Ekologiset näkökohdat joidenkin Pohjois-Suomen järvien säännöstelyssä. Osa 2. Rannan geomorfologia ja vesikasvillisuus

Seppo Hellsten, Inkeri Neuvonen, Erkki Alasaarela, Reijo Keränen, Markku Nykänen

Research output: Book/ReportReportProfessional

Abstract

Säännöstelyn vaikutukset olivat selvästi havaittavissa Ontojärven rantavyöhykkeessä. Erityisesti lajittuneesta aineksesta koostuneet rannat olivat epästabiileja sekä vedenpinnan ylä- että alapuolella. Ontojärven rannat olivat selvästi Lentuan vastaavia rantoja jyrkempiä, mikä puolestaan vaikutti rantavyöhykkeen pohjanlaatujakaumaan. Minerogeeniset pohjat olivat Ontojärvessä huomattavasti yleisempiä. Lentuan ja Ontojärven havaintojen perusteella laadittiin yksinkertainen malli, jonka avulla arvioitiin Ontojärven säännöstelyä edeltänyttä pohjanlaatujakaumaa Laskeutuvan jään vaikutus oli myös selvästi havaittavissa Ontojärven rannoilla, kaikkien rantatyyppien sedimentin pintaosa jäätyi huomattavasti alemmalle syvyysvyöhykkeelle kuin Lentuassa. Sen alapuolella laskeutuva jää vain painui pohjaa vasten puristaen sedimenttiä kokoon. Kasvillisuus oli selvästi vähentynyt säännöstelyn myötä; myös täysin kasvipeitteettömät rannat olivat yleisiä Ontojärvellä. Erityisesti lajiston runsaussuhteiden muutokset olivat selväpiirteisiä; suurikokoiset isoetidit ja helofyytit olivat vähentyneet ja pienikokoiset isoetidit olivat yleistyneet. Lentualla mitattujen ekologisten riippuvuussuhteiden perusteella laadittiin yksinkertainen vesikasvien ekologinen malli, jolla varsin hyvin voitiin ennustaa Ontojärven kasvilajiston frekvenssi.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages154
ISBN (Print)951-38-3457-3
Publication statusPublished - 1989
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

NameTiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus
PublisherVTT
No.986
ISSN (Print)0358-5085

Fingerprint

intertidal environment
geomorphology
vegetation
lake
regulation

Keywords

  • lakes
  • regulation
  • shores
  • shore protection
  • ice
  • freezing
  • sediments
  • vegetation
  • ecology

Cite this

Hellsten, S., Neuvonen, I., Alasaarela, E., Keränen, R., & Nykänen, M. (1989). Ekologiset näkökohdat joidenkin Pohjois-Suomen järvien säännöstelyssä. Osa 2. Rannan geomorfologia ja vesikasvillisuus. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, No. 986
Hellsten, Seppo ; Neuvonen, Inkeri ; Alasaarela, Erkki ; Keränen, Reijo ; Nykänen, Markku. / Ekologiset näkökohdat joidenkin Pohjois-Suomen järvien säännöstelyssä. Osa 2. Rannan geomorfologia ja vesikasvillisuus. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1989. 154 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 986).
@book{9a9f8a5c33bc4ce7afac26bf6b64b9cb,
title = "Ekologiset n{\"a}k{\"o}kohdat joidenkin Pohjois-Suomen j{\"a}rvien s{\"a}{\"a}nn{\"o}stelyss{\"a}. Osa 2. Rannan geomorfologia ja vesikasvillisuus",
abstract = "S{\"a}{\"a}nn{\"o}stelyn vaikutukset olivat selv{\"a}sti havaittavissa Ontoj{\"a}rven rantavy{\"o}hykkeess{\"a}. Erityisesti lajittuneesta aineksesta koostuneet rannat olivat ep{\"a}stabiileja sek{\"a} vedenpinnan yl{\"a}- ett{\"a} alapuolella. Ontoj{\"a}rven rannat olivat selv{\"a}sti Lentuan vastaavia rantoja jyrkempi{\"a}, mik{\"a} puolestaan vaikutti rantavy{\"o}hykkeen pohjanlaatujakaumaan. Minerogeeniset pohjat olivat Ontoj{\"a}rvess{\"a} huomattavasti yleisempi{\"a}. Lentuan ja Ontoj{\"a}rven havaintojen perusteella laadittiin yksinkertainen malli, jonka avulla arvioitiin Ontoj{\"a}rven s{\"a}{\"a}nn{\"o}stely{\"a} edelt{\"a}nytt{\"a} pohjanlaatujakaumaa Laskeutuvan j{\"a}{\"a}n vaikutus oli my{\"o}s selv{\"a}sti havaittavissa Ontoj{\"a}rven rannoilla, kaikkien rantatyyppien sedimentin pintaosa j{\"a}{\"a}tyi huomattavasti alemmalle syvyysvy{\"o}hykkeelle kuin Lentuassa. Sen alapuolella laskeutuva j{\"a}{\"a} vain painui pohjaa vasten puristaen sedimentti{\"a} kokoon. Kasvillisuus oli selv{\"a}sti v{\"a}hentynyt s{\"a}{\"a}nn{\"o}stelyn my{\"o}t{\"a}; my{\"o}s t{\"a}ysin kasvipeitteett{\"o}m{\"a}t rannat olivat yleisi{\"a} Ontoj{\"a}rvell{\"a}. Erityisesti lajiston runsaussuhteiden muutokset olivat selv{\"a}piirteisi{\"a}; suurikokoiset isoetidit ja helofyytit olivat v{\"a}hentyneet ja pienikokoiset isoetidit olivat yleistyneet. Lentualla mitattujen ekologisten riippuvuussuhteiden perusteella laadittiin yksinkertainen vesikasvien ekologinen malli, jolla varsin hyvin voitiin ennustaa Ontoj{\"a}rven kasvilajiston frekvenssi.",
keywords = "lakes, regulation, shores, shore protection, ice, freezing, sediments, vegetation, ecology",
author = "Seppo Hellsten and Inkeri Neuvonen and Erkki Alasaarela and Reijo Ker{\"a}nen and Markku Nyk{\"a}nen",
year = "1989",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-3457-3",
series = "Tiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "986",
address = "Finland",

