Ejektori kaukolämmitysjärjestelmässä: Perusteet ja toiminta

Aulis Ranne; Lauri Eerikäinen; Markku Hänninen

Ejektori kaukolämmitysjärjestelmässä: Perusteet ja toiminta

Aulis Ranne
, Lauri Eerikäinen
, Markku Hänninen

Research output: Book/Report › Report

Abstract

Ejektoria käytetään kaukolämpöjärjestelmissä yhdistämään rakennusten sisäinen lämmitysverkosto kaukolämpöverkostoon. Tämä ns. suorakytkentä on yleisin tapa toteuttaa kaukolämpöliitäntä entisen itäblokin maissa ja Kiinassa. Sen sijaan Länsi-Euroopan maissa käytetään epäsuoraa kytkentää. Nykyisin myös Keski- ja Itä-Euroopan maissa ollaan siirtymässä vähitellen epäsuoraan eli lämmönsiirtimen kautta tapahtuvaan lämmönsiirtoon. Ejektorin ja koko lämmitysjärjestelmän toiminnan tunteminen on välttämätöntä, jotta rakennukset ja lämmitysjärjestelmät voidaan saneerata, olipa kyse suoran kytkennän saneeraus tai vaiheittainen siirtyminen epäsuoraan kytkentään. Tässä tiedotteessa selvitetään ejektorin mitoituksen ja toimintan virtaus- ja lämpötekniset seikat sekä verrataan fysikaalista mitoitustulosta venäläisten ohjeiden antamiin tuloksiin. Ejektorin toiminnan selvittämiseksi osana rakennuksen lämmitysjärjestelmää on tutkimuksessa käytetty APROS-simulointiohjelmistoa. Simulointimallin avulla on tarkasteltu ejektorin käyttäytymistä suoran kaukolämpökytkennän osana ja ejektorin vaikutusta rakennuksen lämpötasapainoon eri ulkolämpötiloissa erilaisten parametrien, kuten kaukolämpöveden lämpötilan, kaukolämpöverkon paineiden, rakennuksen ilmastoinnin määrän jne., muuttuessa. Tutkimuksen mukaan yleisesti käytössä oleva, pelkistetty ejektorikytkentä ilman nykyaikaisia säätölaitteita, toimii teknisesti luotettavasti, mutta tuottaa rakennuksiin epätasaisen sisälämpötilan lämmityskauden aikana. Talvipakkasilla sisälämpötila on alle viihtyisyysrajan ja muina aikoina on tarpeettoman korkea aiheuttaen mm. ylimääräisiä lämpöhäviöitä. Parametritarkastelun avulla jäljitetään syyt sisälämpötilan epätasaisuuteen ja etsitään keinoja saada aikaan viihtyisämmät lämmitysolosuhteet.

Original language	Finnish
Place of Publication	Espoo
Publisher	VTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages	57
ISBN (Print)	951-38-5608-9
Publication status	Published - 1999
MoE publication type	Not Eligible

Publication series

Series	VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes
Number	1996
ISSN	1235-0605

UN SDGs

This output contributes to the following UN Sustainable Development Goals (SDGs)

SDG 7 Affordable and Clean Energy

Keywords

district heating
electors
properties
dimensioning
buildings
heating systems
modelling
APROS
apartment houses
energy conservation

Cite this

@book{51d7742bf168492da04378825dac05de,

title = "Ejektori kaukol{\"a}mmitysj{\"a}rjestelm{\"a}ss{\"a}: Perusteet ja toiminta",

