TY - BOOK
T1 - Energiansäästötoimenpiteiden kannattavuus asuinrakennuksissa
AU - Rejström, Lars-Olof
AU - Blomberg, Ulf
PY - 1986
Y1 - 1986
N2 - Energiansäästöinvestointien säästövaikutusta ja
kannattavuutta vanhoissa asuinrakennuksissa tutkittiin
talotyypeittäin ja energiansäästötapojen mukaan.
Tutkimusaineisto kerättiin postikyselyllä rakennuksista,
joihin oli myonnetty valtion energiansäästöavustusta.
Kyselylomakkeita lähetettiin yhteensä 3 560, joista
puolet palautettiin täytettyinä. Omakotitaloissa
yleisimmät tavat säästää energiaa olivat yläpohjan
lisäeristäminen, termostaattisten patteriventtiilien
asentaminen ja kolmannen lasin lisääminen ikkunoihin.
Rivitaloissa tenmostaattisten patteriventtiilien
asentaminen oli yleisintä. Kerrostaloissa oli yleisintä
asentaa termostaattiset patteriventtiilit ja liittyä
kaukolämpöverkkoon. Noin kolmanneksessa kohteista samat
korjaukset olisi tehty samana vuonna, vaikka avustusta ei
olisi myönnetty. Ainoastaan hieman yli 1 % vastaajista
ilmoitti, ettei korjausta olisi lainkaan tehty ilman
avustusta. Avustus peitti keskimäärin 31 %
korjauskustannuksista. Tutkimuksessa kerättiin
energiankulutustietoja myös asuinrakennuksista, joissa
mi-tään varsinaisia energiansäästötoimenpiteitä ei ollut
tehty. Näiden vertailutietojen perusteella olisi
energiankulutus tutkimusaineistoon kuuluvissa
rakennuksissa muuttuneiden käyttötottumusten ansiosta
pienentynyt 2 % vuosittain, vaikka mitään
energiansäästötoimenpiteitä ei olisi tehtykään. Kun tämä
otetsan huumioon, on energiankulutus korjausten ansiosta
kerrostaloissa pienentynyt 14,0 %, rivitaloissa 13,9 % ja
omakotitaloissa 10,2 %. Korjausten kannattavuus
laskettiin energiansäästöjen ja vastaajien ilmoittamien
korjausten kokonaiskustannusten perusteella. Investoinnin
sisäisen koron mediaaniarvo on kerrostaloissa 30,8 %,
rivitaloissa 27,5 % ja omakotitaloissa 8,1 %.
Takaisinmaksuajan mediaaniarvo on kerrostaloissa 3,0
vuotta, rivitaloissa 3,6 vuotta ja omakotitaloissa 9,7
vuotta. Kannattavimmat muutokset olivat
kaukolämpöverkkoon liittyminen, termostaattisten
patteriventtiilien asentaminen ja kolmannen lasin
lisääminen ikkunoihin. Selvästi kannattamatonta
energiansäästomielessä oli ainoastaan seinien
lisäeristäminen.
AB - Energiansäästöinvestointien säästövaikutusta ja
kannattavuutta vanhoissa asuinrakennuksissa tutkittiin
talotyypeittäin ja energiansäästötapojen mukaan.
Tutkimusaineisto kerättiin postikyselyllä rakennuksista,
joihin oli myonnetty valtion energiansäästöavustusta.
Kyselylomakkeita lähetettiin yhteensä 3 560, joista
puolet palautettiin täytettyinä. Omakotitaloissa
yleisimmät tavat säästää energiaa olivat yläpohjan
lisäeristäminen, termostaattisten patteriventtiilien
asentaminen ja kolmannen lasin lisääminen ikkunoihin.
Rivitaloissa tenmostaattisten patteriventtiilien
asentaminen oli yleisintä. Kerrostaloissa oli yleisintä
asentaa termostaattiset patteriventtiilit ja liittyä
kaukolämpöverkkoon. Noin kolmanneksessa kohteista samat
korjaukset olisi tehty samana vuonna, vaikka avustusta ei
olisi myönnetty. Ainoastaan hieman yli 1 % vastaajista
ilmoitti, ettei korjausta olisi lainkaan tehty ilman
avustusta. Avustus peitti keskimäärin 31 %
korjauskustannuksista. Tutkimuksessa kerättiin
energiankulutustietoja myös asuinrakennuksista, joissa
mi-tään varsinaisia energiansäästötoimenpiteitä ei ollut
tehty. Näiden vertailutietojen perusteella olisi
energiankulutus tutkimusaineistoon kuuluvissa
rakennuksissa muuttuneiden käyttötottumusten ansiosta
pienentynyt 2 % vuosittain, vaikka mitään
energiansäästötoimenpiteitä ei olisi tehtykään. Kun tämä
otetsan huumioon, on energiankulutus korjausten ansiosta
kerrostaloissa pienentynyt 14,0 %, rivitaloissa 13,9 % ja
omakotitaloissa 10,2 %. Korjausten kannattavuus
laskettiin energiansäästöjen ja vastaajien ilmoittamien
korjausten kokonaiskustannusten perusteella. Investoinnin
sisäisen koron mediaaniarvo on kerrostaloissa 30,8 %,
rivitaloissa 27,5 % ja omakotitaloissa 8,1 %.
Takaisinmaksuajan mediaaniarvo on kerrostaloissa 3,0
vuotta, rivitaloissa 3,6 vuotta ja omakotitaloissa 9,7
vuotta. Kannattavimmat muutokset olivat
kaukolämpöverkkoon liittyminen, termostaattisten
patteriventtiilien asentaminen ja kolmannen lasin
lisääminen ikkunoihin. Selvästi kannattamatonta
energiansäästomielessä oli ainoastaan seinien
lisäeristäminen.
KW - buildings
KW - renovating
KW - energy saving
KW - economic analysis
KW - maintenance
KW - heating economy
KW - houses
M3 - Report
SN - 951-38- 2454-3
T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita
BT - Energiansäästötoimenpiteiden kannattavuus asuinrakennuksissa
PB - VTT Technical Research Centre of Finland
CY - Espoo
ER -