Energiantuotannon valmisteverotuksen kehittäminen Suomessa: Vero-ohjauksen arviointia hiilineutraalisuustavoitteen näkökulmasta

Tiina Koljonen, Marita Laukkanen, Markku Ollikainen, Antti Lehtilä, Essi Eerola, Göran Koreneff, Evangelos Kyritsis, Tomi J. Lindroos, Kimmo Ollikka, Esa Pursiheimo, Miika Rämä, Hanne Siikavirta

    Research output: Book/ReportReport

    Abstract

    Energiantuotannon valmisteverotuksen kehittäminen Suomessa -selvityksen tavoitteena oli arvioida, miten energiaverotusta, päästökauppaa ja muita ilmastopolitiikan ohjauskeinoja yhteen sovittamalla tuetaan Suomen siirtymistä hiilineutraaliuteen vuoteen 2045 mennessä siten, että energiantuotanto olisi 95 prosenttisesti päästötön vuonna 2040. VTT:n, VATT:n ja Helsingin yliopiston laatimassa raportissa tarkastellaan päästöohjauksen sääntelyn nykytilaa, nykyisen verorakenteen ja ohjauksen riittävyyttä, muiden ohjauskeinojen toimivuutta sekä arvioidaan, mitkä olisivat kustannustehokkaat ja vaikuttavimmat toimet tulevaisuudessa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Työn tarkastelut rajattiin sähkön ja lämmöntuotannon kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen mukaan lukien yhdyskuntien ja teollisuuden keskitetty energiantuotanto. Tarkasteluissa olivat mukana energiaverot, energiatuet ja energiaverojen palautukset.
    Tarkasteluihin ei kuitenkaan sisältynyt liikennepolttoaineiden verotus.

    Keskeisinä johtopäätöksinä voidaan esittää:
    • Nykytoimilla ei saavuteta tehtävänannossa asetettua hiilineutraalisuustavoitetta vuodelle 2045 eikä energiantuotannon 95 prosenttista päästöttömyyttä vuonna 2040. Lisäksi tulee huomioida, että nykytoimien osalta mallilaskelmat tehtiin reaalisina vuoden 2019 euroina, joten lähtökohtana oli, että nykyisiinkin verotasoihin tehtäisiin inflaatiokorjaukset.
    • Polttoaineverojen yhdenmukaistamisella (l. turpeen ja CHP-verotukien sekä teollisuuden ja maatalouden energiaverotukien poisto fossiilisten polttoaineiden osalta) saavutetaan suurimmat KHK-päästöjen vähennykset. Jos päästöoikeuden hinta on korkeintaan 25 €/t CO2 tason, energiantuotannon 95 % päästöttömyystavoitteen saavuttaminen edellyttää lisäksi asteittaista polttoaineverojen korottamista tai muita päästöohjaustoimia, kuten päästöoikeuskaupan lattiahintaa.
    • Polttoaineverojen yhdenmukaistamisella ja energiaverojen palautusten poistolla on myös positiivinen vaikutus valtion verotuottoihin nykytasoon verrattuna vuoteen 2030 asti. Tämän jälkeen verotuotot laskevat, kun fossiiliset polttoaineet korvautuvat muilla
    energialähteillä.
    • Teollisuuden, kaupan, palveluiden ja maataloussektorin sähköveron alentamisella EU:n asettamalle minimitasolle saavutettiin vain vähäiset suorat vaikutukset KHKpäästöihin, kun valtiontulojen alenema oli yli 0,5 mrd €.
    Original languageFinnish
    PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
    Number of pages101
    ISBN (Electronic)978-951-38-8714-8
    DOIs
    Publication statusPublished - 2019
    MoE publication typeD4 Published development or research report or study

