Energiayhtiöiden ympäristölaskenta ja -raportointi

Eva Heiskanen, Marke Heininen, Elli af Heurlin, Raimo Lovio, Mervi Pänkäläinen, Virve Tulenheimo

Research output: Book/ReportReportProfessional

Abstract

Yrityksen ympäristölaskentatoimi rekisteröi, mittaa, analysoi ja raportoi yrityksen toiminnan ympäristövaikutuksista. Se jakautuu sisäiseen ja ulkoiseen laskentatoimeen. Sisäinen ympäristölaskentatoimi tuottaa tietoa liikkeenjohdon päätöksiä varten, ulkoinen kirjaa ja raportoi yrityksen ympäristövaikutukset sen sidosryhmille. Käytännössä nämä osa-alueet ovat läheisessä yhteydessä toisiinsa. Tässä julkaisussa käytetäänkin jakoa ympäristölaskentaan ja -raportointiin, jolloin ympäristölaskenta tarkoittaa erilaisia tapoja mitata yrityksen ympäristövaikutuksia ja ympäristöraportointi viittaa yrityksen julkaisemiin ympäristöasioidensa selvityksiin. Ympäristölaskennan ja -raportoinnin kehittämisen eturintamassa ovat suuret yritykset, joilla on huomattavia ympäristövaikutuksia toimialansa luonteen takia. Suomessa kemianteollisuuden, metsäteollisuuden ja energia-alan suuryritykset ovat aktiivisimmin osallistuneet ympäristölaskentatoimen kehittämiseen ja käyttöönottoon. Tässä tiedotteessa energiayhtiöt ovat erityisen huomion kohteena. Tiedotteen luvut koostuvat eri tekijöiden laatimista artikkeleista. Artikkelit kuvaavat ympäristölaskennan ja -raportoinnin yleisiä kehityssuuntia energiayhtiöiden näkökulmasta. Ympäristölähtöinen kustannuslaskennan laajentaminen lähtee perinteisistä kustannuksista kohti piileviä ja aineettomia kustannuksia. Tarkastelua edelleen laajennettaessa voidaan arvioida yritystoiminnan ulkoisia kustannuksia jopa tuotteiden elinkaaren perspektiivissä. Ympäristöinformaatio voidaan tuoda mukaan päätöksentekoon esimerkiksi ympäristöindikaattoreiden avulla. Ympäristöön liittyviä panoksia ja tuotoksia voidaan kuvata joko rahallisessa muodossa, erilaisten pisteytysjärjestelmien avulla yhteismitallistettuina tai kvalitatiivisessa muodossa. Tiedotteessa tarkastellaan erilaisia yrityksen sisäisen päätöksenteon apuvälineiksi soveltuvia menetelmäryhmiä. Esimerkkinä toteutetusta laskentauudistuksesta esitellään Ontario Hydron ulkoiskustannusten laskenta. Ympäristöraportointikäytännöt ovat myös voimakkaassa kehitystilassa. Raportointisuosituksia, -ohjeita ja raporttien arvioijia on nykyisin monia. Raportointia tarkastellaan erilaisista lähtökohdista. Tiedotteessa tarkastellaan yritysten kannalta keskeisiä ympäristöraportoinnin kehittymistä suuntaavia hankkeita. Keskeinen korostus raportoinnin kehittämisessä on ollut vertailtavuuden vaatimukseen vastaaminen. Todennäköisesti osa ympäristöraporttien rakenteesta tulee tulevaisuudessa yhdenmukaistumaan, mutta raportteihin jää osia, joissa käsitellään ympäristöasioita yrityskohtaisesti eri tavoin. Raportoitavista osa-alueista ovat ehkä eniten nousussa ympäristönsuojelun tason ja taloudellisen kilpailukyvyn väliset suhteet. Uusien sidosryhmien aktivoituminen tekee raportoinnin yhä vaikeammaksi. Tiedotteessa korostetaan, että ongelmaksi muodostuvat eri sidosryhmien poikkeavat intressit ja tiedontarpeet. Esimerkkinä energiayhtiöiden ympäristöraportoinnista tarkastellaan kolmen pohjoismaisen suuren energiayhtiön, IVO Oy:n, Vattenfallin ja Sydkraftin, raportointia. IVO:n ja Vattenfallin raportit ovat sijoittuneet vertailussa oman alansa pohjoismaiseen kärkeen. Neste Oy:n raportti sijoittui vertailussa vieläkin paremmin. Koska Nestettä voidaan pitää myös energiayhtiönä, tähän tiedotteeseen on otettu mukaan Nestettä koskeva tapaustarkastelu. Tarkastelussa kuvataan Nesteen ympäristöasioiden hallintajärjestelmien kehitystilannetta alkuvuodesta 1997 sekä sidosryhmien käsityksiä yhtiön vuoden 1995 ympäristöraportista. Suurin kritiikki kohdistuu raportin selkeyteen ja käytettävyyteen eri sidosryhmien näkökulmasta. Vertailuista päätellen ympäristölaskenta ja -raportointi on vaiheessa, jossa on edettävä yhtä aikaa kolmeen suuntaan: laskennan ja raportoinnin standardoimiseen, raportoinnin eriyttämiseen sidosryhmien tarpeiden mukaisesti sekä toimialojen ja yritysten omiin innovatiivisiin ongelman ratkaisuihin.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages150
ISBN (Print)951-38-5148-6
Publication statusPublished - 1997
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

NameVTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes
PublisherVTT
No.1857
ISSN (Print)1235-0605
ISSN (Electronic)1455-0865

Fingerprint

Anadelphia
Oman
Ontario
energy

Keywords

  • business management
  • environmental impacts
  • environmental effects
  • environmental accounting
  • costing

Cite this

Heiskanen, E., Heininen, M., Heurlin, E. A., Lovio, R., Pänkäläinen, M., & Tulenheimo, V. (1997). Energiayhtiöiden ympäristölaskenta ja -raportointi. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, No. 1857
Heiskanen, Eva ; Heininen, Marke ; Heurlin, Elli af ; Lovio, Raimo ; Pänkäläinen, Mervi ; Tulenheimo, Virve. / Energiayhtiöiden ympäristölaskenta ja -raportointi. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1997. 150 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1857).
@book{c31c96d2319a49d088d211ff51fae769,
title = "Energiayhti{\"o}iden ymp{\"a}rist{\"o}laskenta ja -raportointi",
abstract = "Yrityksen ymp{\"a}rist{\"o}laskentatoimi rekister{\"o}i, mittaa, analysoi ja raportoi yrityksen toiminnan ymp{\"a}rist{\"o}vaikutuksista. Se jakautuu sis{\"a}iseen ja ulkoiseen laskentatoimeen. Sis{\"a}inen ymp{\"a}rist{\"o}laskentatoimi tuottaa tietoa liikkeenjohdon p{\"a}{\"a}t{\"o}ksi{\"a} varten, ulkoinen kirjaa ja raportoi yrityksen ymp{\"a}rist{\"o}vaikutukset sen sidosryhmille. K{\"a}yt{\"a}nn{\"o}ss{\"a} n{\"a}m{\"a} osa-alueet ovat l{\"a}heisess{\"a} yhteydess{\"a} toisiinsa. T{\"a}ss{\"a} julkaisussa k{\"a}ytet{\"a}{\"a}nkin jakoa ymp{\"a}rist{\"o}laskentaan ja -raportointiin, jolloin ymp{\"a}rist{\"o}laskenta tarkoittaa erilaisia tapoja mitata yrityksen ymp{\"a}rist{\"o}vaikutuksia ja ymp{\"a}rist{\"o}raportointi viittaa yrityksen julkaisemiin ymp{\"a}rist{\"o}asioidensa selvityksiin. Ymp{\"a}rist{\"o}laskennan ja -raportoinnin kehitt{\"a}misen eturintamassa ovat suuret yritykset, joilla on huomattavia ymp{\"a}rist{\"o}vaikutuksia toimialansa luonteen takia. Suomessa kemianteollisuuden, mets{\"a}teollisuuden ja energia-alan suuryritykset ovat aktiivisimmin osallistuneet ymp{\"a}rist{\"o}laskentatoimen kehitt{\"a}miseen ja k{\"a}ytt{\"o}{\"o}nottoon. T{\"a}ss{\"a} tiedotteessa energiayhti{\"o}t ovat erityisen huomion kohteena. Tiedotteen luvut koostuvat eri tekij{\"o}iden laatimista artikkeleista. Artikkelit kuvaavat ymp{\"a}rist{\"o}laskennan ja -raportoinnin yleisi{\"a} kehityssuuntia energiayhti{\"o}iden n{\"a}k{\"o}kulmasta. Ymp{\"a}rist{\"o}l{\"a}ht{\"o}inen kustannuslaskennan laajentaminen l{\"a}htee perinteisist{\"a} kustannuksista kohti piilevi{\"a} ja aineettomia kustannuksia. Tarkastelua edelleen laajennettaessa voidaan arvioida yritystoiminnan ulkoisia kustannuksia jopa tuotteiden elinkaaren perspektiiviss{\"a}. Ymp{\"a}rist{\"o}informaatio voidaan tuoda mukaan p{\"a}{\"a}t{\"o}ksentekoon esimerkiksi ymp{\"a}rist{\"o}indikaattoreiden avulla. Ymp{\"a}rist{\"o}{\"o}n liittyvi{\"a} panoksia ja tuotoksia voidaan kuvata joko rahallisessa muodossa, erilaisten