abstract = "Ejektoria k{\"a}ytet{\"a}{\"a}n kaukol{\"a}mp{\"o}j{\"a}rjestelmiss{\"a} yhdist{\"a}m{\"a}{\"a}n rakennusten sis{\"a}inen l{\"a}mmitysverkosto kaukol{\"a}mp{\"o}verkostoon. T{\"a}m{\"a} ns. suorakytkent{\"a} on yleisin tapa toteuttaa kaukol{\"a}mp{\"o}liit{\"a}nt{\"a} entisen it{\"a}blokin maissa ja Kiinassa. Sen sijaan L{\"a}nsi-Euroopan maissa k{\"a}ytet{\"a}{\"a}n ep{\"a}suoraa kytkent{\"a}{\"a}. Nykyisin my{\"o}s Keski- ja It{\"a}-Euroopan maissa ollaan siirtym{\"a}ss{\"a} v{\"a}hitellen ep{\"a}suoraan eli l{\"a}mm{\"o}nsiirtimen kautta tapahtuvaan l{\"a}mm{\"o}nsiirtoon. Ejektorin ja koko l{\"a}mmitysj{\"a}rjestelm{\"a}n toiminnan tunteminen on v{\"a}ltt{\"a}m{\"a}t{\"o}nt{\"a}, jotta rakennukset ja l{\"a}mmitysj{\"a}rjestelm{\"a}t voidaan saneerata, olipa kyse suoran kytkenn{\"a}n saneeraus tai vaiheittainen siirtyminen ep{\"a}suoraan kytkent{\"a}{\"a}n. T{\"a}ss{\"a} tiedotteessa selvitet{\"a}{\"a}n ejektorin mitoituksen ja toimintan virtaus- ja l{\"a}mp{\"o}tekniset seikat sek{\"a} verrataan fysikaalista mitoitustulosta ven{\"a}l{\"a}isten ohjeiden antamiin tuloksiin. Ejektorin toiminnan selvitt{\"a}miseksi osana rakennuksen l{\"a}mmitysj{\"a}rjestelm{\"a}{\"a} on tutkimuksessa k{\"a}ytetty APROS-simulointiohjelmistoa. Simulointimallin avulla on tarkasteltu ejektorin k{\"a}ytt{\"a}ytymist{\"a} suoran kaukol{\"a}mp{\"o}kytkenn{\"a}n osana ja ejektorin vaikutusta rakennuksen l{\"a}mp{\"o}tasapainoon eri ulkol{\"a}mp{\"o}tiloissa erilaisten parametrien, kuten kaukol{\"a}mp{\"o}veden l{\"a}mp{\"o}tilan, kaukol{\"a}mp{\"o}verkon paineiden, rakennuksen ilmastoinnin m{\"a}{\"a}r{\"a}n jne., muuttuessa. Tutkimuksen mukaan yleisesti k{\"a}yt{\"o}ss{\"a} oleva, pelkistetty ejektorikytkent{\"a} ilman nykyaikaisia s{\"a}{\"a}t{\"o}laitteita, toimii teknisesti luotettavasti, mutta tuottaa rakennuksiin ep{\"a}tasaisen sis{\"a}l{\"a}mp{\"o}tilan l{\"a}mmityskauden aikana. Talvipakkasilla sis{\"a}l{\"a}mp{\"o}tila on alle viihtyisyysrajan ja muina aikoina on tarpeettoman korkea aiheuttaen mm. ylim{\"a}{\"a}r{\"a}isi{\"a} l{\"a}mp{\"o}h{\"a}vi{\"o}it{\"a}. Parametritarkastelun avulla j{\"a}ljitet{\"a}{\"a}n syyt sis{\"a}l{\"a}mp{\"o}tilan ep{\"a}tasaisuuteen ja etsit{\"a}{\"a}n keinoja saada aikaan viihtyis{\"a}mm{\"a}t l{\"a}mmitysolosuhteet.",

keywords = "district heating, electors, properties, dimensioning, buildings, heating systems, modelling, APROS, apartment houses, energy conservation",