    Publication series

    SeriesVTT Technology
    Number359
    ISSN2242-1211

    Cite this

    Koljonen, Tiina ; Laukkanen, Marita ; Ollikainen, Markku ; Lehtilä, Antti ; Eerola, Essi ; Koreneff, Göran ; Kyritsis, Evangelos ; Lindroos, Tomi J. ; Ollikka, Kimmo ; Pursiheimo, Esa ; Rämä, Miika ; Siikavirta, Hanne. / Energiantuotannon valmisteverotuksen kehittäminen Suomessa : Vero-ohjauksen arviointia hiilineutraalisuustavoitteen näkökulmasta. VTT Technical Research Centre of Finland, 2019. 101 p. (VTT Technology; No. 359).
    @book{c64f634156eb4c3aa28167ca56a06ad7,
    title = "Energiantuotannon valmisteverotuksen kehitt{\"a}minen Suomessa: Vero-ohjauksen arviointia hiilineutraalisuustavoitteen n{\"a}k{\"o}kulmasta",
    abstract = "Energiantuotannon valmisteverotuksen kehitt{\"a}minen Suomessa -selvityksen tavoitteena oli arvioida, miten energiaverotusta, p{\"a}{\"a}st{\"o}kauppaa ja muita ilmastopolitiikan ohjauskeinoja yhteen sovittamalla tuetaan Suomen siirtymist{\"a} hiilineutraaliuteen vuoteen 2045 menness{\"a} siten, ett{\"a} energiantuotanto olisi 95 prosenttisesti p{\"a}{\"a}st{\"o}t{\"o}n vuonna 2040. VTT:n, VATT:n ja Helsingin yliopiston laatimassa raportissa tarkastellaan p{\"a}{\"a}st{\"o}ohjauksen s{\"a}{\"a}ntelyn nykytilaa, nykyisen verorakenteen ja ohjauksen riitt{\"a}vyytt{\"a}, muiden ohjauskeinojen toimivuutta sek{\"a} arvioidaan, mitk{\"a} olisivat kustannustehokkaat ja vaikuttavimmat toimet tulevaisuudessa kasvihuonekaasup{\"a}{\"a}st{\"o}jen v{\"a}hent{\"a}miseksi. Ty{\"o}n tarkastelut rajattiin s{\"a}hk{\"o}n ja l{\"a}mm{\"o}ntuotannon kasvihuonekaasup{\"a}{\"a}st{\"o}jen v{\"a}hent{\"a}miseen mukaan lukien yhdyskuntien ja teollisuuden keskitetty energiantuotanto. Tarkasteluissa olivat mukana energiaverot, energiatuet ja energiaverojen palautukset.Tarkasteluihin ei kuitenkaan sis{\"a}ltynyt liikennepolttoaineiden verotus.Keskeisin{\"a} johtop{\"a}{\"a}t{\"o}ksin{\"a} voidaan esitt{\"a}{\"a}:• Nykytoimilla ei saavuteta teht{\"a}v{\"a}nannossa asetettua hiilineutraalisuustavoitetta vuodelle 2045 eik{\"a} energiantuotannon 95 prosenttista p{\"a}{\"a}st{\"o}tt{\"o}myytt{\"a} vuonna 2040. Lis{\"a}ksi tulee huomioida, ett{\"a} nykytoimien osalta mallilaskelmat tehtiin reaalisina vuoden 2019 euroina, joten l{\"a}ht{\"o}kohtana oli, ett{\"a} nykyisiinkin verotasoihin teht{\"a}isiin inflaatiokorjaukset.• Polttoaineverojen yhdenmukaistamisella (l. turpeen ja CHP-verotukien sek{\"a} teollisuuden ja maatalouden energiaverotukien poisto fossiilisten polttoaineiden osalta) saavutetaan suurimmat KHK-p{\"a}{\"a}st{\"o}jen v{\"a}hennykset. Jos p{\"a}{\"a}st{\"o}oikeuden hinta on korkeintaan 25 €/t CO2 tason, energiantuotannon 95 {\%} p{\"a}{\"a}st{\"o}tt{\"o}myystavoitteen saavuttaminen edellytt{\"a}{\"a} lis{\"a}ksi asteittaista polttoaineverojen korottamista tai muita p{\"a}{\"a}st{\"o}ohjaustoimia, kuten p{\"a}{\"a}st{\"o}oikeuskaupan lattiahintaa.• Polttoaineverojen yhdenmukaistamisella ja energiaverojen palautusten poistolla on my{\"o}s positiivinen vaikutus valtion verotuottoihin nykytasoon verrattuna vuoteen 2030 asti. T{\"a}m{\"a}n j{\"a}lkeen verotuotot laskevat, kun fossiiliset polttoaineet korvautuvat muillaenergial{\"a}hteill{\"a}.• Teollisuuden, kaupan, palveluiden ja maataloussektorin s{\"a}hk{\"o}veron alentamisella EU:n asettamalle minimitasolle saavutettiin vain v{\"a}h{\"a}iset suorat vaikutukset KHKp{\"a}{\"a}st{\"o}ihin, kun valtiontulojen alenema oli yli 0,5 mrd €.",
    author = "Tiina Koljonen and Marita Laukkanen and Markku Ollikainen and Antti Lehtil{\"a} and Essi Eerola and G{\"o}ran Koreneff and Evangelos Kyritsis and Lindroos, {Tomi J.} and Kimmo Ollikka and Esa Pursiheimo and Miika R{\"a}m{\"a} and Hanne Siikavirta",
    year = "2019",
    doi = "10.32040/2242-122X.2019.T359",
    language = "Finnish",
    series = "VTT Technology",
    publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
    number = "359",
    address = "Finland",

