Energiankäytön tehostamistoimien kehitys vuosina 1970-1990

Tutkimuksessa on käyty läpi pääasiassa julkisen vallan 1970- ja 1980-luvuilla käyttämät energiankäytön tehostamiskeinot. Käytettyjen keinojen kattavuutta ja määrää on tarkasteltu energiasektoreittain, viranomaisryhmittäin, keinoittain jne. Keinovalikoiman käytön tuottamien määrällisten ja taloudellisten hyötyjen arvioiminen ei kuitenkaan ole kuulunut tämän selvityksen piiriin. Niihin palataan kauppa- ja teollisuusministeriön käynnistämän ns. Säästöprojektin muissa osissa. Selvityksen pohjalta on kuitenkin mahdollista tehdä johtopäätöksiä. Keskeisin johtopäätös on se, että julkisen vallan käyttämät tehostamistoimet ovat riippuneet vallitsevasta energian hinnasta. Viime vuosina energian hinta on alentunut ja samalla myös julkisen vallan rahoituksellisten toimien määrä on energiatutkimusta lukuun ottamatta voimakkaasti vähentynyt. Toinen keskeinen piirre on julkisen vallan välillisen tehostamistoiminnan korostuminen tässä tilanteessa. Tämä näkyy etenkin sähkön ja lämmön yhteistuotannon tukemisena lainsäädännöllisin, verotuksellisin ja rahoituksellisin keinoin. Selvityksen perusteella voidaan todeta, että vanhan keinovalikoiman käyttö ei maltillisessa hintatilanteessa ole riittävää poistamaan niitä ongelmia, joita energian käyttö ympäristölle saattaa aiheuttaa.