TY - BOOK
T1 - Energiayhtiöiden ympäristölaskenta ja -raportointi
AU - Heiskanen, Eva
AU - Heininen, Marke
AU - af Heurlin, Elli
AU - Lovio, Raimo
AU - Pänkäläinen, Mervi
AU - Tulenheimo, Virve
PY - 1997
Y1 - 1997
N2 - Yrityksen ympäristölaskentatoimi rekisteröi, mittaa,
analysoi ja raportoi yrityksen toiminnan
ympäristövaikutuksista. Se jakautuu sisäiseen ja
ulkoiseen laskentatoimeen. Sisäinen
ympäristölaskentatoimi tuottaa tietoa liikkeenjohdon
päätöksiä varten, ulkoinen kirjaa ja raportoi yrityksen
ympäristövaikutukset sen sidosryhmille. Käytännössä nämä
osa-alueet ovat läheisessä yhteydessä toisiinsa. Tässä
julkaisussa käytetäänkin jakoa ympäristölaskentaan ja
-raportointiin, jolloin ympäristölaskenta tarkoittaa
erilaisia tapoja mitata yrityksen ympäristövaikutuksia ja
ympäristöraportointi viittaa yrityksen julkaisemiin
ympäristöasioidensa selvityksiin.
Ympäristölaskennan ja -raportoinnin kehittämisen
eturintamassa ovat suuret yritykset, joilla on
huomattavia ympäristövaikutuksia toimialansa luonteen
takia. Suomessa kemianteollisuuden, metsäteollisuuden ja
energia-alan suuryritykset ovat aktiivisimmin
osallistuneet ympäristölaskentatoimen kehittämiseen ja
käyttöönottoon. Tässä tiedotteessa energiayhtiöt ovat
erityisen huomion kohteena.
Tiedotteen luvut koostuvat eri tekijöiden laatimista
artikkeleista. Artikkelit kuvaavat ympäristölaskennan ja
-raportoinnin yleisiä kehityssuuntia energiayhtiöiden
näkökulmasta.
Ympäristölähtöinen kustannuslaskennan laajentaminen
lähtee perinteisistä kustannuksista kohti piileviä ja
aineettomia kustannuksia. Tarkastelua edelleen
laajennettaessa voidaan arvioida yritystoiminnan ulkoisia
kustannuksia jopa tuotteiden elinkaaren perspektiivissä.
Ympäristöinformaatio voidaan tuoda mukaan päätöksentekoon
esimerkiksi ympäristöindikaattoreiden avulla.
Ympäristöön liittyviä panoksia ja tuotoksia voidaan
kuvata joko rahallisessa muodossa, erilaisten
pisteytysjärjestelmien avulla yhteismitallistettuina tai
kvalitatiivisessa muodossa. Tiedotteessa tarkastellaan
erilaisia yrityksen sisäisen päätöksenteon apuvälineiksi
soveltuvia menetelmäryhmiä. Esimerkkinä toteutetusta
laskentauudistuksesta esitellään Ontario Hydron
ulkoiskustannusten laskenta.
Ympäristöraportointikäytännöt ovat myös voimakkaassa
kehitystilassa. Raportointisuosituksia, -ohjeita ja
raporttien arvioijia on nykyisin monia. Raportointia
tarkastellaan erilaisista lähtökohdista. Tiedotteessa
tarkastellaan yritysten kannalta keskeisiä
ympäristöraportoinnin kehittymistä suuntaavia hankkeita.
Keskeinen korostus raportoinnin kehittämisessä on ollut
vertailtavuuden vaatimukseen vastaaminen. Todennäköisesti
osa ympäristöraporttien rakenteesta tulee tulevaisuudessa
yhdenmukaistumaan, mutta raportteihin jää osia, joissa
käsitellään ympäristöasioita yrityskohtaisesti eri
tavoin. Raportoitavista osa-alueista ovat ehkä eniten
nousussa ympäristönsuojelun tason ja taloudellisen
kilpailukyvyn väliset suhteet.
Uusien sidosryhmien aktivoituminen tekee raportoinnin yhä
vaikeammaksi. Tiedotteessa korostetaan, että ongelmaksi
muodostuvat eri sidosryhmien poikkeavat intressit ja
tiedontarpeet. Esimerkkinä energiayhtiöiden
ympäristöraportoinnista tarkastellaan kolmen
pohjoismaisen suuren energiayhtiön, IVO Oy:n,
Vattenfallin ja Sydkraftin, raportointia.
IVO:n ja Vattenfallin raportit ovat sijoittuneet
vertailussa oman alansa pohjoismaiseen kärkeen. Neste
Oy:n raportti sijoittui vertailussa vieläkin paremmin.
Koska Nestettä voidaan pitää myös energiayhtiönä, tähän
tiedotteeseen on otettu mukaan Nestettä koskeva
tapaustarkastelu. Tarkastelussa kuvataan Nesteen
ympäristöasioiden hallintajärjestelmien kehitystilannetta
alkuvuodesta 1997 sekä sidosryhmien käsityksiä yhtiön
vuoden 1995 ympäristöraportista. Suurin kritiikki
kohdistuu raportin selkeyteen ja käytettävyyteen eri
sidosryhmien näkökulmasta.
Vertailuista päätellen ympäristölaskenta ja -raportointi
on vaiheessa, jossa on edettävä yhtä aikaa kolmeen
suuntaan: laskennan ja raportoinnin standardoimiseen,
raportoinnin eriyttämiseen sidosryhmien tarpeiden
mukaisesti sekä toimialojen ja yritysten omiin
innovatiivisiin ongelman ratkaisuihin.
