Elektroniikkatuotannon joustavan ohjauksen tietotekninen infrastruktuuri

Eila Niemelä

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Joustavan tuotannonohjauksen tärkeimpiä ominaisuuksia ovat järjestelmän avoimuus, standardiperusteisuus ja käyttäjäystävällisyys. Joustavat ohjelmistoarkkitehtuurit ja hajautusalustat tukevat tuotannonohjauksen tietoteknisen infrastruktuurin toteuttamista. Standardiliityntöjä noudattavat osajärjestelmät ja ohjelmistokomponentit mahdollistavat tuotannonohjauksen inkrementaalisen kehittämisen, mutta standardien kirjavuus aiheuttaa ongelmia integroitujen järjestelmien kehittäjille. Käytännössä järjestelmät eivät ole yhteensopivia, ja integrointi vaatii huomattavan kehittämisen jälkeisen työpanoksen. Ongelmat ovat osittain seurausta kehittämisaikaisista päätöksistä, joiden virheellisyyttä edesauttaa järjestelmän kehittäjän, tilaajan ja käyttäjien näkökulmia tukevan suunnittelumenetelmän ja kuvaustavan puuttuminen. Yritystason tuotannonohjaukseen soveltuva kaupallinen SAP/R3 perustuu kolmitasoiseen asiakas-palvelinarkkitehtuuriin. Asiakasohjelmat ovat graafisia käyttöliittymiä, joiden avulla käyttäjä aktivoi keskitason sovelluslogiikan. Perinteiseen relaatiotietokantaan perustuva palvelin muodostaa kolmannen tason. Arkkitehtuuri on modulaarinen, ja lähestymistapana on informaatiojärjestelmille ominainen tietojen ja tietovirtojen hallinta. Järjestelmää voidaan soveltaa sekä pienten että suurten yritysten tuotannonohjaukseen. Hierarkkisuutensa ansiosta tuotannonohjauksen jäljitettävyys on hyvin tuettu, mutta järjestelmän joustavuus ja integroitavuus vaativat kehittämistä. CIM-kehysrakenne tarjoaa tuotannon ohjaukselle CORBA-yhteensopiviin tuotteisiin perustuvan alustan ja spesifikaatiot alustaan sopivien komponenttien kehittämiseen. Kehysrakennetta voidaan hyödyntää myös askelittain kehittämällä toimiviin ratkaisuihin kehysrakenteen mukaiset liitynnät, jotka voidaan liittää kaupallisiin CORBA-tuotteisiin. Ohjelmistoarkkitehtuurin uudelleensuunnittelu on useimmissa tapauksissa välttämätöntä. Kehysrakenteen hyödyntämiseen tarvitaan asiantuntemusta oliotekniikasta ja CORBA-arkkitehtuurista. Kehysrakenteen käyttö edellyttää useiden CORBA-palveluiden olemassaolon. Tämä tarkoittaa kyseisten palvelujen ostamista, tilaamista alihankkijalta tai kehittämistä. Käyttöönotto-, testaus- ja ylläpitokustannusten alenemisesta saatava hyöty puoltaa kehysrakenteen kehittämistä ja käyttöönottoa. Kehysrakenne yhtenäistää eri tukiohjelmistojen toteuttamisperiaatteet ja tarjoaa yhtenäisen toimintamallin ohjaus- ja informaatiojärjestelmien kehittämiselle.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages42
ISBN (Electronic)951-38-5455-8
ISBN (Print)951-38-5454-X
Publication statusPublished - 1999
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

SeriesVTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes
Number1965
ISSN1235-0605

Keywords

  • production control
  • electronics industry
  • computer integrated manufacture (CIM)
  • software
  • flexibility

