Energiantuotannon valmisteverotuksen kehittäminen Suomessa: Vero-ohjauksen arviointia hiilineutraalisuustavoitteen näkökulmasta

Tiina Koljonen, Marita Laukkanen, Markku Ollikainen, Antti Lehtilä, Essi Eerola, Göran Koreneff, Evangelos Kyritsis, Tomi J. Lindroos, Kimmo Ollikka, Esa Pursiheimo, Miika Rämä, Hanne Siikavirta

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Energiantuotannon valmisteverotuksen kehittäminen Suomessa -selvityksen tavoitteena oli arvioida, miten energiaverotusta, päästökauppaa ja muita ilmastopolitiikan ohjauskeinoja yhteen sovittamalla tuetaan Suomen siirtymistä hiilineutraaliuteen vuoteen 2045 mennessä siten, että energiantuotanto olisi 95 prosenttisesti päästötön vuonna 2040. VTT:n, VATT:n ja Helsingin yliopiston laatimassa raportissa tarkastellaan päästöohjauksen sääntelyn nykytilaa, nykyisen verorakenteen ja ohjauksen riittävyyttä, muiden ohjauskeinojen toimivuutta sekä arvioidaan, mitkä olisivat kustannustehokkaat ja vaikuttavimmat toimet tulevaisuudessa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Työn tarkastelut rajattiin sähkön ja lämmöntuotannon kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen mukaan lukien yhdyskuntien ja teollisuuden keskitetty energiantuotanto. Tarkasteluissa olivat mukana energiaverot, energiatuet ja energiaverojen palautukset.
Tarkasteluihin ei kuitenkaan sisältynyt liikennepolttoaineiden verotus.

Keskeisinä johtopäätöksinä voidaan esittää:
• Nykytoimilla ei saavuteta tehtävänannossa asetettua hiilineutraalisuustavoitetta vuodelle 2045 eikä energiantuotannon 95 prosenttista päästöttömyyttä vuonna 2040. Lisäksi tulee huomioida, että nykytoimien osalta mallilaskelmat tehtiin reaalisina vuoden 2019 euroina, joten lähtökohtana oli, että nykyisiinkin verotasoihin tehtäisiin inflaatiokorjaukset.
• Polttoaineverojen yhdenmukaistamisella (l. turpeen ja CHP-verotukien sekä teollisuuden ja maatalouden energiaverotukien poisto fossiilisten polttoaineiden osalta) saavutetaan suurimmat KHK-päästöjen vähennykset. Jos päästöoikeuden hinta on korkeintaan 25 €/t CO2 tason, energiantuotannon 95 % päästöttömyystavoitteen saavuttaminen edellyttää lisäksi asteittaista polttoaineverojen korottamista tai muita päästöohjaustoimia, kuten päästöoikeuskaupan lattiahintaa.
• Polttoaineverojen yhdenmukaistamisella ja energiaverojen palautusten poistolla on myös positiivinen vaikutus valtion verotuottoihin nykytasoon verrattuna vuoteen 2030 asti. Tämän jälkeen verotuotot laskevat, kun fossiiliset polttoaineet korvautuvat muilla
energialähteillä.
• Teollisuuden, kaupan, palveluiden ja maataloussektorin sähköveron alentamisella EU:n asettamalle minimitasolle saavutettiin vain vähäiset suorat vaikutukset KHKpäästöihin, kun valtiontulojen alenema oli yli 0,5 mrd €.
Original languageFinnish
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages101
ISBN (Electronic)978-951-38-8714-8
DOIs
Publication statusPublished - 2019
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