pisteytysj{\"a}rjestelmien avulla yhteismitallistettuina tai kvalitatiivisessa muodossa. Tiedotteessa tarkastellaan erilaisia yrityksen sis{\"a}isen p{\"a}{\"a}t{\"o}ksenteon apuv{\"a}lineiksi soveltuvia menetelm{\"a}ryhmi{\"a}. Esimerkkin{\"a} toteutetusta laskentauudistuksesta esitell{\"a}{\"a}n Ontario Hydron ulkoiskustannusten laskenta. Ymp{\"a}rist{\"o}raportointik{\"a}yt{\"a}nn{\"o}t ovat my{\"o}s voimakkaassa kehitystilassa. Raportointisuosituksia, -ohjeita ja raporttien arvioijia on nykyisin monia. Raportointia tarkastellaan erilaisista l{\"a}ht{\"o}kohdista. Tiedotteessa tarkastellaan yritysten kannalta keskeisi{\"a} ymp{\"a}rist{\"o}raportoinnin kehittymist{\"a} suuntaavia hankkeita. Keskeinen korostus raportoinnin kehitt{\"a}misess{\"a} on ollut vertailtavuuden vaatimukseen vastaaminen. Todenn{\"a}k{\"o}isesti osa ymp{\"a}rist{\"o}raporttien rakenteesta tulee tulevaisuudessa yhdenmukaistumaan, mutta raportteihin j{\"a}{\"a} osia, joissa k{\"a}sitell{\"a}{\"a}n ymp{\"a}rist{\"o}asioita yrityskohtaisesti eri tavoin. Raportoitavista osa-alueista ovat ehk{\"a} eniten nousussa ymp{\"a}rist{\"o}nsuojelun tason ja taloudellisen kilpailukyvyn v{\"a}liset suhteet. Uusien sidosryhmien aktivoituminen tekee raportoinnin yh{\"a} vaikeammaksi. Tiedotteessa korostetaan, ett{\"a} ongelmaksi muodostuvat eri sidosryhmien poikkeavat intressit ja tiedontarpeet. Esimerkkin{\"a} energiayhti{\"o}iden ymp{\"a}rist{\"o}raportoinnista tarkastellaan kolmen pohjoismaisen suuren energiayhti{\"o}n, IVO Oy:n, Vattenfallin ja Sydkraftin, raportointia. IVO:n ja Vattenfallin raportit ovat sijoittuneet vertailussa oman alansa pohjoismaiseen k{\"a}rkeen. Neste Oy:n raportti sijoittui vertailussa viel{\"a}kin paremmin. Koska Nestett{\"a} voidaan pit{\"a}{\"a} my{\"o}s energiayhti{\"o}n{\"a}, t{\"a}h{\"a}n tiedotteeseen on otettu mukaan Nestett{\"a} koskeva tapaustarkastelu. Tarkastelussa kuvataan Nesteen ymp{\"a}rist{\"o}asioiden hallintaj{\"a}rjestelmien kehitystilannetta alkuvuodesta 1997 sek{\"a} sidosryhmien k{\"a}sityksi{\"a} yhti{\"o}n vuoden 1995 ymp{\"a}rist{\"o}raportista. Suurin kritiikki kohdistuu raportin selkeyteen ja k{\"a}ytett{\"a}vyyteen eri sidosryhmien n{\"a}k{\"o}kulmasta. Vertailuista p{\"a}{\"a}tellen ymp{\"a}rist{\"o}laskenta ja -raportointi on vaiheessa, jossa on edett{\"a}v{\"a} yht{\"a} aikaa kolmeen suuntaan: laskennan ja raportoinnin standardoimiseen, raportoinnin eriytt{\"a}miseen sidosryhmien tarpeiden mukaisesti sek{\"a} toimialojen ja yritysten omiin innovatiivisiin ongelman ratkaisuihin.",
keywords = "business management, environmental impacts, environmental effects, environmental accounting, costing",
author = "Eva Heiskanen and Marke Heininen and Heurlin, {Elli af} and Raimo Lovio and Mervi P{\"a}nk{\"a}l{\"a}inen and Virve Tulenheimo",
year = "1997",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-5148-6",
series = "VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "1857",
address = "Finland",