AB - Yrityksen ympäristölaskentatoimi rekisteröi, mittaa,
analysoi ja raportoi yrityksen toiminnan
ympäristövaikutuksista. Se jakautuu sisäiseen ja
ulkoiseen laskentatoimeen. Sisäinen
ympäristölaskentatoimi tuottaa tietoa liikkeenjohdon
päätöksiä varten, ulkoinen kirjaa ja raportoi yrityksen
ympäristövaikutukset sen sidosryhmille. Käytännössä nämä
osa-alueet ovat läheisessä yhteydessä toisiinsa. Tässä
julkaisussa käytetäänkin jakoa ympäristölaskentaan ja
-raportointiin, jolloin ympäristölaskenta tarkoittaa
erilaisia tapoja mitata yrityksen ympäristövaikutuksia ja
ympäristöraportointi viittaa yrityksen julkaisemiin
ympäristöasioidensa selvityksiin.
Ympäristölaskennan ja -raportoinnin kehittämisen
eturintamassa ovat suuret yritykset, joilla on
huomattavia ympäristövaikutuksia toimialansa luonteen
takia. Suomessa kemianteollisuuden, metsäteollisuuden ja
energia-alan suuryritykset ovat aktiivisimmin
osallistuneet ympäristölaskentatoimen kehittämiseen ja
käyttöönottoon. Tässä tiedotteessa energiayhtiöt ovat
erityisen huomion kohteena.
Tiedotteen luvut koostuvat eri tekijöiden laatimista
artikkeleista. Artikkelit kuvaavat ympäristölaskennan ja
-raportoinnin yleisiä kehityssuuntia energiayhtiöiden
näkökulmasta.
Ympäristölähtöinen kustannuslaskennan laajentaminen
lähtee perinteisistä kustannuksista kohti piileviä ja
aineettomia kustannuksia. Tarkastelua edelleen
laajennettaessa voidaan arvioida yritystoiminnan ulkoisia
kustannuksia jopa tuotteiden elinkaaren perspektiivissä.
Ympäristöinformaatio voidaan tuoda mukaan päätöksentekoon
esimerkiksi ympäristöindikaattoreiden avulla.
Ympäristöön liittyviä panoksia ja tuotoksia voidaan
kuvata joko rahallisessa muodossa, erilaisten
pisteytysjärjestelmien avulla yhteismitallistettuina tai
kvalitatiivisessa muodossa. Tiedotteessa tarkastellaan
erilaisia yrityksen sisäisen päätöksenteon apuvälineiksi
soveltuvia menetelmäryhmiä. Esimerkkinä toteutetusta
laskentauudistuksesta esitellään Ontario Hydron
ulkoiskustannusten laskenta.
Ympäristöraportointikäytännöt ovat myös voimakkaassa
kehitystilassa. Raportointisuosituksia, -ohjeita ja
raporttien arvioijia on nykyisin monia. Raportointia
tarkastellaan erilaisista lähtökohdista. Tiedotteessa
tarkastellaan yritysten kannalta keskeisiä
ympäristöraportoinnin kehittymistä suuntaavia hankkeita.
Keskeinen korostus raportoinnin kehittämisessä on ollut
vertailtavuuden vaatimukseen vastaaminen. Todennäköisesti
osa ympäristöraporttien rakenteesta tulee tulevaisuudessa
yhdenmukaistumaan, mutta raportteihin jää osia, joissa
käsitellään ympäristöasioita yrityskohtaisesti eri
tavoin. Raportoitavista osa-alueista ovat ehkä eniten
nousussa ympäristönsuojelun tason ja taloudellisen
kilpailukyvyn väliset suhteet.
Uusien sidosryhmien aktivoituminen tekee raportoinnin yhä
vaikeammaksi. Tiedotteessa korostetaan, että ongelmaksi
muodostuvat eri sidosryhmien poikkeavat intressit ja
tiedontarpeet. Esimerkkinä energiayhtiöiden
ympäristöraportoinnista tarkastellaan kolmen
pohjoismaisen suuren energiayhtiön, IVO Oy:n,
Vattenfallin ja Sydkraftin, raportointia.
IVO:n ja Vattenfallin raportit ovat sijoittuneet
vertailussa oman alansa pohjoismaiseen kärkeen. Neste
Oy:n raportti sijoittui vertailussa vieläkin paremmin.
Koska Nestettä voidaan pitää myös energiayhtiönä, tähän
tiedotteeseen on otettu mukaan Nestettä koskeva
tapaustarkastelu. Tarkastelussa kuvataan Nesteen
ympäristöasioiden hallintajärjestelmien kehitystilannetta
alkuvuodesta 1997 sekä sidosryhmien käsityksiä yhtiön
vuoden 1995 ympäristöraportista. Suurin kritiikki
kohdistuu raportin selkeyteen ja käytettävyyteen eri
sidosryhmien näkökulmasta.
Vertailuista päätellen ympäristölaskenta ja -raportointi
on vaiheessa, jossa on edettävä yhtä aikaa kolmeen
suuntaan: laskennan ja raportoinnin standardoimiseen,
raportoinnin eriyttämiseen sidosryhmien tarpeiden
mukaisesti sekä toimialojen ja yritysten omiin
innovatiivisiin ongelman ratkaisuihin.
KW - business management
KW - environmental impacts
KW - environmental effects
KW - environmental accounting
KW - costing
M3 - Report
SN - 951-38-5148-6
T3 - VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes
BT - Energiayhtiöiden ympäristölaskenta ja -raportointi
PB - VTT Technical Research Centre of Finland
CY - Espoo
ER -