Elektroninen painoviestintä: Ympäristövaikutukset ja ympäristöhallinnan tarve

Juha-Matti Katajajuuri, Torsti Loikkanen

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Tämän esitutkimuksen tavoitteena oli selvittää, liittyykö digitaaliseen painamiseen merkittäviä ympäristökysymyksiä, ja jos niin minkälaisia. Tutkimus toteutettiin TEKES:n Elektronisen painoviestinnän (EPP) teknologiaohjelmassa. Elektronisella painoviestinnällä tarkoitetaan elektronisen julkaisemisen ja painamisen yhdistävää prosessia, jossa tieto on digitaalisessa muodossa tiedon luontihetkestä paperille tulostukseen asti. Tutkimuksessa jäsennetään ja analysoidaan elektronisen painoviestinnän kokonaisuutta ympäristökuormitusten kannalta kiinnittäen huomiota materiaali- ja energiavirtoihin. Tutkimus antaa ympäristönäkökohdista alustavan yleiskuvan, joka palvelee jatkotutkimuksen suuntaamista. Tutkimus jakautuu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa hahmotellaan elektroniseen painoviestintäketjuun liittyviä ympäristönäkökohtia haastattelujen ja kirjallisuuden perusteella. Toisen osan tapaustutkimuksessa kvantifioidaan esimerkinomaisesti digitaalisen painoprosessin materiaali- ja energiavirtoja sekä ketjun eri vaiheiden ympäristökuormitusten suuruusluokkia painotuotteen arvonmuodostusketjussa siirrettyä bittimäärää kohti. Elektronisen painoviestintäketjun ympäristövaikutuksia dominoi odotetusti massan ja paperin valmistus. Digitaalinen neliväripainaminen todettiin alustavien tulosten mukaan runsaasti energiaa kuluttavaksi. Sähkönkulutusarviot perustuvat laitevalmistajien ilmoittamiin tietoihin. Myös toonereiden eli väriaineiden valmistuksen ympäristökuormitukset ovat merkityksellisiä tarkasteltaessa tuotteen koko elinkaarta. Muita merkittäviä digitaalisen painamisen ympäristökysymyksiä ovat toonereihin liittyvät ympäristö- ja terveysseikat, käytetyt värikasetit ja -patruunat sekä fotojohderummut käytöstä poistamisen osalta, paperin siistattavuus sekä elektroniikkajäte. Tietokoneiden käyttöön kuluva energia voi myös olla merkittävä tietyissä tapauksissa. Toisaalta elektronisella painoviestintäketjulla on perinteiseen verrattuna ympäristövaikutuksiin liittyviä etuja. Siinä ei tarvita perinteisessä painoprosessissa käytettäviä filmejä, kemikaaleja, liuottimia eikä vettä. Myöskään perinteisessä painamisessa haihtuvia hiilivetypäästöjä (VOC) ei digitaaliseen painamiseen merkittävästi liity. Ongelmajätteitäkin syntyy vain vähän, lähinnä toonereista. Lisäksi digitaalinen painaminen mahdollistaa painoksiltaan pientenkin täsmätuotteiden valmistamisen. Siten voidaan välttää turhaa tuottamista ja varastointia sekä hukkakappaleita, jolloin voidaan saavuttaa merkittäviä ympäristöllisiä etuja. Digitaalisen ja perinteisen painamisen tuotteet korvaavat harvoin suoraan toisiaan, joten eri painotekniikoiden vertailu on melko teoreettista. Tämä esitutkimus antaa syytä ajatella, että digitaalinen painotekniikka rasittaisi ympäristöä vähemmän kuin perinteinen painotekniikka, mutta tutkimuksen luonne ja vertailutiedon riittämättömyys eivät vielä anna yksiselitteisiä perusteita varsinaiseen päätelmään. Tarkemman kuvan saamiseksi tulisi toteuttaa vertaileva elinkaariarviointi, jolle tämä esitutkimus antaa hyvät lähtötiedot. Tutkimuksen johtopäätöksissä esitetään myös joitain muita aihepiiriin liittyviä jatkotutkimusaiheita.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages57
ISBN (Electronic)951-38-5435-3
ISBN (Print)951-38-5434-5
Publication statusPublished - 1999
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

SeriesVTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes
Number1956
ISSN1235-0605

Fingerprint

electronics
environmental impact
Olla

Keywords

  • electronic publishing
  • printing
  • digital techniques
  • environmental impacts
  • environmental effects
  • pulping
  • papermaking
  • wastepapers
  • waste management

Cite this

Katajajuuri, J-M., & Loikkanen, T. (1999). Elektroninen painoviestintä: Ympäristövaikutukset ja ympäristöhallinnan tarve. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, No. 1956
Katajajuuri, Juha-Matti ; Loikkanen, Torsti. / Elektroninen painoviestintä : Ympäristövaikutukset ja ympäristöhallinnan tarve. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1999. 57 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1956).
@book{2ce186b09e234e9f89293545dc327b43,
title = "Elektroninen painoviestint{\"a}: Ymp{\"a}rist{\"o}vaikutukset ja ymp{\"a}rist{\"o}hallinnan tarve",
abstract = "T{\"a}m{\"a}n esitutkimuksen tavoitteena oli selvitt{\"a}{\"a}, liittyyk{\"o} digitaaliseen painamiseen merkitt{\"a}vi{\"a} ymp{\"a}rist{\"o}kysymyksi{\"a}, ja jos niin mink{\"a}laisia. Tutkimus toteutettiin TEKES:n Elektronisen painoviestinn{\"a}n (EPP) teknologiaohjelmassa. Elektronisella painoviestinn{\"a}ll{\"a} tarkoitetaan elektronisen julkaisemisen ja painamisen yhdist{\"a}v{\"a}{\"a} prosessia, jossa tieto on digitaalisessa muodossa tiedon luontihetkest{\"a} paperille tulostukseen asti. Tutkimuksessa j{\"a}sennet{\"a}{\"a}n ja analysoidaan elektronisen painoviestinn{\"a}n kokonaisuutta ymp{\"a}rist{\"o}kuormitusten kannalta kiinnitt{\"a}en huomiota materiaali- ja energiavirtoihin. Tutkimus antaa ymp{\"a}rist{\"o}n{\"a}k{\"o}kohdista alustavan yleiskuvan, joka palvelee jatkotutkimuksen suuntaamista. Tutkimus jakautuu kahteen osaan. Ensimm{\"a}isess{\"a} osassa hahmotellaan elektroniseen painoviestint{\"a}ketjuun liittyvi{\"a} ymp{\"a}rist{\"o}n{\"a}k{\"o}kohtia haastattelujen ja kirjallisuuden perusteella. Toisen osan tapaustutkimuksessa kvantifioidaan esimerkinomaisesti digitaalisen painoprosessin materiaali- ja energiavirtoja sek{\"a} ketjun eri vaiheiden ymp{\"a}rist{\"o}kuormitusten suuruusluokkia painotuotteen arvonmuodostusketjussa siirretty{\"a} bittim{\"a}{\"a}r{\"a}{\"a} kohti. Elektronisen painoviestint{\"a}ketjun ymp{\"a}rist{\"o}vaikutuksia dominoi odotetusti massan ja paperin valmistus. Digitaalinen neliv{\"a}ripainaminen todettiin alustavien tulosten mukaan runsaasti energiaa kuluttavaksi. S{\"a}hk{\"o}nkulutusarviot perustuvat laitevalmistajien ilmoittamiin tietoihin. My{\"o}s