author = "Aulis Ranne and Lauri Eerik{\"a}inen and Markku H{\"a}nninen",

year = "1999",

language = "Finnish",

isbn = "951-38-5608-9",

series = "VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes",

publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",

number = "1996",

address = "Finland",

}

TY - BOOK

T1 - Ejektori kaukolämmitysjärjestelmässä

T2 - Perusteet ja toiminta

AU - Ranne, Aulis

AU - Eerikäinen, Lauri

AU - Hänninen, Markku

PY - 1999

Y1 - 1999

N2 - Ejektoria käytetään kaukolämpöjärjestelmissä yhdistämään rakennusten sisäinen lämmitysverkosto kaukolämpöverkostoon. Tämä ns. suorakytkentä on yleisin tapa toteuttaa kaukolämpöliitäntä entisen itäblokin maissa ja Kiinassa. Sen sijaan Länsi-Euroopan maissa käytetään epäsuoraa kytkentää. Nykyisin myös Keski- ja Itä-Euroopan maissa ollaan siirtymässä vähitellen epäsuoraan eli lämmönsiirtimen kautta tapahtuvaan lämmönsiirtoon. Ejektorin ja koko lämmitysjärjestelmän toiminnan tunteminen on välttämätöntä, jotta rakennukset ja lämmitysjärjestelmät voidaan saneerata, olipa kyse suoran kytkennän saneeraus tai vaiheittainen siirtyminen epäsuoraan kytkentään. Tässä tiedotteessa selvitetään ejektorin mitoituksen ja toimintan virtaus- ja lämpötekniset seikat sekä verrataan fysikaalista mitoitustulosta venäläisten ohjeiden antamiin tuloksiin. Ejektorin toiminnan selvittämiseksi osana rakennuksen lämmitysjärjestelmää on tutkimuksessa käytetty APROS-simulointiohjelmistoa. Simulointimallin avulla on tarkasteltu ejektorin käyttäytymistä suoran kaukolämpökytkennän osana ja ejektorin vaikutusta rakennuksen lämpötasapainoon eri ulkolämpötiloissa erilaisten parametrien, kuten kaukolämpöveden lämpötilan, kaukolämpöverkon paineiden, rakennuksen ilmastoinnin määrän jne., muuttuessa. Tutkimuksen mukaan yleisesti käytössä oleva, pelkistetty ejektorikytkentä ilman nykyaikaisia säätölaitteita, toimii teknisesti luotettavasti, mutta tuottaa rakennuksiin epätasaisen sisälämpötilan lämmityskauden aikana. Talvipakkasilla sisälämpötila on alle viihtyisyysrajan ja muina aikoina on tarpeettoman korkea aiheuttaen mm. ylimääräisiä lämpöhäviöitä. Parametritarkastelun avulla jäljitetään syyt sisälämpötilan epätasaisuuteen ja etsitään keinoja saada aikaan viihtyisämmät lämmitysolosuhteet.

AB - Ejektoria käytetään kaukolämpöjärjestelmissä yhdistämään rakennusten sisäinen lämmitysverkosto kaukolämpöverkostoon. Tämä ns. suorakytkentä on yleisin tapa toteuttaa kaukolämpöliitäntä entisen itäblokin maissa ja Kiinassa. Sen sijaan Länsi-Euroopan maissa käytetään epäsuoraa kytkentää. Nykyisin myös Keski- ja Itä-Euroopan maissa ollaan siirtymässä vähitellen epäsuoraan eli lämmönsiirtimen kautta tapahtuvaan lämmönsiirtoon. Ejektorin ja koko lämmitysjärjestelmän toiminnan tunteminen on välttämätöntä, jotta rakennukset ja lämmitysjärjestelmät voidaan saneerata, olipa kyse suoran kytkennän saneeraus tai vaiheittainen siirtyminen epäsuoraan kytkentään. Tässä tiedotteessa selvitetään ejektorin mitoituksen ja toimintan virtaus- ja lämpötekniset seikat sekä verrataan fysikaalista mitoitustulosta venäläisten ohjeiden antamiin tuloksiin. Ejektorin toiminnan selvittämiseksi osana rakennuksen lämmitysjärjestelmää on tutkimuksessa käytetty APROS-simulointiohjelmistoa. Simulointimallin avulla on tarkasteltu ejektorin käyttäytymistä suoran kaukolämpökytkennän osana ja ejektorin vaikutusta rakennuksen lämpötasapainoon eri ulkolämpötiloissa erilaisten parametrien, kuten kaukolämpöveden lämpötilan, kaukolämpöverkon paineiden, rakennuksen ilmastoinnin määrän jne., muuttuessa. Tutkimuksen mukaan yleisesti käytössä oleva, pelkistetty ejektorikytkentä ilman nykyaikaisia säätölaitteita, toimii teknisesti luotettavasti, mutta tuottaa rakennuksiin epätasaisen sisälämpötilan lämmityskauden aikana. Talvipakkasilla sisälämpötila on alle viihtyisyysrajan ja muina aikoina on tarpeettoman korkea aiheuttaen mm. ylimääräisiä lämpöhäviöitä. Parametritarkastelun avulla jäljitetään syyt sisälämpötilan epätasaisuuteen ja etsitään keinoja saada aikaan viihtyisämmät lämmitysolosuhteet.

KW - district heating

KW - electors

KW - properties

KW - dimensioning

KW - buildings

KW - heating systems

KW - modelling

KW - APROS

KW - apartment houses

KW - energy conservation

M3 - Report

SN - 951-38-5608-9

T3 - VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes

BT - Ejektori kaukolämmitysjärjestelmässä

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -