Ekologiset näkökohdat joidenkin Pohjois-Suomen järvien säännöstelyssä. Osa 4. Kalojen mädin ja poikasten selviytyminen

Ari Huusko, Tapio Sutela, Juha Karjalainen, Seppo Hellsten, Arto Hirvonen

Research output: Book/ReportReportProfessional

Abstract

Säännöstelyn vaikutuksia tarkasteltiin syyskutuisten kalojen mädin säilyvyyden, poikasvaiheen ravinnonkäytön, poikasmäärien ja kasvun avulla sekä kevätkutuisten kalojen poikasmääriä havainnoimalla. Säännöstellyn Ontojärven ja säännöstelemättömän Lentuan tuloksia verrattiin keskenään. Kutusyvyysarvioiden mukaan Ontojärven muikun kudulle lasketusta mädistä on noin 60 % säännöstelyvyöhykkeen alapuolella. Sumputuskokeissa säilyi Ontojärven säännöstelyvyöhykkeellä alle 10 % syyskutuisten kalojen mädistä. Ontojärvellä säilyvyys parani syvälle päin; Lentualla säilyvyys oli parasta matalassa. Sedimentin erilaiset kemialliset olosuhteet selittänevät vastakkaisen ilmiön. Muikun vastakuoriutuneiden poikasten määrä ja jakautuminen olivat huomattavan erilaiset Lentuassa ja Ontojärvessä. Lentuassa pääosa ruskuaispussivaiheen poikasista havaittiin rantaviivan tuntumassa. Ontojärven rannassa poikasia oli noin kymmenesosa Lentuan määristä. Myös Ontojärven ulapalla oli poikasia hieman vähemmän. Kalastus- ja saalistietojen perusteella ei kutevan kannan tai kudetun mädin määrässä ole oleellista eroa järvien välillä ja poikasmäärien erojen syyt on haettava muualta. Todennäköisimmät erot ovat talviaikainen mädin tuhoutuminen Ontojärven säännöstelyvyöhykkeellä sekä poikasten rantautumiskäyttäytymisen muuttuminen Ontojärvessä. Eläinplanktonin, muikun poikasten pääravinnon, määrissä ja koostumuksessa oli eroja järvien välillä. Etenkin Bosmina coregoni -vesikirppua oli Lentuassa oleellisesti enemmän; rataseläimiä oli taas enemmän Ontojärvessä, sekä suhteellisesti että absoluuttisesti. Bosminan vähyyteen Ontojärven rantavedessä on todennäköisesti vaikuttanut normaalin kevättulvan puuttuminen ja sen myötä huonontunut ravintotilanne. Lisäksi Ontojärven rannat ovat keväällä suojattomia ja rantavedessä kiintoaineen määrä on suuri, mikä haittaa vesikirppujen ravinnonottoa. Vesikirppujen määrän aleneminen Ontojärvellä saattaa suoda rataseläimille kilpailullista etua. Rannan kantokykyä muikunpoikasten kannalta voi Ontojärvessä pitää pienempänä kuin Lentuassa. Kevätkutuisten kalojen poikastiheydet olivat Ontojärvessä alhaisemmat kuin Lentuassa. Syynä lienevät edullisten kutualueiden väheneminen sekä kevättulvan puuttuminen.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages102
ISBN (Print)951-38-3459-X
Publication statusPublished - 1989
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

NameTiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus
PublisherVTT
No.988
ISSN (Print)0358-5085

Fingerprint

pins
Finland
spawning
lakes
fish

Keywords

  • water level
  • regulation
  • waterways (watercourses)
  • lakes
  • ecology
  • fishes
  • eggs
  • larval
  • plankton
  • survival
  • food
  • feeding stuffs