toonereiden eli v{\"a}riaineiden valmistuksen ymp{\"a}rist{\"o}kuormitukset ovat merkityksellisi{\"a} tarkasteltaessa tuotteen koko elinkaarta. Muita merkitt{\"a}vi{\"a} digitaalisen painamisen ymp{\"a}rist{\"o}kysymyksi{\"a} ovat toonereihin liittyv{\"a}t ymp{\"a}rist{\"o}- ja terveysseikat, k{\"a}ytetyt v{\"a}rikasetit ja -patruunat sek{\"a} fotojohderummut k{\"a}yt{\"o}st{\"a} poistamisen osalta, paperin siistattavuus sek{\"a} elektroniikkaj{\"a}te. Tietokoneiden k{\"a}ytt{\"o}{\"o}n kuluva energia voi my{\"o}s olla merkitt{\"a}v{\"a} tietyiss{\"a} tapauksissa. Toisaalta elektronisella painoviestint{\"a}ketjulla on perinteiseen verrattuna ymp{\"a}rist{\"o}vaikutuksiin liittyvi{\"a} etuja. Siin{\"a} ei tarvita perinteisess{\"a} painoprosessissa k{\"a}ytett{\"a}vi{\"a} filmej{\"a}, kemikaaleja, liuottimia eik{\"a} vett{\"a}. My{\"o}sk{\"a}{\"a}n perinteisess{\"a} painamisessa haihtuvia hiilivetyp{\"a}{\"a}st{\"o}j{\"a} (VOC) ei digitaaliseen painamiseen merkitt{\"a}v{\"a}sti liity. Ongelmaj{\"a}tteit{\"a}kin syntyy vain v{\"a}h{\"a}n, l{\"a}hinn{\"a} toonereista. Lis{\"a}ksi digitaalinen painaminen mahdollistaa painoksiltaan pientenkin t{\"a}sm{\"a}tuotteiden valmistamisen. Siten voidaan v{\"a}ltt{\"a}{\"a} turhaa tuottamista ja varastointia sek{\"a} hukkakappaleita, jolloin voidaan saavuttaa merkitt{\"a}vi{\"a} ymp{\"a}rist{\"o}llisi{\"a} etuja. Digitaalisen ja perinteisen painamisen tuotteet korvaavat harvoin suoraan toisiaan, joten eri painotekniikoiden vertailu on melko teoreettista. T{\"a}m{\"a} esitutkimus antaa syyt{\"a} ajatella, ett{\"a} digitaalinen painotekniikka rasittaisi ymp{\"a}rist{\"o}{\"a} v{\"a}hemm{\"a}n kuin perinteinen painotekniikka, mutta tutkimuksen luonne ja vertailutiedon riitt{\"a}m{\"a}tt{\"o}myys eiv{\"a}t viel{\"a} anna yksiselitteisi{\"a} perusteita varsinaiseen p{\"a}{\"a}telm{\"a}{\"a}n. Tarkemman kuvan saamiseksi tulisi toteuttaa vertaileva elinkaariarviointi, jolle t{\"a}m{\"a} esitutkimus antaa hyv{\"a}t l{\"a}ht{\"o}tiedot. Tutkimuksen johtop{\"a}{\"a}t{\"o}ksiss{\"a} esitet{\"a}{\"a}n my{\"o}s joitain muita aihepiiriin liittyvi{\"a} jatkotutkimusaiheita.",
keywords = "electronic publishing, printing, digital techniques, environmental impacts, environmental effects, pulping, papermaking, wastepapers, waste management",
author = "Juha-Matti Katajajuuri and Torsti Loikkanen",
note = "Project code: K7SU00352",
year = "1999",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-5434-5",
series = "VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "1956",
address = "Finland",

