Ensiaskeleet digi-tv:n katsojaksi: Digitaalisen television käyttöönottokokeilu Pirkanmaalla

Kristiina Kantola, Maria Lahti, Antti Väätänen

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Digitaalisen television käyttäjäkokeilussa selvitettiin sekä kuluttajien asenteita uuteen televisioteknologiaan että heidän kokemuksiaan tekniikan käyttöönotosta. Tutkimuksen keskeinen tavoite oli selvittää digitelevision kehittämistarpeita katsojien näkökulmasta. Käyttäjäkokeilussa 14 pirkanmaalaista perhettä sai käyttöönsä digi-tv-sovittimen. Perheet asensivat digilaitteiston ja käyttivät sitä vähintään kahden kuukauden ajan huhti-kesäkuussa 2002. Kenttäkokeessa oli alun perin mukana 20 perhettä, joista kuusi perhettä ei jatkanut kokeilua, koska digisovittimen asennus epäonnistui. Asennuksen epäonnistuminen johtui joko vääränlaisesta tai väärin suunnatusta antennista. Näiden perheiden osallistuminen kokeiluun olisi edellyttänyt digisovittimen asennuksen lisäksi muutoksia huoneistossa tai taloyhtiössä käytössä olevaan antennijärjestelmään. Televisioantennien toimintaan liittyvät kysymykset osoittautuivatkin kokeilussa mutkikkaiksi. Digisovittimen asennusta piti kokeilla käytännössä kunkin perheen kanssa, sillä teknisten rajoitusten vaikutuksista ei voitu etukäteen olla varmoja; esimerkiksi antennijärjestelmän rajoitukset eivät välttämättä aina estäneet digilähetysten vastaanottoa. Antennijärjestelmän yksityis-kohtia jouduttiin selvittämään useassa koeperheessä, mikä heikensi koekäyttäjien käsityksiä digitekniikkaan siirtymisen vaivattomuudesta. Toisaalta, mikäli antenni oli digikelpoinen, asennus onnistui erittäin helposti. Parhaimpia digitelevision ominaisuuksia olivat koeperheiden mielestä hyvä kuvanlaatu ja ohjelmaopas. Myös vanhojen televisiovastaanottimien digikelpoisuus yllätti perheet myönteisesti. Sisältötarjonta ja uudet kanavat jakoivat käyttäjien mielipiteet: osa odotti enemmän sisältöä, osa oli varsin tyytyväinen saatavilla olevaan lisäohjelmistoon. Digisovittimen peruskäyttö kuvailtiin helpoksi oppia, mutta itse digilaitteissa havaittiin pieniä käyttöönottoa ja käyttöä vaikeuttaneita vikoja. Kaiken kaikkiaan kuluttajat olivat kuitenkin koekäytön päätyttyä melko tyytyväisiä digitelevisioon. Kynnys uuden teknologian käyttöönottoon madaltui, koska tutkijat auttoivat koeperheitä asennukseen ja käyttöönottoon liittyvissä teknisissä ongelmissa. Kuluttajien käsitys digitelevisiosta konkretisoitui, ja he pystyivät paremmin arvioimaan toisaalta digitaalisen teknologian juuri heille tarjoamia hyötyjä ja toisaalta niiden kustannuksia. Käyttökokeilussa ei ollut mukana paluukanavan käyttöä mahdollistavaa laitteistoa, koska tällaista ei ollut koejakson aikana vielä saatavilla. Käyttäjät eivät siis kokeilleet lainkaan vuorovaikutteisia palveluja. Tutkimus osoittanee melko selvästi, ettei digitaalinen televisio ollut kesällä 2002 vielä täysin käyttövalmis kuluttajille. Antennin asennukseen liittyvät yksityiskohdat olivat liian vaikeita kuluttajien selviteltäviksi, ja vaikkakin digisovittimet sinänsä ovat helppokäyttöisiä, niissä oli kokeilun aikaan vielä paljon ensi vaiheen ongelmia, kuten viiveitä. Digitaalisen television yleistymistä ovat hidastaneet ehkä eniten epärealistinen markkinointi ja tiedon puuttuminen siitä, kuinka digitaalinen televisio vaikuttaa kuluttajien arkeen: mitä hyötyjä ja millaisilla kustannuksilla digitaalitelevisio tuottaa jo nyt eikä kauempana tulevaisuudessa. Tämän tiedon kuluttajat saavat toistaiseksi vain kokeilemalla itse.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages53
ISBN (Electronic)951-38-6125-2
ISBN (Print)951-38-6124-4
Publication statusPublished - 2003
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

SeriesVTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes
Number2188
ISSN1235-0605

Fingerprint

Television
Nefopam

Keywords

  • digital television
  • user study
  • set-top-box trial
  • usability

Cite this

Kantola, K., Lahti, M., & Väätänen, A. (2003). Ensiaskeleet digi-tv:n katsojaksi: Digitaalisen television käyttöönottokokeilu Pirkanmaalla. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, No. 2188
Kantola, Kristiina ; Lahti, Maria ; Väätänen, Antti. / Ensiaskeleet digi-tv:n katsojaksi : Digitaalisen television käyttöönottokokeilu Pirkanmaalla. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2003. 53 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 2188).
@book{667d19067e994513b26b2a6eb118c212,
title = "Ensiaskeleet digi-tv:n katsojaksi: Digitaalisen television k{\"a}ytt{\"o}{\"o}nottokokeilu Pirkanmaalla",
abstract = "Digitaalisen television k{\"a}ytt{\"a}j{\"a}kokeilussa selvitettiin sek{\"a} kuluttajien asenteita uuteen televisioteknologiaan ett{\"a} heid{\"a}n kokemuksiaan tekniikan k{\"a}ytt{\"o}{\"o}notosta. Tutkimuksen keskeinen tavoite oli selvitt{\"a}{\"a} digitelevision kehitt{\"a}mistarpeita katsojien n{\"a}k{\"o}kulmasta. K{\"a}ytt{\"a}j{\"a}kokeilussa 14 pirkanmaalaista perhett{\"a} sai k{\"a}ytt{\"o}{\"o}ns{\"a} digi-tv-sovittimen. Perheet asensivat digilaitteiston ja k{\"a}yttiv{\"a}t sit{\"a} v{\"a}hint{\"a}{\"a}n kahden kuukauden ajan huhti-kes{\"a}kuussa 2002. Kentt{\"a}kokeessa oli alun perin mukana 20 perhett{\"a}, joista kuusi perhett{\"a} ei jatkanut kokeilua, koska digisovittimen asennus ep{\"a}onnistui. Asennuksen ep{\"a}onnistuminen johtui joko v{\"a}{\"a}r{\"a}nlaisesta tai v{\"a}{\"a}rin suunnatusta antennista. N{\"a}iden perheiden osallistuminen kokeiluun olisi edellytt{\"a}nyt digisovittimen asennuksen lis{\"a}ksi muutoksia huoneistossa tai taloyhti{\"o}ss{\"a} k{\"a}yt{\"o}ss{\"a} olevaan antennij{\"a}rjestelm{\"a}{\"a}n. Televisioantennien toimintaan liittyv{\"a}t kysymykset osoittautuivatkin kokeilussa mutkikkaiksi. Digisovittimen asennusta piti kokeilla k{\"a}yt{\"a}nn{\"o}ss{\"a} kunkin perheen kanssa, sill{\"a} teknisten rajoitusten vaikutuksista ei voitu etuk{\"a}teen olla varmoja; esimerkiksi antennij{\"a}rjestelm{\"a}n rajoitukset eiv{\"a}t v{\"a}ltt{\"a}m{\"a}tt{\"a} aina est{\"a}neet digil{\"a}hetysten vastaanottoa. Antennij{\"a}rjestelm{\"a}n yksityis-kohtia jouduttiin selvitt{\"a}m{\"a}{\"a}n useassa koeperheess{\"a}, mik{\"a} heikensi koek{\"a}ytt{\"a}jien k{\"a}sityksi{\"a} digitekniikkaan siirtymisen vaivattomuudesta. Toisaalta, mik{\"a}li antenni oli