}

Hellsten, S, Neuvonen, I, Alasaarela, E, Keränen, R & Nykänen, M 1989, Ekologiset näkökohdat joidenkin Pohjois-Suomen järvien säännöstelyssä. Osa 2. Rannan geomorfologia ja vesikasvillisuus. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, no. 986, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Ekologiset näkökohdat joidenkin Pohjois-Suomen järvien säännöstelyssä. Osa 2. Rannan geomorfologia ja vesikasvillisuus. / Hellsten, Seppo; Neuvonen, Inkeri; Alasaarela, Erkki; Keränen, Reijo; Nykänen, Markku.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1989. 154 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 986).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Ekologiset näkökohdat joidenkin Pohjois-Suomen järvien säännöstelyssä. Osa 2. Rannan geomorfologia ja vesikasvillisuus

AU - Hellsten, Seppo

AU - Neuvonen, Inkeri

AU - Alasaarela, Erkki

AU - Keränen, Reijo

AU - Nykänen, Markku

PY - 1989

Y1 - 1989

N2 - Säännöstelyn vaikutukset olivat selvästi havaittavissa Ontojärven rantavyöhykkeessä. Erityisesti lajittuneesta aineksesta koostuneet rannat olivat epästabiileja sekä vedenpinnan ylä- että alapuolella. Ontojärven rannat olivat selvästi Lentuan vastaavia rantoja jyrkempiä, mikä puolestaan vaikutti rantavyöhykkeen pohjanlaatujakaumaan. Minerogeeniset pohjat olivat Ontojärvessä huomattavasti yleisempiä. Lentuan ja Ontojärven havaintojen perusteella laadittiin yksinkertainen malli, jonka avulla arvioitiin Ontojärven säännöstelyä edeltänyttä pohjanlaatujakaumaa Laskeutuvan jään vaikutus oli myös selvästi havaittavissa Ontojärven rannoilla, kaikkien rantatyyppien sedimentin pintaosa jäätyi huomattavasti alemmalle syvyysvyöhykkeelle kuin Lentuassa. Sen alapuolella laskeutuva jää vain painui pohjaa vasten puristaen sedimenttiä kokoon. Kasvillisuus oli selvästi vähentynyt säännöstelyn myötä; myös täysin kasvipeitteettömät rannat olivat yleisiä Ontojärvellä. Erityisesti lajiston runsaussuhteiden muutokset olivat selväpiirteisiä; suurikokoiset isoetidit ja helofyytit olivat vähentyneet ja pienikokoiset isoetidit olivat yleistyneet. Lentualla mitattujen ekologisten riippuvuussuhteiden perusteella laadittiin yksinkertainen vesikasvien ekologinen malli, jolla varsin hyvin voitiin ennustaa Ontojärven kasvilajiston frekvenssi.

AB - Säännöstelyn vaikutukset olivat selvästi havaittavissa Ontojärven rantavyöhykkeessä. Erityisesti lajittuneesta aineksesta koostuneet rannat olivat epästabiileja sekä vedenpinnan ylä- että alapuolella. Ontojärven rannat olivat selvästi Lentuan vastaavia rantoja jyrkempiä, mikä puolestaan vaikutti rantavyöhykkeen pohjanlaatujakaumaan. Minerogeeniset pohjat olivat Ontojärvessä huomattavasti yleisempiä. Lentuan ja Ontojärven havaintojen perusteella laadittiin yksinkertainen malli, jonka avulla arvioitiin Ontojärven säännöstelyä edeltänyttä pohjanlaatujakaumaa Laskeutuvan jään vaikutus oli myös selvästi havaittavissa Ontojärven rannoilla, kaikkien rantatyyppien sedimentin pintaosa jäätyi huomattavasti alemmalle syvyysvyöhykkeelle kuin Lentuassa. Sen alapuolella laskeutuva jää vain painui pohjaa vasten puristaen sedimenttiä kokoon. Kasvillisuus oli selvästi vähentynyt säännöstelyn myötä; myös täysin kasvipeitteettömät rannat olivat yleisiä Ontojärvellä. Erityisesti lajiston runsaussuhteiden muutokset olivat selväpiirteisiä; suurikokoiset isoetidit ja helofyytit olivat vähentyneet ja pienikokoiset isoetidit olivat yleistyneet. Lentualla mitattujen ekologisten riippuvuussuhteiden perusteella laadittiin yksinkertainen vesikasvien ekologinen malli, jolla varsin hyvin voitiin ennustaa Ontojärven kasvilajiston frekvenssi.

KW - lakes

KW - regulation

KW - shores

KW - shore protection

KW - ice

KW - freezing

KW - sediments

KW - vegetation

KW - ecology

M3 - Report

SN - 951-38-3457-3

T3 - Tiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus

BT - Ekologiset näkökohdat joidenkin Pohjois-Suomen järvien säännöstelyssä. Osa 2. Rannan geomorfologia ja vesikasvillisuus

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Hellsten S, Neuvonen I, Alasaarela E, Keränen R, Nykänen M. Ekologiset näkökohdat joidenkin Pohjois-Suomen järvien säännöstelyssä. Osa 2. Rannan geomorfologia ja vesikasvillisuus. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1989. 154 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 986).