}

Heiskanen, E, Heininen, M, Heurlin, EA, Lovio, R, Pänkäläinen, M & Tulenheimo, V 1997, Energiayhtiöiden ympäristölaskenta ja -raportointi. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, no. 1857, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Energiayhtiöiden ympäristölaskenta ja -raportointi. / Heiskanen, Eva; Heininen, Marke; Heurlin, Elli af; Lovio, Raimo; Pänkäläinen, Mervi; Tulenheimo, Virve.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1997. 150 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1857).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Energiayhtiöiden ympäristölaskenta ja -raportointi

AU - Heiskanen, Eva

AU - Heininen, Marke

AU - Heurlin, Elli af

AU - Lovio, Raimo

AU - Pänkäläinen, Mervi

AU - Tulenheimo, Virve

PY - 1997

Y1 - 1997

N2 - Yrityksen ympäristölaskentatoimi rekisteröi, mittaa, analysoi ja raportoi yrityksen toiminnan ympäristövaikutuksista. Se jakautuu sisäiseen ja ulkoiseen laskentatoimeen. Sisäinen ympäristölaskentatoimi tuottaa tietoa liikkeenjohdon päätöksiä varten, ulkoinen kirjaa ja raportoi yrityksen ympäristövaikutukset sen sidosryhmille. Käytännössä nämä osa-alueet ovat läheisessä yhteydessä toisiinsa. Tässä julkaisussa käytetäänkin jakoa ympäristölaskentaan ja -raportointiin, jolloin ympäristölaskenta tarkoittaa erilaisia tapoja mitata yrityksen ympäristövaikutuksia ja ympäristöraportointi viittaa yrityksen julkaisemiin ympäristöasioidensa selvityksiin. Ympäristölaskennan ja -raportoinnin kehittämisen eturintamassa ovat suuret yritykset, joilla on huomattavia ympäristövaikutuksia toimialansa luonteen takia. Suomessa kemianteollisuuden, metsäteollisuuden ja energia-alan suuryritykset ovat aktiivisimmin osallistuneet ympäristölaskentatoimen kehittämiseen ja käyttöönottoon. Tässä tiedotteessa energiayhtiöt ovat erityisen huomion kohteena. Tiedotteen luvut koostuvat eri tekijöiden laatimista artikkeleista. Artikkelit kuvaavat ympäristölaskennan ja -raportoinnin yleisiä kehityssuuntia energiayhtiöiden näkökulmasta. Ympäristölähtöinen kustannuslaskennan laajentaminen lähtee perinteisistä kustannuksista kohti piileviä ja aineettomia kustannuksia. Tarkastelua edelleen laajennettaessa voidaan arvioida yritystoiminnan ulkoisia kustannuksia jopa tuotteiden elinkaaren perspektiivissä. Ympäristöinformaatio voidaan tuoda mukaan päätöksentekoon esimerkiksi ympäristöindikaattoreiden avulla. Ympäristöön liittyviä panoksia ja tuotoksia voidaan kuvata joko rahallisessa muodossa, erilaisten pisteytysjärjestelmien avulla yhteismitallistettuina tai kvalitatiivisessa muodossa. Tiedotteessa tarkastellaan erilaisia yrityksen sisäisen päätöksenteon apuvälineiksi soveltuvia menetelmäryhmiä. Esimerkkinä toteutetusta laskentauudistuksesta esitellään Ontario Hydron ulkoiskustannusten laskenta. Ympäristöraportointikäytännöt ovat myös voimakkaassa kehitystilassa. Raportointisuosituksia, -ohjeita ja raporttien arvioijia on nykyisin monia. Raportointia tarkastellaan erilaisista lähtökohdista. Tiedotteessa tarkastellaan yritysten kannalta keskeisiä ympäristöraportoinnin kehittymistä suuntaavia hankkeita. Keskeinen korostus raportoinnin kehittämisessä on ollut vertailtavuuden vaatimukseen vastaaminen. Todennäköisesti osa ympäristöraporttien rakenteesta tulee tulevaisuudessa yhdenmukaistumaan, mutta raportteihin jää osia, joissa käsitellään ympäristöasioita yrityskohtaisesti eri tavoin. Raportoitavista osa-alueista ovat ehkä eniten nousussa ympäristönsuojelun tason ja taloudellisen kilpailukyvyn väliset suhteet. Uusien sidosryhmien aktivoituminen tekee raportoinnin yhä vaikeammaksi. Tiedotteessa korostetaan, että ongelmaksi muodostuvat eri sidosryhmien poikkeavat intressit ja tiedontarpeet. Esimerkkinä energiayhtiöiden ympäristöraportoinnista tarkastellaan kolmen pohjoismaisen suuren energiayhtiön, IVO Oy:n, Vattenfallin ja Sydkraftin, raportointia. IVO:n ja Vattenfallin raportit ovat sijoittuneet vertailussa oman alansa pohjoismaiseen kärkeen. Neste Oy:n raportti sijoittui vertailussa vieläkin paremmin. Koska Nestettä voidaan pitää myös energiayhtiönä, tähän tiedotteeseen on otettu mukaan Nestettä koskeva tapaustarkastelu. Tarkastelussa kuvataan Nesteen ympäristöasioiden hallintajärjestelmien kehitystilannetta alkuvuodesta 1997 sekä sidosryhmien käsityksiä yhtiön vuoden 1995 ympäristöraportista. Suurin kritiikki kohdistuu raportin selkeyteen ja käytettävyyteen eri sidosryhmien näkökulmasta. Vertailuista päätellen ympäristölaskenta ja -raportointi on vaiheessa, jossa on edettävä yhtä aikaa kolmeen suuntaan: laskennan ja raportoinnin standardoimiseen, raportoinnin eriyttämiseen sidosryhmien tarpeiden mukaisesti sekä toimialojen ja yritysten omiin innovatiivisiin ongelman ratkaisuihin.