SeriesVTT Technology
Number359
ISSN2242-1211

Cite this

Koljonen, Tiina ; Laukkanen, Marita ; Ollikainen, Markku ; Lehtilä, Antti ; Eerola, Essi ; Koreneff, Göran ; Kyritsis, Evangelos ; Lindroos, Tomi J. ; Ollikka, Kimmo ; Pursiheimo, Esa ; Rämä, Miika ; Siikavirta, Hanne. / Energiantuotannon valmisteverotuksen kehittäminen Suomessa : Vero-ohjauksen arviointia hiilineutraalisuustavoitteen näkökulmasta. VTT Technical Research Centre of Finland, 2019. 101 p. (VTT Technology; No. 359).
@book{c64f634156eb4c3aa28167ca56a06ad7,
title = "Energiantuotannon valmisteverotuksen kehitt{\"a}minen Suomessa: Vero-ohjauksen arviointia hiilineutraalisuustavoitteen n{\"a}k{\"o}kulmasta",
abstract = "Energiantuotannon valmisteverotuksen kehitt{\"a}minen Suomessa -selvityksen tavoitteena oli arvioida, miten energiaverotusta, p{\"a}{\"a}st{\"o}kauppaa ja muita ilmastopolitiikan ohjauskeinoja yhteen sovittamalla tuetaan Suomen siirtymist{\"a} hiilineutraaliuteen vuoteen 2045 menness{\"a} siten, ett{\"a} energiantuotanto olisi 95 prosenttisesti p{\"a}{\"a}st{\"o}t{\"o}n vuonna 2040. VTT:n, VATT:n ja Helsingin yliopiston laatimassa raportissa tarkastellaan p{\"a}{\"a}st{\"o}ohjauksen s{\"a}{\"a}ntelyn nykytilaa, nykyisen verorakenteen ja ohjauksen riitt{\"a}vyytt{\"a}, muiden ohjauskeinojen toimivuutta sek{\"a} arvioidaan, mitk{\"a} olisivat kustannustehokkaat ja vaikuttavimmat toimet tulevaisuudessa kasvihuonekaasup{\"a}{\"a}st{\"o}jen v{\"a}hent{\"a}miseksi. Ty{\"o}n tarkastelut rajattiin s{\"a}hk{\"o}n ja l{\"a}mm{\"o}ntuotannon kasvihuonekaasup{\"a}{\"a}st{\"o}jen v{\"a}hent{\"a}miseen mukaan lukien yhdyskuntien ja teollisuuden keskitetty energiantuotanto. Tarkasteluissa olivat mukana energiaverot, energiatuet ja energiaverojen palautukset.Tarkasteluihin ei kuitenkaan sis{\"a}ltynyt liikennepolttoaineiden verotus.Keskeisin{\"a} johtop{\"a}{\"a}t{\"o}ksin{\"a} voidaan esitt{\"a}{\"a}:• Nykytoimilla ei saavuteta teht{\"a}v{\"a}nannossa asetettua hiilineutraalisuustavoitetta vuodelle 2045 eik{\"a} energiantuotannon 95 prosenttista p{\"a}{\"a}st{\"o}tt{\"o}myytt{\"a} vuonna 2040. Lis{\"a}ksi tulee huomioida, ett{\"a} nykytoimien osalta mallilaskelmat tehtiin reaalisina vuoden 2019 euroina, joten l{\"a}ht{\"o}kohtana oli, ett{\"a} nykyisiinkin verotasoihin teht{\"a}isiin inflaatiokorjaukset.• Polttoaineverojen yhdenmukaistamisella (l. turpeen ja CHP-verotukien sek{\"a} teollisuuden ja maatalouden energiaverotukien poisto fossiilisten polttoaineiden osalta) saavutetaan suurimmat KHK-p{\"a}{\"a}st{\"o}jen v{\"a}hennykset. Jos p{\"a}{\"a}st{\"o}oikeuden hinta on korkeintaan 25 €/t CO2 tason, energiantuotannon 95 {\%} p{\"a}{\"a}st{\"o}tt{\"o}myystavoitteen saavuttaminen edellytt{\"a}{\"a} lis{\"a}ksi asteittaista polttoaineverojen korottamista tai muita p{\"a}{\"a}st{\"o}ohjaustoimia, kuten p{\"a}{\"a}st{\"o}oikeuskaupan lattiahintaa.• Polttoaineverojen yhdenmukaistamisella ja energiaverojen palautusten poistolla on my{\"o}s positiivinen vaikutus valtion verotuottoihin nykytasoon verrattuna vuoteen 2030 asti. T{\"a}m{\"a}n j{\"a}lkeen verotuotot laskevat, kun fossiiliset polttoaineet korvautuvat muillaenergial{\"a}hteill{\"a}.• Teollisuuden, kaupan, palveluiden ja maataloussektorin s{\"a}hk{\"o}veron alentamisella EU:n asettamalle minimitasolle saavutettiin vain v{\"a}h{\"a}iset suorat vaikutukset KHKp{\"a}{\"a}st{\"o}ihin, kun valtiontulojen alenema oli yli 0,5 mrd €.",
author = "Tiina Koljonen and Marita Laukkanen and Markku Ollikainen and Antti Lehtil{\"a} and Essi Eerola and G{\"o}ran Koreneff and Evangelos Kyritsis and Lindroos, {Tomi J.} and Kimmo Ollikka and Esa Pursiheimo and Miika R{\"a}m{\"a} and Hanne Siikavirta",
year = "2019",
doi = "10.32040/2242-122X.2019.T359",
language = "Finnish",
series = "VTT Technology",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "359",
address = "Finland",

