TY - BOOK
T1 - Ensiaskeleet digi-tv:n katsojaksi
T2 - Digitaalisen television käyttöönottokokeilu Pirkanmaalla
AU - Kantola, Kristiina
AU - Lahti, Maria
AU - Väätänen, Antti
PY - 2003
Y1 - 2003
N2 - Digitaalisen television käyttäjäkokeilussa selvitettiin
sekä kuluttajien asenteita uuteen televisioteknologiaan
että heidän kokemuksiaan tekniikan käyttöönotosta.
Tutkimuksen keskeinen tavoite oli selvittää
digitelevision kehittämistarpeita katsojien näkökulmasta.
Käyttäjäkokeilussa 14 pirkanmaalaista perhettä sai
käyttöönsä digi-tv-sovittimen. Perheet asensivat
digilaitteiston ja käyttivät sitä vähintään kahden
kuukauden ajan huhti-kesäkuussa 2002.
Kenttäkokeessa oli alun perin mukana 20 perhettä, joista
kuusi perhettä ei jatkanut kokeilua, koska
digisovittimen asennus epäonnistui. Asennuksen
epäonnistuminen johtui joko vääränlaisesta tai väärin
suunnatusta antennista. Näiden perheiden osallistuminen
kokeiluun olisi edellyttänyt digisovittimen asennuksen
lisäksi muutoksia huoneistossa tai taloyhtiössä käytössä
olevaan antennijärjestelmään. Televisioantennien
toimintaan liittyvät kysymykset osoittautuivatkin
kokeilussa mutkikkaiksi. Digisovittimen asennusta piti
kokeilla käytännössä kunkin perheen kanssa, sillä
teknisten rajoitusten vaikutuksista ei voitu etukäteen
olla varmoja; esimerkiksi antennijärjestelmän rajoitukset
eivät välttämättä aina estäneet digilähetysten
vastaanottoa. Antennijärjestelmän yksityis-kohtia
jouduttiin selvittämään useassa koeperheessä, mikä
heikensi koekäyttäjien käsityksiä digitekniikkaan
siirtymisen vaivattomuudesta. Toisaalta, mikäli antenni
oli digikelpoinen, asennus onnistui erittäin helposti.
Parhaimpia digitelevision ominaisuuksia olivat
koeperheiden mielestä hyvä kuvanlaatu ja ohjelmaopas.
Myös vanhojen televisiovastaanottimien digikelpoisuus
yllätti perheet myönteisesti. Sisältötarjonta ja uudet
kanavat jakoivat käyttäjien mielipiteet: osa odotti
enemmän sisältöä, osa oli varsin tyytyväinen saatavilla
olevaan lisäohjelmistoon. Digisovittimen peruskäyttö
kuvailtiin helpoksi oppia, mutta itse digilaitteissa
havaittiin pieniä käyttöönottoa ja käyttöä vaikeuttaneita
vikoja. Kaiken kaikkiaan kuluttajat olivat kuitenkin
koekäytön päätyttyä melko tyytyväisiä digitelevisioon.
Kynnys uuden teknologian käyttöönottoon madaltui, koska
tutkijat auttoivat koeperheitä asennukseen ja
käyttöönottoon liittyvissä teknisissä ongelmissa.
Kuluttajien käsitys digitelevisiosta konkretisoitui, ja
he pystyivät paremmin arvioimaan toisaalta digitaalisen
teknologian juuri heille tarjoamia hyötyjä ja toisaalta
niiden kustannuksia. Käyttökokeilussa ei ollut mukana
paluukanavan käyttöä mahdollistavaa laitteistoa, koska
tällaista ei ollut koejakson aikana vielä saatavilla.
Käyttäjät eivät siis kokeilleet lainkaan
vuorovaikutteisia palveluja.
Tutkimus osoittanee melko selvästi, ettei digitaalinen
televisio ollut kesällä 2002 vielä täysin käyttövalmis
kuluttajille. Antennin asennukseen liittyvät
yksityiskohdat olivat liian vaikeita kuluttajien
selviteltäviksi, ja vaikkakin digisovittimet sinänsä ovat
helppokäyttöisiä, niissä oli kokeilun aikaan vielä
paljon ensi vaiheen ongelmia, kuten viiveitä.
Digitaalisen television yleistymistä ovat hidastaneet
ehkä eniten epärealistinen markkinointi ja tiedon
puuttuminen siitä, kuinka digitaalinen televisio
vaikuttaa kuluttajien arkeen: mitä hyötyjä ja millaisilla
kustannuksilla digitaalitelevisio tuottaa jo nyt eikä
kauempana tulevaisuudessa. Tämän tiedon kuluttajat saavat
toistaiseksi vain kokeilemalla itse.
