Ekologiset näkökohdat joidenkin Pohjois-Suomen järvien säännöstelyssä. Osa 1. Yleistutkimukset

Erkki Alasaarela, Seppo Hellsten, Ari Huusko, Pertti Tikkanen

Research output: Book/ReportReportProfessional

Abstract

Järvisäännöstelyn ekologisia vaikutuksia tutkittiin Kainuussa vuosina 1984 - 1987. Tutkimuksen pääkohteet olivat säännöstelty Ontojärvi ja Lentua, jota ei säännöstellä. Kenttätutkimukset painotettiin järvien rantavyöhykkeeseen. Tutkimukset keskitettiin Ontojärven ja Lentuan valittuihin rantatyyppeihin. Ilmiöiden kuvaaminen rantatyypeittäin mahdollistaa tulosten yleistämisen myös muihin Pohjois-Suomen järviin. Kenttätutkimuksen pääkohteina olivat vesikasvillisuus, pohjaeläimistö, sen käyttö kalojen ravintona ja syyskutuisten kalojen poikaset sekä näihin vaikuttavat tekijät. Tulosten perusteella pyrittiin hahmottamaan kokonaiskuva säännöstelyn vaikutuksesta ekosysteemin toimintaan Ontojärvessä. Tässä julkaisussa esitellään projekti, tutkimusalueet ja yleistutkimusten tulokset. Ontojärvessä lupaehtojen mukainen vuotuinen säännöstelyamplitudi on 4,4 metriä. Vuosina 1961 - 1986 todettu keskimääräinen yli- ja aliveden erotus oli 3,1 metriä. Vastaavalta ajanjaksolta lasketussa palautetussa vedenkorkeudessa vastaava ero oli 0,6 m eli säännöstely on lisännyt vedenkorkeuden vuotuista vaihtelua keskimäärin 2,5 m. Avovesikaudella vedenkorkeus on Ontojärvessä 0,8 - 1,5 m korkeammalla kuin luonnontilan aikana. Ontojärvessä säännöstelyllä ei ole huomattavia vaikutuksia veden laatuun. Kylmien pintavesien poisjuoksutus vähensi järven happivarastoa ja terävöitti kerrostuneisuutta talvella. Vedenkorkeuden laskiessa talvella happitilanne heikkeni eräissä eristyksiin jääneissä lahdissa. Säännöstelyn vaikutusten erittely vaatii happimallin soveltamista. Keväällä vedenkorkeuden nousun aikana rantavyöhykkeellä tehdyt vedenlaatututkimukset eivät osoittaneet selvää eroa Ontojärven ja Lentuan välille.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages62
ISBN (Print)951-38-3257-0
Publication statusPublished - 1989
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

NameTiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus
PublisherVTT
No.926
ISSN (Print)0358-5085