AB - Yrityksen ympäristölaskentatoimi rekisteröi, mittaa, analysoi ja raportoi yrityksen toiminnan ympäristövaikutuksista. Se jakautuu sisäiseen ja ulkoiseen laskentatoimeen. Sisäinen ympäristölaskentatoimi tuottaa tietoa liikkeenjohdon päätöksiä varten, ulkoinen kirjaa ja raportoi yrityksen ympäristövaikutukset sen sidosryhmille. Käytännössä nämä osa-alueet ovat läheisessä yhteydessä toisiinsa. Tässä julkaisussa käytetäänkin jakoa ympäristölaskentaan ja -raportointiin, jolloin ympäristölaskenta tarkoittaa erilaisia tapoja mitata yrityksen ympäristövaikutuksia ja ympäristöraportointi viittaa yrityksen julkaisemiin ympäristöasioidensa selvityksiin. Ympäristölaskennan ja -raportoinnin kehittämisen eturintamassa ovat suuret yritykset, joilla on huomattavia ympäristövaikutuksia toimialansa luonteen takia. Suomessa kemianteollisuuden, metsäteollisuuden ja energia-alan suuryritykset ovat aktiivisimmin osallistuneet ympäristölaskentatoimen kehittämiseen ja käyttöönottoon. Tässä tiedotteessa energiayhtiöt ovat erityisen huomion kohteena. Tiedotteen luvut koostuvat eri tekijöiden laatimista artikkeleista. Artikkelit kuvaavat ympäristölaskennan ja -raportoinnin yleisiä kehityssuuntia energiayhtiöiden näkökulmasta. Ympäristölähtöinen kustannuslaskennan laajentaminen lähtee perinteisistä kustannuksista kohti piileviä ja aineettomia kustannuksia. Tarkastelua edelleen laajennettaessa voidaan arvioida yritystoiminnan ulkoisia kustannuksia jopa tuotteiden elinkaaren perspektiivissä. Ympäristöinformaatio voidaan tuoda mukaan päätöksentekoon esimerkiksi ympäristöindikaattoreiden avulla. Ympäristöön liittyviä panoksia ja tuotoksia voidaan kuvata joko rahallisessa muodossa, erilaisten pisteytysjärjestelmien avulla yhteismitallistettuina tai kvalitatiivisessa muodossa. Tiedotteessa tarkastellaan erilaisia yrityksen sisäisen päätöksenteon apuvälineiksi soveltuvia menetelmäryhmiä. Esimerkkinä toteutetusta laskentauudistuksesta esitellään Ontario Hydron ulkoiskustannusten laskenta. Ympäristöraportointikäytännöt ovat myös voimakkaassa kehitystilassa. Raportointisuosituksia, -ohjeita ja raporttien arvioijia on nykyisin monia. Raportointia tarkastellaan erilaisista lähtökohdista. Tiedotteessa tarkastellaan yritysten kannalta keskeisiä ympäristöraportoinnin kehittymistä suuntaavia hankkeita. Keskeinen korostus raportoinnin kehittämisessä on ollut vertailtavuuden vaatimukseen vastaaminen. Todennäköisesti osa ympäristöraporttien rakenteesta tulee tulevaisuudessa yhdenmukaistumaan, mutta raportteihin jää osia, joissa käsitellään ympäristöasioita yrityskohtaisesti eri tavoin. Raportoitavista osa-alueista ovat ehkä eniten nousussa ympäristönsuojelun tason ja taloudellisen kilpailukyvyn väliset suhteet. Uusien sidosryhmien aktivoituminen tekee raportoinnin yhä vaikeammaksi. Tiedotteessa korostetaan, että ongelmaksi muodostuvat eri sidosryhmien poikkeavat intressit ja tiedontarpeet. Esimerkkinä energiayhtiöiden ympäristöraportoinnista tarkastellaan kolmen pohjoismaisen suuren energiayhtiön, IVO Oy:n, Vattenfallin ja Sydkraftin, raportointia. IVO:n ja Vattenfallin raportit ovat sijoittuneet vertailussa oman alansa pohjoismaiseen kärkeen. Neste Oy:n raportti sijoittui vertailussa vieläkin paremmin. Koska Nestettä voidaan pitää myös energiayhtiönä, tähän tiedotteeseen on otettu mukaan Nestettä koskeva tapaustarkastelu. Tarkastelussa kuvataan Nesteen ympäristöasioiden hallintajärjestelmien kehitystilannetta alkuvuodesta 1997 sekä sidosryhmien käsityksiä yhtiön vuoden 1995 ympäristöraportista. Suurin kritiikki kohdistuu raportin selkeyteen ja käytettävyyteen eri sidosryhmien näkökulmasta. Vertailuista päätellen ympäristölaskenta ja -raportointi on vaiheessa, jossa on edettävä yhtä aikaa kolmeen suuntaan: laskennan ja raportoinnin standardoimiseen, raportoinnin eriyttämiseen sidosryhmien tarpeiden mukaisesti sekä toimialojen ja yritysten omiin innovatiivisiin ongelman ratkaisuihin.

KW - business management

KW - environmental impacts

KW - environmental effects

KW - environmental accounting

KW - costing

M3 - Report

SN - 951-38-5148-6

T3 - VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes

BT - Energiayhtiöiden ympäristölaskenta ja -raportointi

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Heiskanen E, Heininen M, Heurlin EA, Lovio R, Pänkäläinen M, Tulenheimo V. Energiayhtiöiden ympäristölaskenta ja -raportointi. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1997. 150 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1857).