}

Energiantuotannon valmisteverotuksen kehittäminen Suomessa : Vero-ohjauksen arviointia hiilineutraalisuustavoitteen näkökulmasta. / Koljonen, Tiina; Laukkanen, Marita; Ollikainen, Markku; Lehtilä, Antti; Eerola, Essi; Koreneff, Göran; Kyritsis, Evangelos; Lindroos, Tomi J.; Ollikka, Kimmo; Pursiheimo, Esa; Rämä, Miika; Siikavirta, Hanne.

VTT Technical Research Centre of Finland, 2019. 101 p. (VTT Technology; No. 359).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Energiantuotannon valmisteverotuksen kehittäminen Suomessa

T2 - Vero-ohjauksen arviointia hiilineutraalisuustavoitteen näkökulmasta

AU - Koljonen, Tiina

AU - Laukkanen, Marita

AU - Ollikainen, Markku

AU - Lehtilä, Antti

AU - Eerola, Essi

AU - Koreneff, Göran

AU - Kyritsis, Evangelos

AU - Lindroos, Tomi J.

AU - Ollikka, Kimmo

AU - Pursiheimo, Esa

AU - Rämä, Miika

AU - Siikavirta, Hanne

PY - 2019

Y1 - 2019

N2 - Energiantuotannon valmisteverotuksen kehittäminen Suomessa -selvityksen tavoitteena oli arvioida, miten energiaverotusta, päästökauppaa ja muita ilmastopolitiikan ohjauskeinoja yhteen sovittamalla tuetaan Suomen siirtymistä hiilineutraaliuteen vuoteen 2045 mennessä siten, että energiantuotanto olisi 95 prosenttisesti päästötön vuonna 2040. VTT:n, VATT:n ja Helsingin yliopiston laatimassa raportissa tarkastellaan päästöohjauksen sääntelyn nykytilaa, nykyisen verorakenteen ja ohjauksen riittävyyttä, muiden ohjauskeinojen toimivuutta sekä arvioidaan, mitkä olisivat kustannustehokkaat ja vaikuttavimmat toimet tulevaisuudessa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Työn tarkastelut rajattiin sähkön ja lämmöntuotannon kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen mukaan lukien yhdyskuntien ja teollisuuden keskitetty energiantuotanto. Tarkasteluissa olivat mukana energiaverot, energiatuet ja energiaverojen palautukset.Tarkasteluihin ei kuitenkaan sisältynyt liikennepolttoaineiden verotus.Keskeisinä johtopäätöksinä voidaan esittää:• Nykytoimilla ei saavuteta tehtävänannossa asetettua hiilineutraalisuustavoitetta vuodelle 2045 eikä energiantuotannon 95 prosenttista päästöttömyyttä vuonna 2040. Lisäksi tulee huomioida, että nykytoimien osalta mallilaskelmat tehtiin reaalisina vuoden 2019 euroina, joten lähtökohtana oli, että nykyisiinkin verotasoihin tehtäisiin inflaatiokorjaukset.• Polttoaineverojen yhdenmukaistamisella (l. turpeen ja CHP-verotukien sekä teollisuuden ja maatalouden energiaverotukien poisto fossiilisten polttoaineiden osalta) saavutetaan suurimmat KHK-päästöjen vähennykset. Jos päästöoikeuden hinta on korkeintaan 25 €/t CO2 tason, energiantuotannon 95 % päästöttömyystavoitteen saavuttaminen edellyttää lisäksi asteittaista polttoaineverojen korottamista tai muita päästöohjaustoimia, kuten päästöoikeuskaupan lattiahintaa.• Polttoaineverojen yhdenmukaistamisella ja energiaverojen palautusten poistolla on myös positiivinen vaikutus valtion verotuottoihin nykytasoon verrattuna vuoteen 2030 asti. Tämän jälkeen verotuotot laskevat, kun fossiiliset polttoaineet korvautuvat muillaenergialähteillä.• Teollisuuden, kaupan, palveluiden ja maataloussektorin sähköveron alentamisella EU:n asettamalle minimitasolle saavutettiin vain vähäiset suorat vaikutukset KHKpäästöihin, kun valtiontulojen alenema oli yli 0,5 mrd €.

