Elävän mobiilikuvan ensi tallenteet: Käyttäjien kokemuksia videoviestinnästä

VTT selvitti keväällä 2003 kuluttajien itse nauhoittaman mobiilivideon käyttöä ja käyttöönottoa. Tutkimuksessa neljäkymmentä koehenkilöä perheineen ja ystävineen kokeili videoviestintää matkapuhelimella. Kokeilussa tutkittiin rinnakkain uusia kuluttajapalveluja ja erityisryhmien tarpeita. Tämän vuoksi tutkimukseen osallistui sekä kuulevia että kuuroja lapsia, nuoria ja aikuisia eri puolilta Suomea. Kokeilua edelsi syksyllä 2002 toteutettu pilottitutkimus, jossa selvitettiin erityisesti viittomakielisten visuaalisen matkaviestinnän mahdollisuuksia. Helmi-maaliskuussa 2003 toteutetussa kenttäkokeilussa koehenkilöiden multimediapuhelimeen asennettiin mobiilivideosovellus, joka mahdollisti mobiilivideoiden nauhoituksen, säilyttämisen ja lähetyksen puhelimesta toiseen tai Internetiin. Tutkimukseen osallistui henkilöitä, jotka käyttivät videosovellusta omalla multimediapuhelimellaan. Lisäksi mukaan valittiin koehenkilöitä, joilla ei ollut lainkaan kokemusta mobiilista multimediasta. Heille annettiin koekäyttöön multimediapuhelin ja testiliittymä. Kukin koehenkilö käytti videopalvelua vähintään kaksi viikkoa. Tutkimus osoitti, että mobiilivideot mukautuivat melko monipuolisesti osaksi käyttäjien matkaviestintää ja liikkuvaa elämänhallintaa. Erityisen hyvin videoviestintä palveli viittomakielisiä. Käyttäjät kuvasivat videoviestintää ajankohtaiseksi, läheiseksi, henkilökohtaiseksi, juhlavaksi ja ilmeikkääksi. Video sopi käyttäjien mielestä erityisesti tunteiden ja paljon liikettä sisältävien tapahtumien välittäjäksi. Mobiilin multimedian käyttöönottoon liittyi kuitenkin vielä melko paljon hankaluuksia, jotka vaikeuttivat yksittäisen kuluttajan siirtymistä palvelun käyttäjäksi. Lisäksi käyttäjien kritiikkiä herättivät multimediaviestinnän kalleus ja videoiden lyhyys. Multimediaviestien (Multimedia Messaging Service, MMS) koko on rajoitettu toistaiseksi sataan kilotavuun. Siksi myös videosovelluksella nauhoitettavien videoiden koko oli alle sata kilotavua. Koejakson aikana videoiden käyttö vaihteli henkilökohtaisten muistojen dokumentoinnista humorististen kuvatarinoiden ohjaukseen. Osa videoista lähetettiin edelleen, osa kuvattiin itselle ja siirrettiin tietokoneelle, ja osa säilytettiin puhelimessa. Videolla nauhoitettiin myös 'puhuttuja tekstiviestejä', joissa käyttäjä kertoi asiansa suoraan kameraan katsoen. Etenkin viittomakieliset koehenkilöt käyttivät mielellään näitä henkilökohtaisia videoita, koska videoviesti tarjosi kuuroille ensi kertaa mahdollisuuden omakieliseen viitottuun matkaviestintään. Käyttö ennakoi kolmannen sukupolven (3G) matkapuhelinverkkojen tukemaa tosiaikaista kuvapuhelua. Tutkimus toteutettiin Hantro Productsin mobiilivideo-ohjelmalla, joka nauhoittaa 10-30 sekunnin videoleikkeitä. Videotiedostot voidaan lähettää edelleen multimediaviestinä (MMS), sähköpostitse tai langattomasti. Videoviestintä tapahtui kokeilussa pääosin Radiolinjan testiliittymillä, mutta yksittäisillä käyttäjillä oli käytössään myös DNA Finlandin, Telian ja TeliaSoneran liittymiä. Testi toteutettiin kahdella eri Nokian päätelaitteella. Palvelua omalla matkapuhelimella kokeilevilla oli käytössään kamerapuhelinmalli Nokia 7650, joka tuli myyntiin kesällä 2002. Lisäksi kokeilussa käytettiin ensimmäistä Suomessa myyntiin juuri kenttäkokeilun aikaan tullutta varsinaista videopuhelinmallia Nokia 3650, jossa on vakio-ominaisuutena myös erillinen muistikortti. Tutkimuksen palaute kerättiin laadullisin menetelmin. Kaikki koekäyttäjät haastateltiin vähintään kahdesti, ja lisäksi koejakson aikana kerättiin käyttäjien valokuvista ja videoista mobiilikuvan käyttöä havainnollistava kuvapankki. Videokokeilu oli osa laajempaa tutkimuskokonaisuutta. VTT Tietotekniikassa on valmisteilla hanke visuaalisesta matkaviestinnästä.