Energiansäästötoimenpiteiden kannattavuus asuinrakennuksissa

Lars-Olof Rejström, Ulf Blomberg

Research output: Book/ReportReportProfessional

Abstract

Energiansäästöinvestointien säästövaikutusta ja kannattavuutta vanhoissa asuinrakennuksissa tutkittiin talotyypeittäin ja energiansäästötapojen mukaan. Tutkimusaineisto kerättiin postikyselyllä rakennuksista, joihin oli myonnetty valtion energiansäästöavustusta. Kyselylomakkeita lähetettiin yhteensä 3 560, joista puolet palautettiin täytettyinä. Omakotitaloissa yleisimmät tavat säästää energiaa olivat yläpohjan lisäeristäminen, termostaattisten patteriventtiilien asentaminen ja kolmannen lasin lisääminen ikkunoihin. Rivitaloissa tenmostaattisten patteriventtiilien asentaminen oli yleisintä. Kerrostaloissa oli yleisintä asentaa termostaattiset patteriventtiilit ja liittyä kaukolämpöverkkoon. Noin kolmanneksessa kohteista samat korjaukset olisi tehty samana vuonna, vaikka avustusta ei olisi myönnetty. Ainoastaan hieman yli 1 % vastaajista ilmoitti, ettei korjausta olisi lainkaan tehty ilman avustusta. Avustus peitti keskimäärin 31 % korjauskustannuksista. Tutkimuksessa kerättiin energiankulutustietoja myös asuinrakennuksista, joissa mi-tään varsinaisia energiansäästötoimenpiteitä ei ollut tehty. Näiden vertailutietojen perusteella olisi energiankulutus tutkimusaineistoon kuuluvissa rakennuksissa muuttuneiden käyttötottumusten ansiosta pienentynyt 2 % vuosittain, vaikka mitään energiansäästötoimenpiteitä ei olisi tehtykään. Kun tämä otetsan huumioon, on energiankulutus korjausten ansiosta kerrostaloissa pienentynyt 14,0 %, rivitaloissa 13,9 % ja omakotitaloissa 10,2 %. Korjausten kannattavuus laskettiin energiansäästöjen ja vastaajien ilmoittamien korjausten kokonaiskustannusten perusteella. Investoinnin sisäisen koron mediaaniarvo on kerrostaloissa 30,8 %, rivitaloissa 27,5 % ja omakotitaloissa 8,1 %. Takaisinmaksuajan mediaaniarvo on kerrostaloissa 3,0 vuotta, rivitaloissa 3,6 vuotta ja omakotitaloissa 9,7 vuotta. Kannattavimmat muutokset olivat kaukolämpöverkkoon liittyminen, termostaattisten patteriventtiilien asentaminen ja kolmannen lasin lisääminen ikkunoihin. Selvästi kannattamatonta energiansäästomielessä oli ainoastaan seinien lisäeristäminen.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages118
ISBN (Print)951-38- 2454-3
Publication statusPublished - 1986
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

NameTiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus
PublisherVTT
Volume583

Keywords

  • buildings
  • renovating
  • energy saving
  • economic analysis
  • maintenance
  • heating economy
  • houses