    }

    Energiantuotannon valmisteverotuksen kehittäminen Suomessa : Vero-ohjauksen arviointia hiilineutraalisuustavoitteen näkökulmasta. / Koljonen, Tiina; Laukkanen, Marita; Ollikainen, Markku; Lehtilä, Antti; Eerola, Essi; Koreneff, Göran; Kyritsis, Evangelos; Lindroos, Tomi J.; Ollikka, Kimmo; Pursiheimo, Esa; Rämä, Miika; Siikavirta, Hanne.

    VTT Technical Research Centre of Finland, 2019. 101 p. (VTT Technology; No. 359).

    Research output: Book/ReportReport

    TY - BOOK

    T1 - Energiantuotannon valmisteverotuksen kehittäminen Suomessa

    T2 - Vero-ohjauksen arviointia hiilineutraalisuustavoitteen näkökulmasta

    AU - Koljonen, Tiina

    AU - Laukkanen, Marita

    AU - Ollikainen, Markku

    AU - Lehtilä, Antti

    AU - Eerola, Essi

    AU - Koreneff, Göran

    AU - Kyritsis, Evangelos

    AU - Lindroos, Tomi J.

    AU - Ollikka, Kimmo

    AU - Pursiheimo, Esa

    AU - Rämä, Miika

    AU - Siikavirta, Hanne

    PY - 2019

    Y1 - 2019

    N2 - Energiantuotannon valmisteverotuksen kehittäminen Suomessa -selvityksen tavoitteena oli arvioida, miten energiaverotusta, päästökauppaa ja muita ilmastopolitiikan ohjauskeinoja yhteen sovittamalla tuetaan Suomen siirtymistä hiilineutraaliuteen vuoteen 2045 mennessä siten, että energiantuotanto olisi 95 prosenttisesti päästötön vuonna 2040. VTT:n, VATT:n ja Helsingin yliopiston laatimassa raportissa tarkastellaan päästöohjauksen sääntelyn nykytilaa, nykyisen verorakenteen ja ohjauksen riittävyyttä, muiden ohjauskeinojen toimivuutta sekä arvioidaan, mitkä olisivat kustannustehokkaat ja vaikuttavimmat toimet tulevaisuudessa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Työn tarkastelut rajattiin sähkön ja lämmöntuotannon kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen mukaan lukien yhdyskuntien ja teollisuuden keskitetty energiantuotanto. Tarkasteluissa olivat mukana energiaverot, energiatuet ja energiaverojen palautukset.Tarkasteluihin ei kuitenkaan sisältynyt liikennepolttoaineiden verotus.Keskeisinä johtopäätöksinä voidaan esittää:• Nykytoimilla ei saavuteta tehtävänannossa asetettua hiilineutraalisuustavoitetta vuodelle 2045 eikä energiantuotannon 95 prosenttista päästöttömyyttä vuonna 2040. Lisäksi tulee huomioida, että nykytoimien osalta mallilaskelmat tehtiin reaalisina vuoden 2019 euroina, joten lähtökohtana oli, että nykyisiinkin verotasoihin tehtäisiin inflaatiokorjaukset.• Polttoaineverojen yhdenmukaistamisella (l. turpeen ja CHP-verotukien sekä teollisuuden ja maatalouden energiaverotukien poisto fossiilisten polttoaineiden osalta) saavutetaan suurimmat KHK-päästöjen vähennykset. Jos päästöoikeuden hinta on korkeintaan 25 €/t CO2 tason, energiantuotannon 95 % päästöttömyystavoitteen saavuttaminen edellyttää lisäksi asteittaista polttoaineverojen korottamista tai muita päästöohjaustoimia, kuten päästöoikeuskaupan lattiahintaa.• Polttoaineverojen yhdenmukaistamisella ja energiaverojen palautusten poistolla on myös positiivinen vaikutus valtion verotuottoihin nykytasoon verrattuna vuoteen 2030 asti. Tämän jälkeen verotuotot laskevat, kun fossiiliset polttoaineet korvautuvat muillaenergialähteillä.• Teollisuuden, kaupan, palveluiden ja maataloussektorin sähköveron alentamisella EU:n asettamalle minimitasolle saavutettiin vain vähäiset suorat vaikutukset KHKpäästöihin, kun valtiontulojen alenema oli yli 0,5 mrd €.