digikelpoinen, asennus onnistui eritt{\"a}in helposti. Parhaimpia digitelevision ominaisuuksia olivat koeperheiden mielest{\"a} hyv{\"a} kuvanlaatu ja ohjelmaopas. My{\"o}s vanhojen televisiovastaanottimien digikelpoisuus yll{\"a}tti perheet my{\"o}nteisesti. Sis{\"a}lt{\"o}tarjonta ja uudet kanavat jakoivat k{\"a}ytt{\"a}jien mielipiteet: osa odotti enemm{\"a}n sis{\"a}lt{\"o}{\"a}, osa oli varsin tyytyv{\"a}inen saatavilla olevaan lis{\"a}ohjelmistoon. Digisovittimen perusk{\"a}ytt{\"o} kuvailtiin helpoksi oppia, mutta itse digilaitteissa havaittiin pieni{\"a} k{\"a}ytt{\"o}{\"o}nottoa ja k{\"a}ytt{\"o}{\"a} vaikeuttaneita vikoja. Kaiken kaikkiaan kuluttajat olivat kuitenkin koek{\"a}yt{\"o}n p{\"a}{\"a}tytty{\"a} melko tyytyv{\"a}isi{\"a} digitelevisioon. Kynnys uuden teknologian k{\"a}ytt{\"o}{\"o}nottoon madaltui, koska tutkijat auttoivat koeperheit{\"a} asennukseen ja k{\"a}ytt{\"o}{\"o}nottoon liittyviss{\"a} teknisiss{\"a} ongelmissa. Kuluttajien k{\"a}sitys digitelevisiosta konkretisoitui, ja he pystyiv{\"a}t paremmin arvioimaan toisaalta digitaalisen teknologian juuri heille tarjoamia hy{\"o}tyj{\"a} ja toisaalta niiden kustannuksia. K{\"a}ytt{\"o}kokeilussa ei ollut mukana paluukanavan k{\"a}ytt{\"o}{\"a} mahdollistavaa laitteistoa, koska t{\"a}llaista ei ollut koejakson aikana viel{\"a} saatavilla. K{\"a}ytt{\"a}j{\"a}t eiv{\"a}t siis kokeilleet lainkaan vuorovaikutteisia palveluja. Tutkimus osoittanee melko selv{\"a}sti, ettei digitaalinen televisio ollut kes{\"a}ll{\"a} 2002 viel{\"a} t{\"a}ysin k{\"a}ytt{\"o}valmis kuluttajille. Antennin asennukseen liittyv{\"a}t yksityiskohdat olivat liian vaikeita kuluttajien selvitelt{\"a}viksi, ja vaikkakin digisovittimet sin{\"a}ns{\"a} ovat helppok{\"a}ytt{\"o}isi{\"a}, niiss{\"a} oli kokeilun aikaan viel{\"a} paljon ensi vaiheen ongelmia, kuten viiveit{\"a}. Digitaalisen television yleistymist{\"a} ovat hidastaneet ehk{\"a} eniten ep{\"a}realistinen markkinointi ja tiedon puuttuminen siit{\"a}, kuinka digitaalinen televisio vaikuttaa kuluttajien arkeen: mit{\"a} hy{\"o}tyj{\"a} ja millaisilla kustannuksilla digitaalitelevisio tuottaa jo nyt eik{\"a} kauempana tulevaisuudessa. T{\"a}m{\"a}n tiedon kuluttajat saavat toistaiseksi vain kokeilemalla itse.",
keywords = "digital television, user study, set-top-box trial, usability",
author = "Kristiina Kantola and Maria Lahti and Antti V{\"a}{\"a}t{\"a}nen",
year = "2003",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-6124-4",
series = "VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "2188",
address = "Finland",