Cite this

Huusko, A., Sutela, T., Karjalainen, J., Hellsten, S., & Hirvonen, A. (1989). Ekologiset näkökohdat joidenkin Pohjois-Suomen järvien säännöstelyssä. Osa 4. Kalojen mädin ja poikasten selviytyminen. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, No. 988
Huusko, Ari ; Sutela, Tapio ; Karjalainen, Juha ; Hellsten, Seppo ; Hirvonen, Arto. / Ekologiset näkökohdat joidenkin Pohjois-Suomen järvien säännöstelyssä. Osa 4. Kalojen mädin ja poikasten selviytyminen. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1989. 102 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 988).
@book{01c301c2e34f430197a9856ae7959c36,
title = "Ekologiset n{\"a}k{\"o}kohdat joidenkin Pohjois-Suomen j{\"a}rvien s{\"a}{\"a}nn{\"o}stelyss{\"a}. Osa 4. Kalojen m{\"a}din ja poikasten selviytyminen",
abstract = "S{\"a}{\"a}nn{\"o}stelyn vaikutuksia tarkasteltiin syyskutuisten kalojen m{\"a}din s{\"a}ilyvyyden, poikasvaiheen ravinnonk{\"a}yt{\"o}n, poikasm{\"a}{\"a}rien ja kasvun avulla sek{\"a} kev{\"a}tkutuisten kalojen poikasm{\"a}{\"a}ri{\"a} havainnoimalla. S{\"a}{\"a}nn{\"o}stellyn Ontoj{\"a}rven ja s{\"a}{\"a}nn{\"o}stelem{\"a}tt{\"o}m{\"a}n Lentuan tuloksia verrattiin kesken{\"a}{\"a}n. Kutusyvyysarvioiden mukaan Ontoj{\"a}rven muikun kudulle lasketusta m{\"a}dist{\"a} on noin 60 {\%} s{\"a}{\"a}nn{\"o}stelyvy{\"o}hykkeen alapuolella. Sumputuskokeissa s{\"a}ilyi Ontoj{\"a}rven s{\"a}{\"a}nn{\"o}stelyvy{\"o}hykkeell{\"a} alle 10 {\%} syyskutuisten kalojen m{\"a}dist{\"a}. Ontoj{\"a}rvell{\"a} s{\"a}ilyvyys parani syv{\"a}lle p{\"a}in; Lentualla s{\"a}ilyvyys oli parasta matalassa. Sedimentin erilaiset kemialliset olosuhteet selitt{\"a}nev{\"a}t vastakkaisen ilmi{\"o}n. Muikun vastakuoriutuneiden poikasten m{\"a}{\"a}r{\"a} ja jakautuminen olivat huomattavan erilaiset Lentuassa ja Ontoj{\"a}rvess{\"a}. Lentuassa p{\"a}{\"a}osa ruskuaispussivaiheen poikasista havaittiin rantaviivan tuntumassa. Ontoj{\"a}rven rannassa poikasia oli noin kymmenesosa Lentuan m{\"a}{\"a}rist{\"a}. My{\"o}s Ontoj{\"a}rven ulapalla oli poikasia hieman v{\"a}hemm{\"a}n. Kalastus- ja saalistietojen perusteella ei kutevan kannan tai kudetun m{\"a}din m{\"a}{\"a}r{\"a}ss{\"a} ole oleellista eroa j{\"a}rvien v{\"a}lill{\"a} ja poikasm{\"a}{\"a}rien erojen syyt on haettava muualta. Todenn{\"a}k{\"o}isimm{\"a}t erot ovat talviaikainen m{\"a}din tuhoutuminen Ontoj{\"a}rven s{\"a}{\"a}nn{\"o}stelyvy{\"o}hykkeell{\"a} sek{\"a} poikasten rantautumisk{\"a}ytt{\"a}ytymisen muuttuminen Ontoj{\"a}rvess{\"a}. El{\"a}inplanktonin, muikun poikasten p{\"a}{\"a}ravinnon, m{\"a}{\"a}riss{\"a} ja koostumuksessa oli eroja j{\"a}rvien v{\"a}lill{\"a}. Etenkin Bosmina coregoni -vesikirppua oli Lentuassa oleellisesti enemm{\"a}n; ratasel{\"a}imi{\"a} oli taas enemm{\"a}n Ontoj{\"a}rvess{\"a}, sek{\"a} suhteellisesti ett{\"a} absoluuttisesti. Bosminan v{\"a}hyyteen Ontoj{\"a}rven rantavedess{\"a} on todenn{\"a}k{\"o}isesti vaikuttanut normaalin kev{\"a}ttulvan puuttuminen ja sen my{\"o}t{\"a} huonontunut ravintotilanne. Lis{\"a}ksi Ontoj{\"a}rven rannat ovat kev{\"a}{\"a}ll{\"a} suojattomia ja rantavedess{\"a} kiintoaineen m{\"a}{\"a}r{\"a} on suuri, mik{\"a} haittaa vesikirppujen ravinnonottoa. Vesikirppujen m{\"a}{\"a}r{\"a}n aleneminen Ontoj{\"a}rvell{\"a} saattaa suoda ratasel{\"a}imille kilpailullista etua. Rannan kantokyky{\"a} muikunpoikasten kannalta voi Ontoj{\"a}rvess{\"a} pit{\"a}{\"a} pienemp{\"a}n{\"a} kuin Lentuassa. Kev{\"a}tkutuisten kalojen poikastiheydet olivat Ontoj{\"a}rvess{\"a} alhaisemmat kuin Lentuassa. Syyn{\"a} lienev{\"a}t edullisten kutualueiden v{\"a}heneminen sek{\"a} kev{\"a}ttulvan puuttuminen.",
keywords = "water level, regulation, waterways (watercourses), lakes, ecology, fishes, eggs, larval, plankton, survival, food, feeding stuffs",
author = "Ari Huusko and Tapio Sutela and Juha Karjalainen and Seppo Hellsten and Arto Hirvonen",
year = "1989",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-3459-X",
series = "Tiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "988",
address = "Finland",

