Elinkaarimenetelmät yrityksen päätöksenteon tukena: FINLCA-hankkeen loppuraportti

Elinkaarimetodiikkojen foorumi yritysten päätöksenteon tueksi (FINLCA) -hankkeen tavoitteena on ollut parantaa suomalaisten yritysten ympäristöasioiden elinkaarihallinnan osaamista. Hankkeessa on tuotettu tietoa ja esimerkkejä elinkaariajattelun soveltamisesta ja elinkaarimenetelmien käytöstä, jotta suomalaisilla yrityksillä olisi paremmat valmiudet käyttää elinkaarimenetelmiä erityisesti yrityksen strategisten päätösten tukena.
Hankkeessa läpikäytiin erilaisia elinkaariajatteluun perustuvia menetelmiä, joista elinkaariarviointi (LCA) on tieteellisin ja se myös mahdollistaa kattavimmin erilaisten vaikutusten huomioon ottamisen. Täydellinen elinkaariarviointi ei ole välttämättä käyttökelpoinen kaikissa yrityksissä ja tilanteissa, vaan yksinkertaistettu elinkaariarviointi tai muut elinkaarimenetelmät kuten hiilijalanjälki, vesijalanjälki, ekologinen jalanjälki, materiaalivirta-analyysi ja sen sovellutus MIPS-menetelmä, ainevirta-analyysi sekä termodynaamiset menetelmät voivat tulla kysymykseen tietyissä tapauksissa. Lisäksi on kehitetty erilaisia yhdennettyjä menetelmiä, kuten ympäristölaajennettu panos-tuotosmalli. Näiden muiden menetelmien käyttö edellyttää kuitenkin ymmärrystä niiden rajoitteista ja tulosten käyttömahdollisuuksista.
FINLCA-hankkeessa perehdyttiin tarkemmin ympäristöongelmiin, joiden arviointiin liittyviä menetelmällisiä valmiuksia tulee vielä kehittää ja joiden painoarvon uskotaan kasvavan lähitulevaisuudessa. Näitä olivat muun muassa luonnonvarojen ehtymisen, maankäytön muutosten, nanomateriaalien sekä toksisuuden arvioinnin näkökulmat. Lisäksi havainnollistettiin prosessiteknisten menetelmien käyttö- mahdollisuuksia ja epävarmuuden käsittelyä elinkaaritarkasteluissa.
Hankkeessa tuotettiin kokonaiskuva siitä, kuinka elinkaarimenetelmiä voidaan käyttää toiminnan pitkän aikavälin suuntaamisen apuvälineenä, ts. strategian määrittämisessä ja operatiivisen toiminnan tukemisessa. Jotta tuotteiden ja palveluiden elinkaarihallinta otettaisiin läpäisy- periaatteella huomioon koko yhteiskunnassa, tulisi elinkaarimenetelmät nähdä yhä useammassa yrityksessä tuotesuunnittelun ja strategisen päätöksenteon tukivälineenä.
Elinkaarimenetelmien käyttöä havainnollistettiin käytännön esimerkkien avulla erilaisissa kysymyksenasetteluissa. Esimerkit käsittelivät uusia metallimateriaaleja, jätteiden ja sivutuotteiden hyödyntämistä teollisen ekologian näkökulmasta, biomateriaalien maankäyttövaikutuksia, rakentamisen elinkaarihallintaa ja maaliteollisuuden ympäristöhaasteita.
Lopuksi on esitetty joukko suosituksia siitä, kuinka elinkaariarviointi- menetelmiä tulisi käyttää ja mitä tekijöitä tulisi ottaa huomioon, jotta elinkaariosaaminen pystytään jalkauttamaan laajalla rintamalla suomalaisessa yhteiskunnassa. Keskeinen viesti on, että varsinaista elinkaariarviointia tulee käyttää tuotteiden ja palveluiden ympäristö- vaikutusten arvioinnin perustyövälineenä. Osaamisen levittäminen edellyttää yritysten ja tutkimusmaailman välillä uudenlaista verkottumista ja yhteistoimintaa, jossa erilaiset yhteiset tutkimus- ohjelmat ja kokeilut näyttelevät keskeistä osaa.