}

Kantola, K, Lahti, M & Väätänen, A 2003, Ensiaskeleet digi-tv:n katsojaksi: Digitaalisen television käyttöönottokokeilu Pirkanmaalla. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, no. 2188, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Ensiaskeleet digi-tv:n katsojaksi : Digitaalisen television käyttöönottokokeilu Pirkanmaalla. / Kantola, Kristiina; Lahti, Maria; Väätänen, Antti.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2003. 53 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 2188).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Ensiaskeleet digi-tv:n katsojaksi

T2 - Digitaalisen television käyttöönottokokeilu Pirkanmaalla

AU - Kantola, Kristiina

AU - Lahti, Maria

AU - Väätänen, Antti

PY - 2003

Y1 - 2003

N2 - Digitaalisen television käyttäjäkokeilussa selvitettiin sekä kuluttajien asenteita uuteen televisioteknologiaan että heidän kokemuksiaan tekniikan käyttöönotosta. Tutkimuksen keskeinen tavoite oli selvittää digitelevision kehittämistarpeita katsojien näkökulmasta. Käyttäjäkokeilussa 14 pirkanmaalaista perhettä sai käyttöönsä digi-tv-sovittimen. Perheet asensivat digilaitteiston ja käyttivät sitä vähintään kahden kuukauden ajan huhti-kesäkuussa 2002. Kenttäkokeessa oli alun perin mukana 20 perhettä, joista kuusi perhettä ei jatkanut kokeilua, koska digisovittimen asennus epäonnistui. Asennuksen epäonnistuminen johtui joko vääränlaisesta tai väärin suunnatusta antennista. Näiden perheiden osallistuminen kokeiluun olisi edellyttänyt digisovittimen asennuksen lisäksi muutoksia huoneistossa tai taloyhtiössä käytössä olevaan antennijärjestelmään. Televisioantennien toimintaan liittyvät kysymykset osoittautuivatkin kokeilussa mutkikkaiksi. Digisovittimen asennusta piti kokeilla käytännössä kunkin perheen kanssa, sillä teknisten rajoitusten vaikutuksista ei voitu etukäteen olla varmoja; esimerkiksi antennijärjestelmän rajoitukset eivät välttämättä aina estäneet digilähetysten vastaanottoa. Antennijärjestelmän yksityis-kohtia jouduttiin selvittämään useassa koeperheessä, mikä heikensi koekäyttäjien käsityksiä digitekniikkaan siirtymisen vaivattomuudesta. Toisaalta, mikäli antenni oli digikelpoinen, asennus onnistui erittäin helposti. Parhaimpia digitelevision ominaisuuksia olivat koeperheiden mielestä hyvä kuvanlaatu ja ohjelmaopas. Myös vanhojen televisiovastaanottimien digikelpoisuus yllätti perheet myönteisesti. Sisältötarjonta ja uudet kanavat jakoivat käyttäjien mielipiteet: osa odotti enemmän sisältöä, osa oli varsin tyytyväinen saatavilla olevaan lisäohjelmistoon. Digisovittimen peruskäyttö kuvailtiin helpoksi oppia, mutta itse digilaitteissa havaittiin pieniä käyttöönottoa ja käyttöä vaikeuttaneita vikoja. Kaiken kaikkiaan kuluttajat olivat kuitenkin koekäytön päätyttyä melko tyytyväisiä digitelevisioon. Kynnys uuden teknologian käyttöönottoon madaltui, koska tutkijat auttoivat koeperheitä asennukseen ja käyttöönottoon liittyvissä teknisissä ongelmissa. Kuluttajien käsitys digitelevisiosta konkretisoitui, ja he pystyivät paremmin arvioimaan toisaalta digitaalisen teknologian juuri heille tarjoamia hyötyjä ja toisaalta niiden kustannuksia. Käyttökokeilussa ei ollut mukana paluukanavan käyttöä mahdollistavaa laitteistoa, koska tällaista ei ollut koejakson aikana vielä saatavilla. Käyttäjät eivät siis kokeilleet lainkaan vuorovaikutteisia palveluja. Tutkimus osoittanee melko selvästi, ettei digitaalinen televisio ollut kesällä 2002 vielä täysin käyttövalmis kuluttajille. Antennin asennukseen liittyvät yksityiskohdat olivat liian vaikeita kuluttajien selviteltäviksi, ja vaikkakin digisovittimet sinänsä ovat helppokäyttöisiä, niissä oli kokeilun aikaan vielä paljon ensi vaiheen ongelmia, kuten viiveitä. Digitaalisen television yleistymistä ovat hidastaneet ehkä eniten epärealistinen markkinointi ja tiedon puuttuminen siitä, kuinka digitaalinen televisio vaikuttaa kuluttajien arkeen: mitä hyötyjä ja millaisilla kustannuksilla digitaalitelevisio tuottaa jo nyt eikä kauempana tulevaisuudessa. Tämän tiedon kuluttajat saavat toistaiseksi vain kokeilemalla itse.