Keywords

  • lakes
  • regulation
  • ecology
  • shore protection
  • Finland

Cite this

Alasaarela, E., Hellsten, S., Huusko, A., & Tikkanen, P. (1989). Ekologiset näkökohdat joidenkin Pohjois-Suomen järvien säännöstelyssä. Osa 1. Yleistutkimukset. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, No. 926
Alasaarela, Erkki ; Hellsten, Seppo ; Huusko, Ari ; Tikkanen, Pertti. / Ekologiset näkökohdat joidenkin Pohjois-Suomen järvien säännöstelyssä. Osa 1. Yleistutkimukset. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1989. 62 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 926).
@book{ac00c5a5376642849f44561975af6bd9,
title = "Ekologiset n{\"a}k{\"o}kohdat joidenkin Pohjois-Suomen j{\"a}rvien s{\"a}{\"a}nn{\"o}stelyss{\"a}. Osa 1. Yleistutkimukset",
abstract = "J{\"a}rvis{\"a}{\"a}nn{\"o}stelyn ekologisia vaikutuksia tutkittiin Kainuussa vuosina 1984 - 1987. Tutkimuksen p{\"a}{\"a}kohteet olivat s{\"a}{\"a}nn{\"o}stelty Ontoj{\"a}rvi ja Lentua, jota ei s{\"a}{\"a}nn{\"o}stell{\"a}. Kentt{\"a}tutkimukset painotettiin j{\"a}rvien rantavy{\"o}hykkeeseen. Tutkimukset keskitettiin Ontoj{\"a}rven ja Lentuan valittuihin rantatyyppeihin. Ilmi{\"o}iden kuvaaminen rantatyypeitt{\"a}in mahdollistaa tulosten yleist{\"a}misen my{\"o}s muihin Pohjois-Suomen j{\"a}rviin. Kentt{\"a}tutkimuksen p{\"a}{\"a}kohteina olivat vesikasvillisuus, pohjael{\"a}imist{\"o}, sen k{\"a}ytt{\"o} kalojen ravintona ja syyskutuisten kalojen poikaset sek{\"a} n{\"a}ihin vaikuttavat tekij{\"a}t. Tulosten perusteella pyrittiin hahmottamaan kokonaiskuva s{\"a}{\"a}nn{\"o}stelyn vaikutuksesta ekosysteemin toimintaan Ontoj{\"a}rvess{\"a}. T{\"a}ss{\"a} julkaisussa esitell{\"a}{\"a}n projekti, tutkimusalueet ja yleistutkimusten tulokset. Ontoj{\"a}rvess{\"a} lupaehtojen mukainen vuotuinen s{\"a}{\"a}nn{\"o}stelyamplitudi on 4,4 metri{\"a}. Vuosina 1961 - 1986 todettu keskim{\"a}{\"a}r{\"a}inen yli- ja aliveden erotus oli 3,1 metri{\"a}. Vastaavalta ajanjaksolta lasketussa palautetussa vedenkorkeudessa vastaava ero oli 0,6 m eli s{\"a}{\"a}nn{\"o}stely on lis{\"a}nnyt vedenkorkeuden vuotuista vaihtelua keskim{\"a}{\"a}rin 2,5 m. Avovesikaudella vedenkorkeus on Ontoj{\"a}rvess{\"a} 0,8 - 1,5 m korkeammalla kuin luonnontilan aikana. Ontoj{\"a}rvess{\"a} s{\"a}{\"a}nn{\"o}stelyll{\"a} ei ole huomattavia vaikutuksia veden laatuun. Kylmien pintavesien poisjuoksutus v{\"a}hensi j{\"a}rven happivarastoa ja ter{\"a}v{\"o}itti kerrostuneisuutta talvella. Vedenkorkeuden laskiessa talvella happitilanne heikkeni er{\"a}iss{\"a} eristyksiin j{\"a}{\"a}neiss{\"a} lahdissa. S{\"a}{\"a}nn{\"o}stelyn vaikutusten erittely vaatii happimallin soveltamista. Kev{\"a}{\"a}ll{\"a} vedenkorkeuden nousun aikana rantavy{\"o}hykkeell{\"a} tehdyt vedenlaatututkimukset eiv{\"a}t osoittaneet selv{\"a}{\"a} eroa Ontoj{\"a}rven ja Lentuan v{\"a}lille.",
keywords = "lakes, regulation, ecology, shore protection, Finland",
author = "Erkki Alasaarela and Seppo Hellsten and Ari Huusko and Pertti Tikkanen",
year = "1989",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-3257-0",
series = "Tiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "926",
address = "Finland",

}

Alasaarela, E, Hellsten, S, Huusko, A & Tikkanen, P 1989, Ekologiset näkökohdat joidenkin Pohjois-Suomen järvien säännöstelyssä. Osa 1. Yleistutkimukset. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, no. 926, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Ekologiset näkökohdat joidenkin Pohjois-Suomen järvien säännöstelyssä. Osa 1. Yleistutkimukset. / Alasaarela, Erkki; Hellsten, Seppo; Huusko, Ari; Tikkanen, Pertti.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1989. 62 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 926).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Ekologiset näkökohdat joidenkin Pohjois-Suomen järvien säännöstelyssä. Osa 1. Yleistutkimukset