}

Huusko, A, Sutela, T, Karjalainen, J, Hellsten, S & Hirvonen, A 1989, Ekologiset näkökohdat joidenkin Pohjois-Suomen järvien säännöstelyssä. Osa 4. Kalojen mädin ja poikasten selviytyminen. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, no. 988, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Ekologiset näkökohdat joidenkin Pohjois-Suomen järvien säännöstelyssä. Osa 4. Kalojen mädin ja poikasten selviytyminen. / Huusko, Ari; Sutela, Tapio; Karjalainen, Juha; Hellsten, Seppo; Hirvonen, Arto.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1989. 102 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 988).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Ekologiset näkökohdat joidenkin Pohjois-Suomen järvien säännöstelyssä. Osa 4. Kalojen mädin ja poikasten selviytyminen

AU - Huusko, Ari

AU - Sutela, Tapio

AU - Karjalainen, Juha

AU - Hellsten, Seppo

AU - Hirvonen, Arto

PY - 1989

Y1 - 1989

N2 - Säännöstelyn vaikutuksia tarkasteltiin syyskutuisten kalojen mädin säilyvyyden, poikasvaiheen ravinnonkäytön, poikasmäärien ja kasvun avulla sekä kevätkutuisten kalojen poikasmääriä havainnoimalla. Säännöstellyn Ontojärven ja säännöstelemättömän Lentuan tuloksia verrattiin keskenään. Kutusyvyysarvioiden mukaan Ontojärven muikun kudulle lasketusta mädistä on noin 60 % säännöstelyvyöhykkeen alapuolella. Sumputuskokeissa säilyi Ontojärven säännöstelyvyöhykkeellä alle 10 % syyskutuisten kalojen mädistä. Ontojärvellä säilyvyys parani syvälle päin; Lentualla säilyvyys oli parasta matalassa. Sedimentin erilaiset kemialliset olosuhteet selittänevät vastakkaisen ilmiön. Muikun vastakuoriutuneiden poikasten määrä ja jakautuminen olivat huomattavan erilaiset Lentuassa ja Ontojärvessä. Lentuassa pääosa ruskuaispussivaiheen poikasista havaittiin rantaviivan tuntumassa. Ontojärven rannassa poikasia oli noin kymmenesosa Lentuan määristä. Myös Ontojärven ulapalla oli poikasia hieman vähemmän. Kalastus- ja saalistietojen perusteella ei kutevan kannan tai kudetun mädin määrässä ole oleellista eroa järvien välillä ja poikasmäärien erojen syyt on haettava muualta. Todennäköisimmät erot ovat talviaikainen mädin tuhoutuminen Ontojärven säännöstelyvyöhykkeellä sekä poikasten rantautumiskäyttäytymisen muuttuminen Ontojärvessä. Eläinplanktonin, muikun poikasten pääravinnon, määrissä ja koostumuksessa oli eroja järvien välillä. Etenkin Bosmina coregoni -vesikirppua oli Lentuassa oleellisesti enemmän; rataseläimiä oli taas enemmän Ontojärvessä, sekä suhteellisesti että absoluuttisesti. Bosminan vähyyteen Ontojärven rantavedessä on todennäköisesti vaikuttanut normaalin kevättulvan puuttuminen ja sen myötä huonontunut ravintotilanne. Lisäksi Ontojärven rannat ovat keväällä suojattomia ja rantavedessä kiintoaineen määrä on suuri, mikä haittaa vesikirppujen ravinnonottoa. Vesikirppujen määrän aleneminen Ontojärvellä saattaa suoda rataseläimille kilpailullista etua. Rannan kantokykyä muikunpoikasten kannalta voi Ontojärvessä pitää pienempänä kuin Lentuassa. Kevätkutuisten kalojen poikastiheydet olivat Ontojärvessä alhaisemmat kuin Lentuassa. Syynä lienevät edullisten kutualueiden väheneminen sekä kevättulvan puuttuminen.