AB - Digitaalisen television käyttäjäkokeilussa selvitettiin sekä kuluttajien asenteita uuteen televisioteknologiaan että heidän kokemuksiaan tekniikan käyttöönotosta. Tutkimuksen keskeinen tavoite oli selvittää digitelevision kehittämistarpeita katsojien näkökulmasta. Käyttäjäkokeilussa 14 pirkanmaalaista perhettä sai käyttöönsä digi-tv-sovittimen. Perheet asensivat digilaitteiston ja käyttivät sitä vähintään kahden kuukauden ajan huhti-kesäkuussa 2002. Kenttäkokeessa oli alun perin mukana 20 perhettä, joista kuusi perhettä ei jatkanut kokeilua, koska digisovittimen asennus epäonnistui. Asennuksen epäonnistuminen johtui joko vääränlaisesta tai väärin suunnatusta antennista. Näiden perheiden osallistuminen kokeiluun olisi edellyttänyt digisovittimen asennuksen lisäksi muutoksia huoneistossa tai taloyhtiössä käytössä olevaan antennijärjestelmään. Televisioantennien toimintaan liittyvät kysymykset osoittautuivatkin kokeilussa mutkikkaiksi. Digisovittimen asennusta piti kokeilla käytännössä kunkin perheen kanssa, sillä teknisten rajoitusten vaikutuksista ei voitu etukäteen olla varmoja; esimerkiksi antennijärjestelmän rajoitukset eivät välttämättä aina estäneet digilähetysten vastaanottoa. Antennijärjestelmän yksityis-kohtia jouduttiin selvittämään useassa koeperheessä, mikä heikensi koekäyttäjien käsityksiä digitekniikkaan siirtymisen vaivattomuudesta. Toisaalta, mikäli antenni oli digikelpoinen, asennus onnistui erittäin helposti. Parhaimpia digitelevision ominaisuuksia olivat koeperheiden mielestä hyvä kuvanlaatu ja ohjelmaopas. Myös vanhojen televisiovastaanottimien digikelpoisuus yllätti perheet myönteisesti. Sisältötarjonta ja uudet kanavat jakoivat käyttäjien mielipiteet: osa odotti enemmän sisältöä, osa oli varsin tyytyväinen saatavilla olevaan lisäohjelmistoon. Digisovittimen peruskäyttö kuvailtiin helpoksi oppia, mutta itse digilaitteissa havaittiin pieniä käyttöönottoa ja käyttöä vaikeuttaneita vikoja. Kaiken kaikkiaan kuluttajat olivat kuitenkin koekäytön päätyttyä melko tyytyväisiä digitelevisioon. Kynnys uuden teknologian käyttöönottoon madaltui, koska tutkijat auttoivat koeperheitä asennukseen ja käyttöönottoon liittyvissä teknisissä ongelmissa. Kuluttajien käsitys digitelevisiosta konkretisoitui, ja he pystyivät paremmin arvioimaan toisaalta digitaalisen teknologian juuri heille tarjoamia hyötyjä ja toisaalta niiden kustannuksia. Käyttökokeilussa ei ollut mukana paluukanavan käyttöä mahdollistavaa laitteistoa, koska tällaista ei ollut koejakson aikana vielä saatavilla. Käyttäjät eivät siis kokeilleet lainkaan vuorovaikutteisia palveluja. Tutkimus osoittanee melko selvästi, ettei digitaalinen televisio ollut kesällä 2002 vielä täysin käyttövalmis kuluttajille. Antennin asennukseen liittyvät yksityiskohdat olivat liian vaikeita kuluttajien selviteltäviksi, ja vaikkakin digisovittimet sinänsä ovat helppokäyttöisiä, niissä oli kokeilun aikaan vielä paljon ensi vaiheen ongelmia, kuten viiveitä. Digitaalisen television yleistymistä ovat hidastaneet ehkä eniten epärealistinen markkinointi ja tiedon puuttuminen siitä, kuinka digitaalinen televisio vaikuttaa kuluttajien arkeen: mitä hyötyjä ja millaisilla kustannuksilla digitaalitelevisio tuottaa jo nyt eikä kauempana tulevaisuudessa. Tämän tiedon kuluttajat saavat toistaiseksi vain kokeilemalla itse.

KW - digital television

KW - user study

KW - set-top-box trial

KW - usability

M3 - Report

SN - 951-38-6124-4

T3 - VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes

BT - Ensiaskeleet digi-tv:n katsojaksi

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Kantola K, Lahti M, Väätänen A. Ensiaskeleet digi-tv:n katsojaksi: Digitaalisen television käyttöönottokokeilu Pirkanmaalla. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 2003. 53 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 2188).