Energiavarojen vaikutus polttoainevalintoihin ja päästöihin

Pentti Leino, Pertti Kosunen, Janne Rauhamäki

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Työn tavoitteena oli selvittää voimalaitospolttoaineiden tulevaisuuden verovaihtoehtojen vaikutus eri polttoaineiden käyttömääriin ja syntyviin rikkidioksidi- (SO2), typenoksidi- (NOx), hiilidioksidi- (CO2) ja hiukkaspäästöihin. Työssä tarkasteltiin ensin Suomen energiaverotuksen kehittymistä. Tämän jälkeen selvitettiin energiantuotannon rakenne vuonna 1994. Tätä varten laadittiin laaja kattilatiedosto, joka kattaa noin 95 % Suomen energiantuotannon polttoaineiden kulutuksesta. Kattilatiedoston avulla laskettiin vuoden 1994 hiukkas-, SO2-, NOx- ja CO2-päästöt. Tulevaisuuden tarkasteluvuodeksi valittiin vuosi 2010, jonne kauppa- ja teollisuusministeriön laatimat primäärienergian kulutusarviot ulottuvat. Tulevaisuuden veromalleina tarkasteltiin neljää vaihtoehtoa. Ensimmäisessä vaihtoehdossa verotus olisi vuosien 1995 ja 1996 mukainen ja toisessa kuten 1.1.1997 alkaen. Jälkimmäinen vaihtoehto otettiin tarkasteluvaihtoehdoksi projektin myöhemmässä vaiheessa. Kolmannessa vaihtoehdossa EU-verojen suomalainen sovellus olisi täysimääräisenä voimassa eli verotus olisi tasolla, jolla raskaan polttoöljyn vero on 10 dollaria barrelilta. Neljännessä vaihtoehdossa polttoaineita ei verotettaisi lainkaan, vaan siirryttäisiin kulutuksen verotukseen. Kattilatiedoston ja kilpailukyvyn muutosten avulla selvitettiin, miten vuoden 2010 polttoaineiden kulutusjakauma muuttuisi eri veromalleilla. Eri verovaihtoehdot vaikuttavat eniten polttoturpeen ja maakaasun asemaan Suomessa. Jos polttoturpeen ja maakaasun kannalta edullinen EU-verovaihtoehto toteutuisi, lisättäisiin turvetuotantoalueiden määrää ja kasvatettaisiin maakaasun siirtoputkistokapasiteettia. Polttoturpeen kulutus kasvaisi 70 % ja maakaasun kulutus yli kaksinkertaiseksi vuoden 1995 tasoon verrattuna. Mikäli vuonna 2010 verot olisivat kuten 1.1.1997 alkaen, polttoturpeen kulutus säilyisi suunnilleen vuoden 1995 tasolla ja maakaasun kulutus kasvaisi noin 50 %. Jos kulutuksen verotusvaihtoehto toteutuisi, polttoturpeen kulutus laskisi melkein kolmanneksen ja maakaasun kulutus kasvaisi runsaan kolmanneksen vuoteen 1995 verrattuna. Eri verovaihtoehtojen vaikutus hiukkas- ja typenoksidipäästöihin on vähäinen. Tämä johtuu siitä, että uusia laitoksia koskevissa päästömääräyksissä ei ole kovin suuria eroja eri polttoaineiden kesken. Myöskään hiilidioksidipäästöjen erot eri verovaihtoehdoissa eivät ole kovin suuria. Ympäristön kannalta parhaan vaihtoehdon valintaa vaikeuttaa lisäksi se, että pienet erot eri päästökomponenttien kokonaispäästömäärissä menevät ristiin eri verovaihtoehtojen kesken. Ainoastaan rikkidioksidipäästöjen kohdalla verovaihtoehdolla on todellista merkitystä. Tällöin EU-verojen suomalaisen sovelluksen to-teutuessa rikkidioksidipäästöt kasvaisivat selvästi vähiten.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages98
ISBN (Electronic)951-38-5122-2
ISBN (Print)951-38-5121-4
Publication statusPublished - 1997
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

SeriesVTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes
Number1838
ISSN1235-0605

Fingerprint

taxes
energy

Keywords

  • taxes
  • energy consumption
  • electric power plants
  • fuels
  • air pollution