Cite this

Niemelä, E. (1999). Elektroniikkatuotannon joustavan ohjauksen tietotekninen infrastruktuuri. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, No. 1965
Niemelä, Eila. / Elektroniikkatuotannon joustavan ohjauksen tietotekninen infrastruktuuri. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1999. 42 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1965).
@book{5d038f6e017b4ccd9f967b848ea17974,
title = "Elektroniikkatuotannon joustavan ohjauksen tietotekninen infrastruktuuri",
abstract = "Joustavan tuotannonohjauksen t{\"a}rkeimpi{\"a} ominaisuuksia ovat j{\"a}rjestelm{\"a}n avoimuus, standardiperusteisuus ja k{\"a}ytt{\"a}j{\"a}yst{\"a}v{\"a}llisyys. Joustavat ohjelmistoarkkitehtuurit ja hajautusalustat tukevat tuotannonohjauksen tietoteknisen infrastruktuurin toteuttamista. Standardiliitynt{\"o}j{\"a} noudattavat osaj{\"a}rjestelm{\"a}t ja ohjelmistokomponentit mahdollistavat tuotannonohjauksen inkrementaalisen kehitt{\"a}misen, mutta standardien kirjavuus aiheuttaa ongelmia integroitujen j{\"a}rjestelmien kehitt{\"a}jille. K{\"a}yt{\"a}nn{\"o}ss{\"a} j{\"a}rjestelm{\"a}t eiv{\"a}t ole yhteensopivia, ja integrointi vaatii huomattavan kehitt{\"a}misen j{\"a}lkeisen ty{\"o}panoksen. Ongelmat ovat osittain seurausta kehitt{\"a}misaikaisista p{\"a}{\"a}t{\"o}ksist{\"a}, joiden virheellisyytt{\"a} edesauttaa j{\"a}rjestelm{\"a}n kehitt{\"a}j{\"a}n, tilaajan ja k{\"a}ytt{\"a}jien n{\"a}k{\"o}kulmia tukevan suunnittelumenetelm{\"a}n ja kuvaustavan puuttuminen. Yritystason tuotannonohjaukseen soveltuva kaupallinen SAP/R3 perustuu kolmitasoiseen asiakas-palvelinarkkitehtuuriin. Asiakasohjelmat ovat graafisia k{\"a}ytt{\"o}liittymi{\"a}, joiden avulla k{\"a}ytt{\"a}j{\"a} aktivoi keskitason sovelluslogiikan. Perinteiseen relaatiotietokantaan perustuva palvelin muodostaa kolmannen tason. Arkkitehtuuri on modulaarinen, ja l{\"a}hestymistapana on informaatioj{\"a}rjestelmille ominainen tietojen ja tietovirtojen hallinta. J{\"a}rjestelm{\"a}{\"a} voidaan soveltaa sek{\"a} pienten ett{\"a} suurten yritysten tuotannonohjaukseen. Hierarkkisuutensa ansiosta tuotannonohjauksen j{\"a}ljitett{\"a}vyys on hyvin tuettu, mutta j{\"a}rjestelm{\"a}n joustavuus ja integroitavuus vaativat kehitt{\"a}mist{\"a}. CIM-kehysrakenne tarjoaa tuotannon ohjaukselle CORBA-yhteensopiviin tuotteisiin perustuvan alustan ja spesifikaatiot alustaan sopivien komponenttien kehitt{\"a}miseen. Kehysrakennetta voidaan hy{\"o}dynt{\"a}{\"a} my{\"o}s askelittain kehitt{\"a}m{\"a}ll{\"a} toimiviin ratkaisuihin kehysrakenteen mukaiset liitynn{\"a}t, jotka voidaan liitt{\"a}{\"a} kaupallisiin CORBA-tuotteisiin. Ohjelmistoarkkitehtuurin uudelleensuunnittelu on useimmissa tapauksissa v{\"a}ltt{\"a}m{\"a}t{\"o}nt{\"a}. Kehysrakenteen hy{\"o}dynt{\"a}miseen tarvitaan asiantuntemusta oliotekniikasta ja CORBA-arkkitehtuurista. Kehysrakenteen k{\"a}ytt{\"o} edellytt{\"a}{\"a} useiden CORBA-palveluiden olemassaolon. T{\"a}m{\"a} tarkoittaa kyseisten palvelujen ostamista, tilaamista alihankkijalta tai kehitt{\"a}mist{\"a}. K{\"a}ytt{\"o}{\"o}notto-, testaus- ja yll{\"a}pitokustannusten alenemisesta saatava hy{\"o}ty puoltaa kehysrakenteen kehitt{\"a}mist{\"a} ja k{\"a}ytt{\"o}{\"o}nottoa. Kehysrakenne yhten{\"a}ist{\"a}{\"a} eri tukiohjelmistojen toteuttamisperiaatteet ja tarjoaa yhten{\"a}isen toimintamallin ohjaus- ja informaatioj{\"a}rjestelmien kehitt{\"a}miselle.",
keywords = "production control, electronics industry, computer integrated manufacture (CIM), software, flexibility",
author = "Eila Niemel{\"a}",
note = "Project code: E6SU00081",
year = "1999",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-5454-X",
series = "VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "1965",
address = "Finland",