AB - Digitaalisen television käyttäjäkokeilussa selvitettiin
sekä kuluttajien asenteita uuteen televisioteknologiaan
että heidän kokemuksiaan tekniikan käyttöönotosta.
Tutkimuksen keskeinen tavoite oli selvittää
digitelevision kehittämistarpeita katsojien näkökulmasta.
Käyttäjäkokeilussa 14 pirkanmaalaista perhettä sai
käyttöönsä digi-tv-sovittimen. Perheet asensivat
digilaitteiston ja käyttivät sitä vähintään kahden
kuukauden ajan huhti-kesäkuussa 2002.
Kenttäkokeessa oli alun perin mukana 20 perhettä, joista
kuusi perhettä ei jatkanut kokeilua, koska
digisovittimen asennus epäonnistui. Asennuksen
epäonnistuminen johtui joko vääränlaisesta tai väärin
suunnatusta antennista. Näiden perheiden osallistuminen
kokeiluun olisi edellyttänyt digisovittimen asennuksen
lisäksi muutoksia huoneistossa tai taloyhtiössä käytössä
olevaan antennijärjestelmään. Televisioantennien
toimintaan liittyvät kysymykset osoittautuivatkin
kokeilussa mutkikkaiksi. Digisovittimen asennusta piti
kokeilla käytännössä kunkin perheen kanssa, sillä
teknisten rajoitusten vaikutuksista ei voitu etukäteen
olla varmoja; esimerkiksi antennijärjestelmän rajoitukset
eivät välttämättä aina estäneet digilähetysten
vastaanottoa. Antennijärjestelmän yksityis-kohtia
jouduttiin selvittämään useassa koeperheessä, mikä
heikensi koekäyttäjien käsityksiä digitekniikkaan
siirtymisen vaivattomuudesta. Toisaalta, mikäli antenni
oli digikelpoinen, asennus onnistui erittäin helposti.
Parhaimpia digitelevision ominaisuuksia olivat
koeperheiden mielestä hyvä kuvanlaatu ja ohjelmaopas.
Myös vanhojen televisiovastaanottimien digikelpoisuus
yllätti perheet myönteisesti. Sisältötarjonta ja uudet
kanavat jakoivat käyttäjien mielipiteet: osa odotti
enemmän sisältöä, osa oli varsin tyytyväinen saatavilla
olevaan lisäohjelmistoon. Digisovittimen peruskäyttö
kuvailtiin helpoksi oppia, mutta itse digilaitteissa
havaittiin pieniä käyttöönottoa ja käyttöä vaikeuttaneita
vikoja. Kaiken kaikkiaan kuluttajat olivat kuitenkin
koekäytön päätyttyä melko tyytyväisiä digitelevisioon.
Kynnys uuden teknologian käyttöönottoon madaltui, koska
tutkijat auttoivat koeperheitä asennukseen ja
käyttöönottoon liittyvissä teknisissä ongelmissa.
Kuluttajien käsitys digitelevisiosta konkretisoitui, ja
he pystyivät paremmin arvioimaan toisaalta digitaalisen
teknologian juuri heille tarjoamia hyötyjä ja toisaalta
niiden kustannuksia. Käyttökokeilussa ei ollut mukana
paluukanavan käyttöä mahdollistavaa laitteistoa, koska
tällaista ei ollut koejakson aikana vielä saatavilla.
Käyttäjät eivät siis kokeilleet lainkaan
vuorovaikutteisia palveluja.
Tutkimus osoittanee melko selvästi, ettei digitaalinen
televisio ollut kesällä 2002 vielä täysin käyttövalmis
kuluttajille. Antennin asennukseen liittyvät
yksityiskohdat olivat liian vaikeita kuluttajien
selviteltäviksi, ja vaikkakin digisovittimet sinänsä ovat
helppokäyttöisiä, niissä oli kokeilun aikaan vielä
paljon ensi vaiheen ongelmia, kuten viiveitä.
Digitaalisen television yleistymistä ovat hidastaneet
ehkä eniten epärealistinen markkinointi ja tiedon
puuttuminen siitä, kuinka digitaalinen televisio
vaikuttaa kuluttajien arkeen: mitä hyötyjä ja millaisilla
kustannuksilla digitaalitelevisio tuottaa jo nyt eikä
kauempana tulevaisuudessa. Tämän tiedon kuluttajat saavat
toistaiseksi vain kokeilemalla itse.
KW - digital television
KW - user study
KW - set-top-box trial
KW - usability
M3 - Report
SN - 951-38-6124-4
T3 - VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes
BT - Ensiaskeleet digi-tv:n katsojaksi
PB - VTT Technical Research Centre of Finland
CY - Espoo
ER -