Cite this

Leino, P., Kosunen, P., & Rauhamäki, J. (1997). Energiavarojen vaikutus polttoainevalintoihin ja päästöihin. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, No. 1838
Leino, Pentti ; Kosunen, Pertti ; Rauhamäki, Janne. / Energiavarojen vaikutus polttoainevalintoihin ja päästöihin. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1997. 98 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1838).
@book{566e8caedafb4d08a7c9eef0b2622e4c,
title = "Energiavarojen vaikutus polttoainevalintoihin ja p{\"a}{\"a}st{\"o}ihin",
abstract = "Ty{\"o}n tavoitteena oli selvitt{\"a}{\"a} voimalaitospolttoaineiden tulevaisuuden verovaihtoehtojen vaikutus eri polttoaineiden k{\"a}ytt{\"o}m{\"a}{\"a}riin ja syntyviin rikkidioksidi- (SO2), typenoksidi- (NOx), hiilidioksidi- (CO2) ja hiukkasp{\"a}{\"a}st{\"o}ihin. Ty{\"o}ss{\"a} tarkasteltiin ensin Suomen energiaverotuksen kehittymist{\"a}. T{\"a}m{\"a}n j{\"a}lkeen selvitettiin energiantuotannon rakenne vuonna 1994. T{\"a}t{\"a} varten laadittiin laaja kattilatiedosto, joka kattaa noin 95 {\%} Suomen energiantuotannon polttoaineiden kulutuksesta. Kattilatiedoston avulla laskettiin vuoden 1994 hiukkas-, SO2-, NOx- ja CO2-p{\"a}{\"a}st{\"o}t. Tulevaisuuden tarkasteluvuodeksi valittiin vuosi 2010, jonne kauppa- ja teollisuusministeri{\"o}n laatimat prim{\"a}{\"a}rienergian kulutusarviot ulottuvat. Tulevaisuuden veromalleina tarkasteltiin nelj{\"a}{\"a} vaihtoehtoa. Ensimm{\"a}isess{\"a} vaihtoehdossa verotus olisi vuosien 1995 ja 1996 mukainen ja toisessa kuten 1.1.1997 alkaen. J{\"a}lkimm{\"a}inen vaihtoehto otettiin tarkasteluvaihtoehdoksi projektin my{\"o}hemm{\"a}ss{\"a} vaiheessa. Kolmannessa vaihtoehdossa EU-verojen suomalainen sovellus olisi t{\"a}ysim{\"a}{\"a}r{\"a}isen{\"a} voimassa eli verotus olisi tasolla, jolla raskaan poltto{\"o}ljyn vero on 10 dollaria barrelilta. Nelj{\"a}nness{\"a} vaihtoehdossa polttoaineita ei verotettaisi lainkaan, vaan siirrytt{\"a}isiin kulutuksen verotukseen. Kattilatiedoston ja kilpailukyvyn muutosten avulla selvitettiin, miten vuoden 2010 polttoaineiden kulutusjakauma muuttuisi eri veromalleilla. Eri verovaihtoehdot vaikuttavat eniten polttoturpeen ja maakaasun asemaan Suomessa. Jos polttoturpeen ja maakaasun kannalta edullinen EU-verovaihtoehto toteutuisi, lis{\"a}tt{\"a}isiin turvetuotantoalueiden m{\"a}{\"a}r{\"a}{\"a} ja kasvatettaisiin maakaasun siirtoputkistokapasiteettia. Polttoturpeen kulutus kasvaisi 70 {\%} ja maakaasun kulutus yli kaksinkertaiseksi vuoden 1995 tasoon verrattuna. Mik{\"a}li vuonna 2010 verot olisivat kuten 1.1.1997 alkaen, polttoturpeen kulutus s{\"a}ilyisi suunnilleen vuoden 1995 tasolla ja maakaasun kulutus kasvaisi noin 50 {\%}. Jos kulutuksen verotusvaihtoehto toteutuisi, polttoturpeen kulutus laskisi melkein kolmanneksen ja maakaasun kulutus kasvaisi runsaan kolmanneksen vuoteen 1995 verrattuna. Eri verovaihtoehtojen vaikutus hiukkas- ja typenoksidip{\"a}{\"a}st{\"o}ihin on v{\"a}h{\"a}inen. T{\"a}m{\"a} johtuu siit{\"a}, ett{\"a} uusia laitoksia koskevissa p{\"a}{\"a}st{\"o}m{\"a}{\"a}r{\"a}yksiss{\"a} ei ole kovin suuria eroja eri polttoaineiden kesken. My{\"o}sk{\"a}{\"a}n hiilidioksidip{\"a}{\"a}st{\"o}jen erot eri verovaihtoehdoissa eiv{\"a}t ole kovin suuria. Ymp{\"a}rist{\"o}n kannalta parhaan vaihtoehdon valintaa vaikeuttaa lis{\"a}ksi se, ett{\"a} pienet erot eri p{\"a}{\"a}st{\"o}komponenttien kokonaisp{\"a}{\"a}st{\"o}m{\"a}{\"a}riss{\"a} menev{\"a}t ristiin eri verovaihtoehtojen kesken. Ainoastaan rikkidioksidip{\"a}{\"a}st{\"o}jen kohdalla verovaihtoehdolla on todellista merkityst{\"a}. T{\"a}ll{\"o}in EU-verojen suomalaisen sovelluksen to-teutuessa rikkidioksidip{\"a}{\"a}st{\"o}t kasvaisivat selv{\"a}sti v{\"a}hiten.",
keywords = "taxes, energy consumption, electric power plants, fuels, air pollution",
author = "Pentti Leino and Pertti Kosunen and Janne Rauham{\"a}ki",
year = "1997",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-5121-4",
series = "VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "1838",
address = "Finland",