AU - Alasaarela, Erkki

AU - Hellsten, Seppo

AU - Huusko, Ari

AU - Tikkanen, Pertti

PY - 1989

Y1 - 1989

N2 - Järvisäännöstelyn ekologisia vaikutuksia tutkittiin Kainuussa vuosina 1984 - 1987. Tutkimuksen pääkohteet olivat säännöstelty Ontojärvi ja Lentua, jota ei säännöstellä. Kenttätutkimukset painotettiin järvien rantavyöhykkeeseen. Tutkimukset keskitettiin Ontojärven ja Lentuan valittuihin rantatyyppeihin. Ilmiöiden kuvaaminen rantatyypeittäin mahdollistaa tulosten yleistämisen myös muihin Pohjois-Suomen järviin. Kenttätutkimuksen pääkohteina olivat vesikasvillisuus, pohjaeläimistö, sen käyttö kalojen ravintona ja syyskutuisten kalojen poikaset sekä näihin vaikuttavat tekijät. Tulosten perusteella pyrittiin hahmottamaan kokonaiskuva säännöstelyn vaikutuksesta ekosysteemin toimintaan Ontojärvessä. Tässä julkaisussa esitellään projekti, tutkimusalueet ja yleistutkimusten tulokset. Ontojärvessä lupaehtojen mukainen vuotuinen säännöstelyamplitudi on 4,4 metriä. Vuosina 1961 - 1986 todettu keskimääräinen yli- ja aliveden erotus oli 3,1 metriä. Vastaavalta ajanjaksolta lasketussa palautetussa vedenkorkeudessa vastaava ero oli 0,6 m eli säännöstely on lisännyt vedenkorkeuden vuotuista vaihtelua keskimäärin 2,5 m. Avovesikaudella vedenkorkeus on Ontojärvessä 0,8 - 1,5 m korkeammalla kuin luonnontilan aikana. Ontojärvessä säännöstelyllä ei ole huomattavia vaikutuksia veden laatuun. Kylmien pintavesien poisjuoksutus vähensi järven happivarastoa ja terävöitti kerrostuneisuutta talvella. Vedenkorkeuden laskiessa talvella happitilanne heikkeni eräissä eristyksiin jääneissä lahdissa. Säännöstelyn vaikutusten erittely vaatii happimallin soveltamista. Keväällä vedenkorkeuden nousun aikana rantavyöhykkeellä tehdyt vedenlaatututkimukset eivät osoittaneet selvää eroa Ontojärven ja Lentuan välille.

AB - Järvisäännöstelyn ekologisia vaikutuksia tutkittiin Kainuussa vuosina 1984 - 1987. Tutkimuksen pääkohteet olivat säännöstelty Ontojärvi ja Lentua, jota ei säännöstellä. Kenttätutkimukset painotettiin järvien rantavyöhykkeeseen. Tutkimukset keskitettiin Ontojärven ja Lentuan valittuihin rantatyyppeihin. Ilmiöiden kuvaaminen rantatyypeittäin mahdollistaa tulosten yleistämisen myös muihin Pohjois-Suomen järviin. Kenttätutkimuksen pääkohteina olivat vesikasvillisuus, pohjaeläimistö, sen käyttö kalojen ravintona ja syyskutuisten kalojen poikaset sekä näihin vaikuttavat tekijät. Tulosten perusteella pyrittiin hahmottamaan kokonaiskuva säännöstelyn vaikutuksesta ekosysteemin toimintaan Ontojärvessä. Tässä julkaisussa esitellään projekti, tutkimusalueet ja yleistutkimusten tulokset. Ontojärvessä lupaehtojen mukainen vuotuinen säännöstelyamplitudi on 4,4 metriä. Vuosina 1961 - 1986 todettu keskimääräinen yli- ja aliveden erotus oli 3,1 metriä. Vastaavalta ajanjaksolta lasketussa palautetussa vedenkorkeudessa vastaava ero oli 0,6 m eli säännöstely on lisännyt vedenkorkeuden vuotuista vaihtelua keskimäärin 2,5 m. Avovesikaudella vedenkorkeus on Ontojärvessä 0,8 - 1,5 m korkeammalla kuin luonnontilan aikana. Ontojärvessä säännöstelyllä ei ole huomattavia vaikutuksia veden laatuun. Kylmien pintavesien poisjuoksutus vähensi järven happivarastoa ja terävöitti kerrostuneisuutta talvella. Vedenkorkeuden laskiessa talvella happitilanne heikkeni eräissä eristyksiin jääneissä lahdissa. Säännöstelyn vaikutusten erittely vaatii happimallin soveltamista. Keväällä vedenkorkeuden nousun aikana rantavyöhykkeellä tehdyt vedenlaatututkimukset eivät osoittaneet selvää eroa Ontojärven ja Lentuan välille.

KW - lakes

KW - regulation

KW - ecology

KW - shore protection

KW - Finland

M3 - Report

SN - 951-38-3257-0

T3 - Tiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus

BT - Ekologiset näkökohdat joidenkin Pohjois-Suomen järvien säännöstelyssä. Osa 1. Yleistutkimukset

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Alasaarela E, Hellsten S, Huusko A, Tikkanen P. Ekologiset näkökohdat joidenkin Pohjois-Suomen järvien säännöstelyssä. Osa 1. Yleistutkimukset. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1989. 62 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 926).