}

Katajajuuri, J-M & Loikkanen, T 1999, Elektroninen painoviestintä: Ympäristövaikutukset ja ympäristöhallinnan tarve. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, no. 1956, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Elektroninen painoviestintä : Ympäristövaikutukset ja ympäristöhallinnan tarve. / Katajajuuri, Juha-Matti; Loikkanen, Torsti.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1999. 57 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1956).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Elektroninen painoviestintä

T2 - Ympäristövaikutukset ja ympäristöhallinnan tarve

AU - Katajajuuri, Juha-Matti

AU - Loikkanen, Torsti

N1 - Project code: K7SU00352

PY - 1999

Y1 - 1999

N2 - Tämän esitutkimuksen tavoitteena oli selvittää, liittyykö digitaaliseen painamiseen merkittäviä ympäristökysymyksiä, ja jos niin minkälaisia. Tutkimus toteutettiin TEKES:n Elektronisen painoviestinnän (EPP) teknologiaohjelmassa. Elektronisella painoviestinnällä tarkoitetaan elektronisen julkaisemisen ja painamisen yhdistävää prosessia, jossa tieto on digitaalisessa muodossa tiedon luontihetkestä paperille tulostukseen asti. Tutkimuksessa jäsennetään ja analysoidaan elektronisen painoviestinnän kokonaisuutta ympäristökuormitusten kannalta kiinnittäen huomiota materiaali- ja energiavirtoihin. Tutkimus antaa ympäristönäkökohdista alustavan yleiskuvan, joka palvelee jatkotutkimuksen suuntaamista. Tutkimus jakautuu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa hahmotellaan elektroniseen painoviestintäketjuun liittyviä ympäristönäkökohtia haastattelujen ja kirjallisuuden perusteella. Toisen osan tapaustutkimuksessa kvantifioidaan esimerkinomaisesti digitaalisen painoprosessin materiaali- ja energiavirtoja sekä ketjun eri vaiheiden ympäristökuormitusten suuruusluokkia painotuotteen arvonmuodostusketjussa siirrettyä bittimäärää kohti. Elektronisen painoviestintäketjun ympäristövaikutuksia dominoi odotetusti massan ja paperin valmistus. Digitaalinen neliväripainaminen todettiin alustavien tulosten mukaan runsaasti energiaa kuluttavaksi. Sähkönkulutusarviot perustuvat laitevalmistajien ilmoittamiin tietoihin. Myös toonereiden eli väriaineiden valmistuksen ympäristökuormitukset ovat merkityksellisiä tarkasteltaessa tuotteen koko elinkaarta. Muita merkittäviä digitaalisen painamisen ympäristökysymyksiä ovat toonereihin liittyvät ympäristö- ja terveysseikat, käytetyt värikasetit ja -patruunat sekä fotojohderummut käytöstä poistamisen osalta, paperin siistattavuus sekä elektroniikkajäte. Tietokoneiden käyttöön kuluva energia voi myös olla merkittävä tietyissä tapauksissa. Toisaalta elektronisella painoviestintäketjulla on perinteiseen verrattuna ympäristövaikutuksiin liittyviä etuja. Siinä ei tarvita perinteisessä painoprosessissa käytettäviä filmejä, kemikaaleja, liuottimia eikä vettä. Myöskään perinteisessä painamisessa haihtuvia hiilivetypäästöjä (VOC) ei digitaaliseen painamiseen merkittävästi liity. Ongelmajätteitäkin syntyy vain vähän, lähinnä toonereista. Lisäksi digitaalinen painaminen mahdollistaa painoksiltaan pientenkin täsmätuotteiden valmistamisen. Siten voidaan välttää turhaa tuottamista ja varastointia sekä hukkakappaleita, jolloin voidaan saavuttaa merkittäviä ympäristöllisiä etuja. Digitaalisen ja perinteisen painamisen tuotteet korvaavat harvoin suoraan toisiaan, joten eri painotekniikoiden vertailu on melko teoreettista. Tämä esitutkimus antaa syytä ajatella, että digitaalinen painotekniikka rasittaisi ympäristöä vähemmän kuin perinteinen painotekniikka, mutta tutkimuksen luonne ja vertailutiedon riittämättömyys eivät vielä anna yksiselitteisiä perusteita varsinaiseen päätelmään. Tarkemman kuvan saamiseksi tulisi toteuttaa vertaileva elinkaariarviointi, jolle tämä esitutkimus antaa hyvät lähtötiedot. Tutkimuksen johtopäätöksissä esitetään myös joitain muita aihepiiriin liittyviä jatkotutkimusaiheita.