}

Leino, P, Kosunen, P & Rauhamäki, J 1997, Energiavarojen vaikutus polttoainevalintoihin ja päästöihin. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, no. 1838, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Energiavarojen vaikutus polttoainevalintoihin ja päästöihin. / Leino, Pentti; Kosunen, Pertti; Rauhamäki, Janne.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1997. 98 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1838).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Energiavarojen vaikutus polttoainevalintoihin ja päästöihin

AU - Leino, Pentti

AU - Kosunen, Pertti

AU - Rauhamäki, Janne

PY - 1997

Y1 - 1997

N2 - Työn tavoitteena oli selvittää voimalaitospolttoaineiden tulevaisuuden verovaihtoehtojen vaikutus eri polttoaineiden käyttömääriin ja syntyviin rikkidioksidi- (SO2), typenoksidi- (NOx), hiilidioksidi- (CO2) ja hiukkaspäästöihin. Työssä tarkasteltiin ensin Suomen energiaverotuksen kehittymistä. Tämän jälkeen selvitettiin energiantuotannon rakenne vuonna 1994. Tätä varten laadittiin laaja kattilatiedosto, joka kattaa noin 95 % Suomen energiantuotannon polttoaineiden kulutuksesta. Kattilatiedoston avulla laskettiin vuoden 1994 hiukkas-, SO2-, NOx- ja CO2-päästöt. Tulevaisuuden tarkasteluvuodeksi valittiin vuosi 2010, jonne kauppa- ja teollisuusministeriön laatimat primäärienergian kulutusarviot ulottuvat. Tulevaisuuden veromalleina tarkasteltiin neljää vaihtoehtoa. Ensimmäisessä vaihtoehdossa verotus olisi vuosien 1995 ja 1996 mukainen ja toisessa kuten 1.1.1997 alkaen. Jälkimmäinen vaihtoehto otettiin tarkasteluvaihtoehdoksi projektin myöhemmässä vaiheessa. Kolmannessa vaihtoehdossa EU-verojen suomalainen sovellus olisi täysimääräisenä voimassa eli verotus olisi tasolla, jolla raskaan polttoöljyn vero on 10 dollaria barrelilta. Neljännessä vaihtoehdossa polttoaineita ei verotettaisi lainkaan, vaan siirryttäisiin kulutuksen verotukseen. Kattilatiedoston ja kilpailukyvyn muutosten avulla selvitettiin, miten vuoden 2010 polttoaineiden kulutusjakauma muuttuisi eri veromalleilla. Eri verovaihtoehdot vaikuttavat eniten polttoturpeen ja maakaasun asemaan Suomessa. Jos polttoturpeen ja maakaasun kannalta edullinen EU-verovaihtoehto toteutuisi, lisättäisiin turvetuotantoalueiden määrää ja kasvatettaisiin maakaasun siirtoputkistokapasiteettia. Polttoturpeen kulutus kasvaisi 70 % ja maakaasun kulutus yli kaksinkertaiseksi vuoden 1995 tasoon verrattuna. Mikäli vuonna 2010 verot olisivat kuten 1.1.1997 alkaen, polttoturpeen kulutus säilyisi suunnilleen vuoden 1995 tasolla ja maakaasun kulutus kasvaisi noin 50 %. Jos kulutuksen verotusvaihtoehto toteutuisi, polttoturpeen kulutus laskisi melkein kolmanneksen ja maakaasun kulutus kasvaisi runsaan kolmanneksen vuoteen 1995 verrattuna. Eri verovaihtoehtojen vaikutus hiukkas- ja typenoksidipäästöihin on vähäinen. Tämä johtuu siitä, että uusia laitoksia koskevissa päästömääräyksissä ei ole kovin suuria eroja eri polttoaineiden kesken. Myöskään hiilidioksidipäästöjen erot eri verovaihtoehdoissa eivät ole kovin suuria. Ympäristön kannalta parhaan vaihtoehdon valintaa vaikeuttaa lisäksi se, että pienet erot eri päästökomponenttien kokonaispäästömäärissä menevät ristiin eri verovaihtoehtojen kesken. Ainoastaan rikkidioksidipäästöjen kohdalla verovaihtoehdolla on todellista merkitystä. Tällöin EU-verojen suomalaisen sovelluksen to-teutuessa rikkidioksidipäästöt kasvaisivat selvästi vähiten.