AB - Energiantuotannon valmisteverotuksen kehittäminen Suomessa -selvityksen tavoitteena oli arvioida, miten energiaverotusta, päästökauppaa ja muita ilmastopolitiikan ohjauskeinoja yhteen sovittamalla tuetaan Suomen siirtymistä hiilineutraaliuteen vuoteen 2045 mennessä siten, että energiantuotanto olisi 95 prosenttisesti päästötön vuonna 2040. VTT:n, VATT:n ja Helsingin yliopiston laatimassa raportissa tarkastellaan päästöohjauksen sääntelyn nykytilaa, nykyisen verorakenteen ja ohjauksen riittävyyttä, muiden ohjauskeinojen toimivuutta sekä arvioidaan, mitkä olisivat kustannustehokkaat ja vaikuttavimmat toimet tulevaisuudessa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Työn tarkastelut rajattiin sähkön ja lämmöntuotannon kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen mukaan lukien yhdyskuntien ja teollisuuden keskitetty energiantuotanto. Tarkasteluissa olivat mukana energiaverot, energiatuet ja energiaverojen palautukset.Tarkasteluihin ei kuitenkaan sisältynyt liikennepolttoaineiden verotus.Keskeisinä johtopäätöksinä voidaan esittää:• Nykytoimilla ei saavuteta tehtävänannossa asetettua hiilineutraalisuustavoitetta vuodelle 2045 eikä energiantuotannon 95 prosenttista päästöttömyyttä vuonna 2040. Lisäksi tulee huomioida, että nykytoimien osalta mallilaskelmat tehtiin reaalisina vuoden 2019 euroina, joten lähtökohtana oli, että nykyisiinkin verotasoihin tehtäisiin inflaatiokorjaukset.• Polttoaineverojen yhdenmukaistamisella (l. turpeen ja CHP-verotukien sekä teollisuuden ja maatalouden energiaverotukien poisto fossiilisten polttoaineiden osalta) saavutetaan suurimmat KHK-päästöjen vähennykset. Jos päästöoikeuden hinta on korkeintaan 25 €/t CO2 tason, energiantuotannon 95 % päästöttömyystavoitteen saavuttaminen edellyttää lisäksi asteittaista polttoaineverojen korottamista tai muita päästöohjaustoimia, kuten päästöoikeuskaupan lattiahintaa.• Polttoaineverojen yhdenmukaistamisella ja energiaverojen palautusten poistolla on myös positiivinen vaikutus valtion verotuottoihin nykytasoon verrattuna vuoteen 2030 asti. Tämän jälkeen verotuotot laskevat, kun fossiiliset polttoaineet korvautuvat muillaenergialähteillä.• Teollisuuden, kaupan, palveluiden ja maataloussektorin sähköveron alentamisella EU:n asettamalle minimitasolle saavutettiin vain vähäiset suorat vaikutukset KHKpäästöihin, kun valtiontulojen alenema oli yli 0,5 mrd €.

U2 - 10.32040/2242-122X.2019.T359

DO - 10.32040/2242-122X.2019.T359

M3 - Report

T3 - VTT Technology

BT - Energiantuotannon valmisteverotuksen kehittäminen Suomessa

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

ER -