    AB - Energiantuotannon valmisteverotuksen kehittäminen Suomessa -selvityksen tavoitteena oli arvioida, miten energiaverotusta, päästökauppaa ja muita ilmastopolitiikan ohjauskeinoja yhteen sovittamalla tuetaan Suomen siirtymistä hiilineutraaliuteen vuoteen 2045 mennessä siten, että energiantuotanto olisi 95 prosenttisesti päästötön vuonna 2040. VTT:n, VATT:n ja Helsingin yliopiston laatimassa raportissa tarkastellaan päästöohjauksen sääntelyn nykytilaa, nykyisen verorakenteen ja ohjauksen riittävyyttä, muiden ohjauskeinojen toimivuutta sekä arvioidaan, mitkä olisivat kustannustehokkaat ja vaikuttavimmat toimet tulevaisuudessa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Työn tarkastelut rajattiin sähkön ja lämmöntuotannon kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen mukaan lukien yhdyskuntien ja teollisuuden keskitetty energiantuotanto. Tarkasteluissa olivat mukana energiaverot, energiatuet ja energiaverojen palautukset.Tarkasteluihin ei kuitenkaan sisältynyt liikennepolttoaineiden verotus.Keskeisinä johtopäätöksinä voidaan esittää:• Nykytoimilla ei saavuteta tehtävänannossa asetettua hiilineutraalisuustavoitetta vuodelle 2045 eikä energiantuotannon 95 prosenttista päästöttömyyttä vuonna 2040. Lisäksi tulee huomioida, että nykytoimien osalta mallilaskelmat tehtiin reaalisina vuoden 2019 euroina, joten lähtökohtana oli, että nykyisiinkin verotasoihin tehtäisiin inflaatiokorjaukset.• Polttoaineverojen yhdenmukaistamisella (l. turpeen ja CHP-verotukien sekä teollisuuden ja maatalouden energiaverotukien poisto fossiilisten polttoaineiden osalta) saavutetaan suurimmat KHK-päästöjen vähennykset. Jos päästöoikeuden hinta on korkeintaan 25 €/t CO2 tason, energiantuotannon 95 % päästöttömyystavoitteen saavuttaminen edellyttää lisäksi asteittaista polttoaineverojen korottamista tai muita päästöohjaustoimia, kuten päästöoikeuskaupan lattiahintaa.• Polttoaineverojen yhdenmukaistamisella ja energiaverojen palautusten poistolla on myös positiivinen vaikutus valtion verotuottoihin nykytasoon verrattuna vuoteen 2030 asti. Tämän jälkeen verotuotot laskevat, kun fossiiliset polttoaineet korvautuvat muillaenergialähteillä.• Teollisuuden, kaupan, palveluiden ja maataloussektorin sähköveron alentamisella EU:n asettamalle minimitasolle saavutettiin vain vähäiset suorat vaikutukset KHKpäästöihin, kun valtiontulojen alenema oli yli 0,5 mrd €.

    U2 - 10.32040/2242-122X.2019.T359

    DO - 10.32040/2242-122X.2019.T359

    M3 - Report

    T3 - VTT Technology

    BT - Energiantuotannon valmisteverotuksen kehittäminen Suomessa

    PB - VTT Technical Research Centre of Finland

    ER -