AB - Työn tavoitteena oli selvittää voimalaitospolttoaineiden tulevaisuuden verovaihtoehtojen vaikutus eri polttoaineiden käyttömääriin ja syntyviin rikkidioksidi- (SO2), typenoksidi- (NOx), hiilidioksidi- (CO2) ja hiukkaspäästöihin. Työssä tarkasteltiin ensin Suomen energiaverotuksen kehittymistä. Tämän jälkeen selvitettiin energiantuotannon rakenne vuonna 1994. Tätä varten laadittiin laaja kattilatiedosto, joka kattaa noin 95 % Suomen energiantuotannon polttoaineiden kulutuksesta. Kattilatiedoston avulla laskettiin vuoden 1994 hiukkas-, SO2-, NOx- ja CO2-päästöt. Tulevaisuuden tarkasteluvuodeksi valittiin vuosi 2010, jonne kauppa- ja teollisuusministeriön laatimat primäärienergian kulutusarviot ulottuvat. Tulevaisuuden veromalleina tarkasteltiin neljää vaihtoehtoa. Ensimmäisessä vaihtoehdossa verotus olisi vuosien 1995 ja 1996 mukainen ja toisessa kuten 1.1.1997 alkaen. Jälkimmäinen vaihtoehto otettiin tarkasteluvaihtoehdoksi projektin myöhemmässä vaiheessa. Kolmannessa vaihtoehdossa EU-verojen suomalainen sovellus olisi täysimääräisenä voimassa eli verotus olisi tasolla, jolla raskaan polttoöljyn vero on 10 dollaria barrelilta. Neljännessä vaihtoehdossa polttoaineita ei verotettaisi lainkaan, vaan siirryttäisiin kulutuksen verotukseen. Kattilatiedoston ja kilpailukyvyn muutosten avulla selvitettiin, miten vuoden 2010 polttoaineiden kulutusjakauma muuttuisi eri veromalleilla. Eri verovaihtoehdot vaikuttavat eniten polttoturpeen ja maakaasun asemaan Suomessa. Jos polttoturpeen ja maakaasun kannalta edullinen EU-verovaihtoehto toteutuisi, lisättäisiin turvetuotantoalueiden määrää ja kasvatettaisiin maakaasun siirtoputkistokapasiteettia. Polttoturpeen kulutus kasvaisi 70 % ja maakaasun kulutus yli kaksinkertaiseksi vuoden 1995 tasoon verrattuna. Mikäli vuonna 2010 verot olisivat kuten 1.1.1997 alkaen, polttoturpeen kulutus säilyisi suunnilleen vuoden 1995 tasolla ja maakaasun kulutus kasvaisi noin 50 %. Jos kulutuksen verotusvaihtoehto toteutuisi, polttoturpeen kulutus laskisi melkein kolmanneksen ja maakaasun kulutus kasvaisi runsaan kolmanneksen vuoteen 1995 verrattuna. Eri verovaihtoehtojen vaikutus hiukkas- ja typenoksidipäästöihin on vähäinen. Tämä johtuu siitä, että uusia laitoksia koskevissa päästömääräyksissä ei ole kovin suuria eroja eri polttoaineiden kesken. Myöskään hiilidioksidipäästöjen erot eri verovaihtoehdoissa eivät ole kovin suuria. Ympäristön kannalta parhaan vaihtoehdon valintaa vaikeuttaa lisäksi se, että pienet erot eri päästökomponenttien kokonaispäästömäärissä menevät ristiin eri verovaihtoehtojen kesken. Ainoastaan rikkidioksidipäästöjen kohdalla verovaihtoehdolla on todellista merkitystä. Tällöin EU-verojen suomalaisen sovelluksen to-teutuessa rikkidioksidipäästöt kasvaisivat selvästi vähiten.

KW - taxes

KW - energy consumption

KW - electric power plants

KW - fuels

KW - air pollution

M3 - Report

SN - 951-38-5121-4

T3 - VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes

BT - Energiavarojen vaikutus polttoainevalintoihin ja päästöihin

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Leino P, Kosunen P, Rauhamäki J. Energiavarojen vaikutus polttoainevalintoihin ja päästöihin. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1997. 98 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1838).