AB - Tämän esitutkimuksen tavoitteena oli selvittää, liittyykö digitaaliseen painamiseen merkittäviä ympäristökysymyksiä, ja jos niin minkälaisia. Tutkimus toteutettiin TEKES:n Elektronisen painoviestinnän (EPP) teknologiaohjelmassa. Elektronisella painoviestinnällä tarkoitetaan elektronisen julkaisemisen ja painamisen yhdistävää prosessia, jossa tieto on digitaalisessa muodossa tiedon luontihetkestä paperille tulostukseen asti. Tutkimuksessa jäsennetään ja analysoidaan elektronisen painoviestinnän kokonaisuutta ympäristökuormitusten kannalta kiinnittäen huomiota materiaali- ja energiavirtoihin. Tutkimus antaa ympäristönäkökohdista alustavan yleiskuvan, joka palvelee jatkotutkimuksen suuntaamista. Tutkimus jakautuu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa hahmotellaan elektroniseen painoviestintäketjuun liittyviä ympäristönäkökohtia haastattelujen ja kirjallisuuden perusteella. Toisen osan tapaustutkimuksessa kvantifioidaan esimerkinomaisesti digitaalisen painoprosessin materiaali- ja energiavirtoja sekä ketjun eri vaiheiden ympäristökuormitusten suuruusluokkia painotuotteen arvonmuodostusketjussa siirrettyä bittimäärää kohti. Elektronisen painoviestintäketjun ympäristövaikutuksia dominoi odotetusti massan ja paperin valmistus. Digitaalinen neliväripainaminen todettiin alustavien tulosten mukaan runsaasti energiaa kuluttavaksi. Sähkönkulutusarviot perustuvat laitevalmistajien ilmoittamiin tietoihin. Myös toonereiden eli väriaineiden valmistuksen ympäristökuormitukset ovat merkityksellisiä tarkasteltaessa tuotteen koko elinkaarta. Muita merkittäviä digitaalisen painamisen ympäristökysymyksiä ovat toonereihin liittyvät ympäristö- ja terveysseikat, käytetyt värikasetit ja -patruunat sekä fotojohderummut käytöstä poistamisen osalta, paperin siistattavuus sekä elektroniikkajäte. Tietokoneiden käyttöön kuluva energia voi myös olla merkittävä tietyissä tapauksissa. Toisaalta elektronisella painoviestintäketjulla on perinteiseen verrattuna ympäristövaikutuksiin liittyviä etuja. Siinä ei tarvita perinteisessä painoprosessissa käytettäviä filmejä, kemikaaleja, liuottimia eikä vettä. Myöskään perinteisessä painamisessa haihtuvia hiilivetypäästöjä (VOC) ei digitaaliseen painamiseen merkittävästi liity. Ongelmajätteitäkin syntyy vain vähän, lähinnä toonereista. Lisäksi digitaalinen painaminen mahdollistaa painoksiltaan pientenkin täsmätuotteiden valmistamisen. Siten voidaan välttää turhaa tuottamista ja varastointia sekä hukkakappaleita, jolloin voidaan saavuttaa merkittäviä ympäristöllisiä etuja. Digitaalisen ja perinteisen painamisen tuotteet korvaavat harvoin suoraan toisiaan, joten eri painotekniikoiden vertailu on melko teoreettista. Tämä esitutkimus antaa syytä ajatella, että digitaalinen painotekniikka rasittaisi ympäristöä vähemmän kuin perinteinen painotekniikka, mutta tutkimuksen luonne ja vertailutiedon riittämättömyys eivät vielä anna yksiselitteisiä perusteita varsinaiseen päätelmään. Tarkemman kuvan saamiseksi tulisi toteuttaa vertaileva elinkaariarviointi, jolle tämä esitutkimus antaa hyvät lähtötiedot. Tutkimuksen johtopäätöksissä esitetään myös joitain muita aihepiiriin liittyviä jatkotutkimusaiheita.

KW - electronic publishing

KW - printing

KW - digital techniques

KW - environmental impacts

KW - environmental effects

KW - pulping

KW - papermaking

KW - wastepapers

KW - waste management

M3 - Report

SN - 951-38-5434-5

T3 - VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes

BT - Elektroninen painoviestintä

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Katajajuuri J-M, Loikkanen T. Elektroninen painoviestintä: Ympäristövaikutukset ja ympäristöhallinnan tarve. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1999. 57 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1956).