Cite this

Rejström, L-O., & Blomberg, U. (1986). Energiansäästötoimenpiteiden kannattavuus asuinrakennuksissa. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, No. 583
Rejström, Lars-Olof ; Blomberg, Ulf. / Energiansäästötoimenpiteiden kannattavuus asuinrakennuksissa. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1986. 118 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 583).
@book{ed7fee67f59b4e64873c6d57bbc01b53,
title = "Energians{\"a}{\"a}st{\"o}toimenpiteiden kannattavuus asuinrakennuksissa",
abstract = "Energians{\"a}{\"a}st{\"o}investointien s{\"a}{\"a}st{\"o}vaikutusta ja kannattavuutta vanhoissa asuinrakennuksissa tutkittiin talotyypeitt{\"a}in ja energians{\"a}{\"a}st{\"o}tapojen mukaan. Tutkimusaineisto ker{\"a}ttiin postikyselyll{\"a} rakennuksista, joihin oli myonnetty valtion energians{\"a}{\"a}st{\"o}avustusta. Kyselylomakkeita l{\"a}hetettiin yhteens{\"a} 3 560, joista puolet palautettiin t{\"a}ytettyin{\"a}. Omakotitaloissa yleisimm{\"a}t tavat s{\"a}{\"a}st{\"a}{\"a} energiaa olivat yl{\"a}pohjan lis{\"a}erist{\"a}minen, termostaattisten patteriventtiilien asentaminen ja kolmannen lasin lis{\"a}{\"a}minen ikkunoihin. Rivitaloissa tenmostaattisten patteriventtiilien asentaminen oli yleisint{\"a}. Kerrostaloissa oli yleisint{\"a} asentaa termostaattiset patteriventtiilit ja liitty{\"a} kaukol{\"a}mp{\"o}verkkoon. Noin kolmanneksessa kohteista samat korjaukset olisi tehty samana vuonna, vaikka avustusta ei olisi my{\"o}nnetty. Ainoastaan hieman yli 1 {\%} vastaajista ilmoitti, ettei korjausta olisi lainkaan tehty ilman avustusta. Avustus peitti keskim{\"a}{\"a}rin 31 {\%} korjauskustannuksista. Tutkimuksessa ker{\"a}ttiin energiankulutustietoja my{\"o}s asuinrakennuksista, joissa mi-t{\"a}{\"a}n varsinaisia energians{\"a}{\"a}st{\"o}toimenpiteit{\"a} ei ollut tehty. N{\"a}iden vertailutietojen perusteella olisi energiankulutus tutkimusaineistoon kuuluvissa rakennuksissa muuttuneiden k{\"a}ytt{\"o}tottumusten ansiosta pienentynyt 2 {\%} vuosittain, vaikka mit{\"a}{\"a}n energians{\"a}{\"a}st{\"o}toimenpiteit{\"a} ei olisi tehtyk{\"a}{\"a}n. Kun t{\"a}m{\"a} otetsan huumioon, on energiankulutus korjausten ansiosta kerrostaloissa pienentynyt 14,0 {\%}, rivitaloissa 13,9 {\%} ja omakotitaloissa 10,2 {\%}. Korjausten kannattavuus laskettiin energians{\"a}{\"a}st{\"o}jen ja vastaajien ilmoittamien korjausten kokonaiskustannusten perusteella. Investoinnin sis{\"a}isen koron mediaaniarvo on kerrostaloissa 30,8 {\%}, rivitaloissa 27,5 {\%} ja omakotitaloissa 8,1 {\%}. Takaisinmaksuajan mediaaniarvo on kerrostaloissa 3,0 vuotta, rivitaloissa 3,6 vuotta ja omakotitaloissa 9,7 vuotta. Kannattavimmat muutokset olivat kaukol{\"a}mp{\"o}verkkoon liittyminen, termostaattisten patteriventtiilien asentaminen ja kolmannen lasin lis{\"a}{\"a}minen ikkunoihin. Selv{\"a}sti kannattamatonta energians{\"a}{\"a}stomieless{\"a} oli ainoastaan seinien lis{\"a}erist{\"a}minen.",
keywords = "buildings, renovating, energy saving, economic analysis, maintenance, heating economy, houses",
author = "Lars-Olof Rejstr{\"o}m and Ulf Blomberg",
year = "1986",
language = "Finnish",
isbn = "951-38- 2454-3",
series = "Tiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
address = "Finland",

}

Rejström, L-O & Blomberg, U 1986, Energiansäästötoimenpiteiden kannattavuus asuinrakennuksissa. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, no. 583, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Energiansäästötoimenpiteiden kannattavuus asuinrakennuksissa. / Rejström, Lars-Olof; Blomberg, Ulf.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1986. 118 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 583).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Energiansäästötoimenpiteiden kannattavuus asuinrakennuksissa

