selvityksessä tarkastellussa Case 1 :ssä hinnan nousu oli noin 20 % rakenteellisista syistä ja yhteisvaikutus haittaverojen kiristymisen kanssa oli noin 30 %. Tukkusähkön hinnan nousu on parantanut oman vastapaine- ja lauhdetuotannon kannattavuutta. Hinnan nousu on vaikuttanut siihen, että vastapainesähkön hyödyntäminen on lisääntynyt toisaalta suuremman vastapaineosuuden rakentamisen kautta ja toisaalta yhdistetyn vastapaine-lauhdetuotannon (väliottolauhde) kautta. Verotuksen kiristyminen nykyveromallilla vaikuttaa vähän olemassaolevien laitosten ajoon. Haittaverojen vaikutus uusien voimalaitosten mitoitukseen ja tekniikkaan on tapauskohtaista. Tutkimuksessa selvitettiin mm. rakennussuhteen (sähkö/lämpö) nostolla saavutettavien hyötyjen riippuvuutta verotuksesta. Tukkusähkön hinnan nousu on parantanut rakennusasteen nostosta saavutettavia hyötyjä. Veromuutosten vaikutus rakennussuhteen noston kannattavuuteen riippuu vaihtoehtoisten energianhankintalähteiden verokohtelusta. Mikäli esimerkiksi turve- tai maakaasulaitoksen rakennusasteen nosto vähentää hiilipohjaisen sähkön ostoa, parantaa haittaverotuksen kiristäminen rakennussuhteen nostolla saavutettavia hyötyjä. Polttoaineverotuksen kiristämisellä on seuraavat vaikutukset kaukolämpötoiminnan kilpailuasetelmaan: - suora sähkölämmitys menettää kilpailukykyään kaukolämpöön verrattuna - maakaasulla tehdyn kaukolämmön ja varaavan sähkölämmityksen kilpailukyky paranee. Rikin poistokustannukset ovat samaa suuruusluokkaa kuin rikkipäästöistä aiheutuvien haittojen kustannus. Typen poistokustannukset voivat olla selvästi suuremmat kuin typpipäästöistä aiheutuvat kustannukset. Rikki- ja typpipäästöjen aiheuttamien haittojen arvottamiseen liittyy huomattavia epävarmuustekijöitä. Näyttäisi siltä, että rikkipäästöjen pienentämisellä saavutetaan parempi kustannustehokkuus kuin typpipäästöjen pienentämisellä.

KW - electric power plants

KW - energy production

KW - taxes

KW - models

KW - legislation

KW - expenses

KW - costs

KW - environmental protection

KW - fuels

KW - district heating

KW - sulfur

KW - emissions

M3 - Report

SN - 951-38-4916-3

T3 - VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes

BT - Haittaverojen ohjausvaikutus voimalaitosten käyttöön ja kannattavuuteen case-kohteissa

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Seppälä R, Lampinen J. Haittaverojen ohjausvaikutus voimalaitosten käyttöön ja kannattavuuteen case-kohteissa. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1996. 128 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1761).