}

Niemelä, E 1999, Elektroniikkatuotannon joustavan ohjauksen tietotekninen infrastruktuuri. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, no. 1965, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Elektroniikkatuotannon joustavan ohjauksen tietotekninen infrastruktuuri. / Niemelä, Eila.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1999. 42 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1965).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Elektroniikkatuotannon joustavan ohjauksen tietotekninen infrastruktuuri

AU - Niemelä, Eila

N1 - Project code: E6SU00081

PY - 1999

Y1 - 1999

N2 - Joustavan tuotannonohjauksen tärkeimpiä ominaisuuksia ovat järjestelmän avoimuus, standardiperusteisuus ja käyttäjäystävällisyys. Joustavat ohjelmistoarkkitehtuurit ja hajautusalustat tukevat tuotannonohjauksen tietoteknisen infrastruktuurin toteuttamista. Standardiliityntöjä noudattavat osajärjestelmät ja ohjelmistokomponentit mahdollistavat tuotannonohjauksen inkrementaalisen kehittämisen, mutta standardien kirjavuus aiheuttaa ongelmia integroitujen järjestelmien kehittäjille. Käytännössä järjestelmät eivät ole yhteensopivia, ja integrointi vaatii huomattavan kehittämisen jälkeisen työpanoksen. Ongelmat ovat osittain seurausta kehittämisaikaisista päätöksistä, joiden virheellisyyttä edesauttaa järjestelmän kehittäjän, tilaajan ja käyttäjien näkökulmia tukevan suunnittelumenetelmän ja kuvaustavan puuttuminen. Yritystason tuotannonohjaukseen soveltuva kaupallinen SAP/R3 perustuu kolmitasoiseen asiakas-palvelinarkkitehtuuriin. Asiakasohjelmat ovat graafisia käyttöliittymiä, joiden avulla käyttäjä aktivoi keskitason sovelluslogiikan. Perinteiseen relaatiotietokantaan perustuva palvelin muodostaa kolmannen tason. Arkkitehtuuri on modulaarinen, ja lähestymistapana on informaatiojärjestelmille ominainen tietojen ja tietovirtojen hallinta. Järjestelmää voidaan soveltaa sekä pienten että suurten yritysten tuotannonohjaukseen. Hierarkkisuutensa ansiosta tuotannonohjauksen jäljitettävyys on hyvin tuettu, mutta järjestelmän joustavuus ja integroitavuus vaativat kehittämistä. CIM-kehysrakenne tarjoaa tuotannon ohjaukselle CORBA-yhteensopiviin tuotteisiin perustuvan alustan ja spesifikaatiot alustaan sopivien komponenttien kehittämiseen. Kehysrakennetta voidaan hyödyntää myös askelittain kehittämällä toimiviin ratkaisuihin kehysrakenteen mukaiset liitynnät, jotka voidaan liittää kaupallisiin CORBA-tuotteisiin. Ohjelmistoarkkitehtuurin uudelleensuunnittelu on useimmissa tapauksissa välttämätöntä. Kehysrakenteen hyödyntämiseen tarvitaan asiantuntemusta oliotekniikasta ja CORBA-arkkitehtuurista. Kehysrakenteen käyttö edellyttää useiden CORBA-palveluiden olemassaolon. Tämä tarkoittaa kyseisten palvelujen ostamista, tilaamista alihankkijalta tai kehittämistä. Käyttöönotto-, testaus- ja ylläpitokustannusten alenemisesta saatava hyöty puoltaa kehysrakenteen kehittämistä ja käyttöönottoa. Kehysrakenne yhtenäistää eri tukiohjelmistojen toteuttamisperiaatteet ja tarjoaa yhtenäisen toimintamallin ohjaus- ja informaatiojärjestelmien kehittämiselle.