AU - Rejström, Lars-Olof

AU - Blomberg, Ulf

PY - 1986

Y1 - 1986

N2 - Energiansäästöinvestointien säästövaikutusta ja kannattavuutta vanhoissa asuinrakennuksissa tutkittiin talotyypeittäin ja energiansäästötapojen mukaan. Tutkimusaineisto kerättiin postikyselyllä rakennuksista, joihin oli myonnetty valtion energiansäästöavustusta. Kyselylomakkeita lähetettiin yhteensä 3 560, joista puolet palautettiin täytettyinä. Omakotitaloissa yleisimmät tavat säästää energiaa olivat yläpohjan lisäeristäminen, termostaattisten patteriventtiilien asentaminen ja kolmannen lasin lisääminen ikkunoihin. Rivitaloissa tenmostaattisten patteriventtiilien asentaminen oli yleisintä. Kerrostaloissa oli yleisintä asentaa termostaattiset patteriventtiilit ja liittyä kaukolämpöverkkoon. Noin kolmanneksessa kohteista samat korjaukset olisi tehty samana vuonna, vaikka avustusta ei olisi myönnetty. Ainoastaan hieman yli 1 % vastaajista ilmoitti, ettei korjausta olisi lainkaan tehty ilman avustusta. Avustus peitti keskimäärin 31 % korjauskustannuksista. Tutkimuksessa kerättiin energiankulutustietoja myös asuinrakennuksista, joissa mi-tään varsinaisia energiansäästötoimenpiteitä ei ollut tehty. Näiden vertailutietojen perusteella olisi energiankulutus tutkimusaineistoon kuuluvissa rakennuksissa muuttuneiden käyttötottumusten ansiosta pienentynyt 2 % vuosittain, vaikka mitään energiansäästötoimenpiteitä ei olisi tehtykään. Kun tämä otetsan huumioon, on energiankulutus korjausten ansiosta kerrostaloissa pienentynyt 14,0 %, rivitaloissa 13,9 % ja omakotitaloissa 10,2 %. Korjausten kannattavuus laskettiin energiansäästöjen ja vastaajien ilmoittamien korjausten kokonaiskustannusten perusteella. Investoinnin sisäisen koron mediaaniarvo on kerrostaloissa 30,8 %, rivitaloissa 27,5 % ja omakotitaloissa 8,1 %. Takaisinmaksuajan mediaaniarvo on kerrostaloissa 3,0 vuotta, rivitaloissa 3,6 vuotta ja omakotitaloissa 9,7 vuotta. Kannattavimmat muutokset olivat kaukolämpöverkkoon liittyminen, termostaattisten patteriventtiilien asentaminen ja kolmannen lasin lisääminen ikkunoihin. Selvästi kannattamatonta energiansäästomielessä oli ainoastaan seinien lisäeristäminen.

AB - Energiansäästöinvestointien säästövaikutusta ja kannattavuutta vanhoissa asuinrakennuksissa tutkittiin talotyypeittäin ja energiansäästötapojen mukaan. Tutkimusaineisto kerättiin postikyselyllä rakennuksista, joihin oli myonnetty valtion energiansäästöavustusta. Kyselylomakkeita lähetettiin yhteensä 3 560, joista puolet palautettiin täytettyinä. Omakotitaloissa yleisimmät tavat säästää energiaa olivat yläpohjan lisäeristäminen, termostaattisten patteriventtiilien asentaminen ja kolmannen lasin lisääminen ikkunoihin. Rivitaloissa tenmostaattisten patteriventtiilien asentaminen oli yleisintä. Kerrostaloissa oli yleisintä asentaa termostaattiset patteriventtiilit ja liittyä kaukolämpöverkkoon. Noin kolmanneksessa kohteista samat korjaukset olisi tehty samana vuonna, vaikka avustusta ei olisi myönnetty. Ainoastaan hieman yli 1 % vastaajista ilmoitti, ettei korjausta olisi lainkaan tehty ilman avustusta. Avustus peitti keskimäärin 31 % korjauskustannuksista. Tutkimuksessa kerättiin energiankulutustietoja myös asuinrakennuksista, joissa mi-tään varsinaisia energiansäästötoimenpiteitä ei ollut tehty. Näiden vertailutietojen perusteella olisi energiankulutus tutkimusaineistoon kuuluvissa rakennuksissa muuttuneiden käyttötottumusten ansiosta pienentynyt 2 % vuosittain, vaikka mitään energiansäästötoimenpiteitä ei olisi tehtykään. Kun tämä otetsan huumioon, on energiankulutus korjausten ansiosta kerrostaloissa pienentynyt 14,0 %, rivitaloissa 13,9 % ja omakotitaloissa 10,2 %. Korjausten kannattavuus laskettiin energiansäästöjen ja vastaajien ilmoittamien korjausten kokonaiskustannusten perusteella. Investoinnin sisäisen koron mediaaniarvo on kerrostaloissa 30,8 %, rivitaloissa 27,5 % ja omakotitaloissa 8,1 %. Takaisinmaksuajan mediaaniarvo on kerrostaloissa 3,0 vuotta, rivitaloissa 3,6 vuotta ja omakotitaloissa 9,7 vuotta. Kannattavimmat muutokset olivat kaukolämpöverkkoon liittyminen, termostaattisten patteriventtiilien asentaminen ja kolmannen lasin lisääminen ikkunoihin. Selvästi kannattamatonta energiansäästomielessä oli ainoastaan seinien lisäeristäminen.

KW - buildings

KW - renovating

KW - energy saving

KW - economic analysis

KW - maintenance

KW - heating economy

KW - houses

M3 - Report

SN - 951-38- 2454-3

T3 - Tiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus

BT - Energiansäästötoimenpiteiden kannattavuus asuinrakennuksissa

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Rejström L-O, Blomberg U. Energiansäästötoimenpiteiden kannattavuus asuinrakennuksissa. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1986. 118 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 583).