Energiayhtiöiden ympäristölaskenta ja -raportointi

Yrityksen ympäristölaskentatoimi rekisteröi, mittaa, analysoi ja raportoi yrityksen toiminnan ympäristövaikutuksista. Se jakautuu sisäiseen ja ulkoiseen laskentatoimeen. Sisäinen ympäristölaskentatoimi tuottaa tietoa liikkeenjohdon päätöksiä varten, ulkoinen kirjaa ja raportoi yrityksen ympäristövaikutukset sen sidosryhmille. Käytännössä nämä osa-alueet ovat läheisessä yhteydessä toisiinsa. Tässä julkaisussa käytetäänkin jakoa ympäristölaskentaan ja -raportointiin, jolloin ympäristölaskenta tarkoittaa erilaisia tapoja mitata yrityksen ympäristövaikutuksia ja ympäristöraportointi viittaa yrityksen julkaisemiin ympäristöasioidensa selvityksiin. Ympäristölaskennan ja -raportoinnin kehittämisen eturintamassa ovat suuret yritykset, joilla on huomattavia ympäristövaikutuksia toimialansa luonteen takia. Suomessa kemianteollisuuden, metsäteollisuuden ja energia-alan suuryritykset ovat aktiivisimmin osallistuneet ympäristölaskentatoimen kehittämiseen ja käyttöönottoon. Tässä tiedotteessa energiayhtiöt ovat erityisen huomion kohteena. Tiedotteen luvut koostuvat eri tekijöiden laatimista artikkeleista. Artikkelit kuvaavat ympäristölaskennan ja -raportoinnin yleisiä kehityssuuntia energiayhtiöiden näkökulmasta. Ympäristölähtöinen kustannuslaskennan laajentaminen lähtee perinteisistä kustannuksista kohti piileviä ja aineettomia kustannuksia. Tarkastelua edelleen laajennettaessa voidaan arvioida yritystoiminnan ulkoisia kustannuksia jopa tuotteiden elinkaaren perspektiivissä. Ympäristöinformaatio voidaan tuoda mukaan päätöksentekoon esimerkiksi ympäristöindikaattoreiden avulla. Ympäristöön liittyviä panoksia ja tuotoksia voidaan kuvata joko rahallisessa muodossa, erilaisten pisteytysjärjestelmien avulla yhteismitallistettuina tai kvalitatiivisessa muodossa. Tiedotteessa tarkastellaan erilaisia yrityksen sisäisen päätöksenteon apuvälineiksi soveltuvia menetelmäryhmiä. Esimerkkinä toteutetusta laskentauudistuksesta esitellään Ontario Hydron ulkoiskustannusten laskenta. Ympäristöraportointikäytännöt ovat myös voimakkaassa kehitystilassa. Raportointisuosituksia, -ohjeita ja raporttien arvioijia on nykyisin monia. Raportointia tarkastellaan erilaisista lähtökohdista. Tiedotteessa tarkastellaan yritysten kannalta keskeisiä ympäristöraportoinnin kehittymistä suuntaavia hankkeita. Keskeinen korostus raportoinnin kehittämisessä on ollut vertailtavuuden vaatimukseen vastaaminen. Todennäköisesti osa ympäristöraporttien rakenteesta tulee tulevaisuudessa yhdenmukaistumaan, mutta raportteihin jää osia, joissa käsitellään ympäristöasioita yrityskohtaisesti eri tavoin. Raportoitavista osa-alueista ovat ehkä eniten nousussa ympäristönsuojelun tason ja taloudellisen kilpailukyvyn väliset suhteet. Uusien sidosryhmien aktivoituminen tekee raportoinnin yhä vaikeammaksi. Tiedotteessa korostetaan, että ongelmaksi muodostuvat eri sidosryhmien poikkeavat intressit ja tiedontarpeet. Esimerkkinä energiayhtiöiden ympäristöraportoinnista tarkastellaan kolmen pohjoismaisen suuren energiayhtiön, IVO Oy:n, Vattenfallin ja Sydkraftin, raportointia. IVO:n ja Vattenfallin raportit ovat sijoittuneet vertailussa oman alansa pohjoismaiseen kärkeen. Neste Oy:n raportti sijoittui vertailussa vieläkin paremmin. Koska Nestettä voidaan pitää myös energiayhtiönä, tähän tiedotteeseen on otettu mukaan Nestettä koskeva tapaustarkastelu. Tarkastelussa kuvataan Nesteen ympäristöasioiden hallintajärjestelmien kehitystilannetta alkuvuodesta 1997 sekä sidosryhmien käsityksiä yhtiön vuoden 1995 ympäristöraportista. Suurin kritiikki kohdistuu raportin selkeyteen ja käytettävyyteen eri sidosryhmien näkökulmasta. Vertailuista päätellen ympäristölaskenta ja -raportointi on vaiheessa, jossa on edettävä yhtä aikaa kolmeen suuntaan: laskennan ja raportoinnin standardoimiseen, raportoinnin eriyttämiseen sidosryhmien tarpeiden mukaisesti sekä toimialojen ja yritysten omiin innovatiivisiin ongelman ratkaisuihin.