AB - Joustavan tuotannonohjauksen tärkeimpiä ominaisuuksia ovat järjestelmän avoimuus, standardiperusteisuus ja käyttäjäystävällisyys. Joustavat ohjelmistoarkkitehtuurit ja hajautusalustat tukevat tuotannonohjauksen tietoteknisen infrastruktuurin toteuttamista. Standardiliityntöjä noudattavat osajärjestelmät ja ohjelmistokomponentit mahdollistavat tuotannonohjauksen inkrementaalisen kehittämisen, mutta standardien kirjavuus aiheuttaa ongelmia integroitujen järjestelmien kehittäjille. Käytännössä järjestelmät eivät ole yhteensopivia, ja integrointi vaatii huomattavan kehittämisen jälkeisen työpanoksen. Ongelmat ovat osittain seurausta kehittämisaikaisista päätöksistä, joiden virheellisyyttä edesauttaa järjestelmän kehittäjän, tilaajan ja käyttäjien näkökulmia tukevan suunnittelumenetelmän ja kuvaustavan puuttuminen. Yritystason tuotannonohjaukseen soveltuva kaupallinen SAP/R3 perustuu kolmitasoiseen asiakas-palvelinarkkitehtuuriin. Asiakasohjelmat ovat graafisia käyttöliittymiä, joiden avulla käyttäjä aktivoi keskitason sovelluslogiikan. Perinteiseen relaatiotietokantaan perustuva palvelin muodostaa kolmannen tason. Arkkitehtuuri on modulaarinen, ja lähestymistapana on informaatiojärjestelmille ominainen tietojen ja tietovirtojen hallinta. Järjestelmää voidaan soveltaa sekä pienten että suurten yritysten tuotannonohjaukseen. Hierarkkisuutensa ansiosta tuotannonohjauksen jäljitettävyys on hyvin tuettu, mutta järjestelmän joustavuus ja integroitavuus vaativat kehittämistä. CIM-kehysrakenne tarjoaa tuotannon ohjaukselle CORBA-yhteensopiviin tuotteisiin perustuvan alustan ja spesifikaatiot alustaan sopivien komponenttien kehittämiseen. Kehysrakennetta voidaan hyödyntää myös askelittain kehittämällä toimiviin ratkaisuihin kehysrakenteen mukaiset liitynnät, jotka voidaan liittää kaupallisiin CORBA-tuotteisiin. Ohjelmistoarkkitehtuurin uudelleensuunnittelu on useimmissa tapauksissa välttämätöntä. Kehysrakenteen hyödyntämiseen tarvitaan asiantuntemusta oliotekniikasta ja CORBA-arkkitehtuurista. Kehysrakenteen käyttö edellyttää useiden CORBA-palveluiden olemassaolon. Tämä tarkoittaa kyseisten palvelujen ostamista, tilaamista alihankkijalta tai kehittämistä. Käyttöönotto-, testaus- ja ylläpitokustannusten alenemisesta saatava hyöty puoltaa kehysrakenteen kehittämistä ja käyttöönottoa. Kehysrakenne yhtenäistää eri tukiohjelmistojen toteuttamisperiaatteet ja tarjoaa yhtenäisen toimintamallin ohjaus- ja informaatiojärjestelmien kehittämiselle.

KW - production control

KW - electronics industry

KW - computer integrated manufacture (CIM)

KW - software

KW - flexibility

M3 - Report

SN - 951-38-5454-X

T3 - VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes

BT - Elektroniikkatuotannon joustavan ohjauksen tietotekninen infrastruktuuri

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Niemelä E. Elektroniikkatuotannon joustavan ohjauksen tietotekninen infrastruktuuri. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1999. 42 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1965).