AB - Säännöstelyn vaikutuksia tarkasteltiin syyskutuisten kalojen mädin säilyvyyden, poikasvaiheen ravinnonkäytön, poikasmäärien ja kasvun avulla sekä kevätkutuisten kalojen poikasmääriä havainnoimalla. Säännöstellyn Ontojärven ja säännöstelemättömän Lentuan tuloksia verrattiin keskenään. Kutusyvyysarvioiden mukaan Ontojärven muikun kudulle lasketusta mädistä on noin 60 % säännöstelyvyöhykkeen alapuolella. Sumputuskokeissa säilyi Ontojärven säännöstelyvyöhykkeellä alle 10 % syyskutuisten kalojen mädistä. Ontojärvellä säilyvyys parani syvälle päin; Lentualla säilyvyys oli parasta matalassa. Sedimentin erilaiset kemialliset olosuhteet selittänevät vastakkaisen ilmiön. Muikun vastakuoriutuneiden poikasten määrä ja jakautuminen olivat huomattavan erilaiset Lentuassa ja Ontojärvessä. Lentuassa pääosa ruskuaispussivaiheen poikasista havaittiin rantaviivan tuntumassa. Ontojärven rannassa poikasia oli noin kymmenesosa Lentuan määristä. Myös Ontojärven ulapalla oli poikasia hieman vähemmän. Kalastus- ja saalistietojen perusteella ei kutevan kannan tai kudetun mädin määrässä ole oleellista eroa järvien välillä ja poikasmäärien erojen syyt on haettava muualta. Todennäköisimmät erot ovat talviaikainen mädin tuhoutuminen Ontojärven säännöstelyvyöhykkeellä sekä poikasten rantautumiskäyttäytymisen muuttuminen Ontojärvessä. Eläinplanktonin, muikun poikasten pääravinnon, määrissä ja koostumuksessa oli eroja järvien välillä. Etenkin Bosmina coregoni -vesikirppua oli Lentuassa oleellisesti enemmän; rataseläimiä oli taas enemmän Ontojärvessä, sekä suhteellisesti että absoluuttisesti. Bosminan vähyyteen Ontojärven rantavedessä on todennäköisesti vaikuttanut normaalin kevättulvan puuttuminen ja sen myötä huonontunut ravintotilanne. Lisäksi Ontojärven rannat ovat keväällä suojattomia ja rantavedessä kiintoaineen määrä on suuri, mikä haittaa vesikirppujen ravinnonottoa. Vesikirppujen määrän aleneminen Ontojärvellä saattaa suoda rataseläimille kilpailullista etua. Rannan kantokykyä muikunpoikasten kannalta voi Ontojärvessä pitää pienempänä kuin Lentuassa. Kevätkutuisten kalojen poikastiheydet olivat Ontojärvessä alhaisemmat kuin Lentuassa. Syynä lienevät edullisten kutualueiden väheneminen sekä kevättulvan puuttuminen.

KW - water level

KW - regulation

KW - waterways (watercourses)

KW - lakes

KW - ecology

KW - fishes

KW - eggs

KW - larval

KW - plankton

KW - survival

KW - food

KW - feeding stuffs

M3 - Report

SN - 951-38-3459-X

T3 - Tiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus

BT - Ekologiset näkökohdat joidenkin Pohjois-Suomen järvien säännöstelyssä. Osa 4. Kalojen mädin ja poikasten selviytyminen

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Huusko A, Sutela T, Karjalainen J, Hellsten S, Hirvonen A. Ekologiset näkökohdat joidenkin Pohjois-Suomen järvien säännöstelyssä. Osa 4. Kalojen mädin ja poikasten selviytyminen. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1989. 102 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 988).