TY - BOOK
T1 - Kivihiilivoimalan sivutuotteiden maarakennuskäytön elinkaariarviointi
AU - Eskola, Paula
AU - Mroueh, Ulla-Maija
PY - 1998
Y1 - 1998
N2 - TEKESin Ympäristögeotekniikkaohjelmaan kuuluvan
Rantatuhkaprojektin yhteydessä tehtiin Kivihiilivoimalan
lentotuhkan ja rikinpoistotuotteen maarakennuskäytön
elinkaariarviointi, jossa tarkasteltavat
hyötykäyttökohteet olivat tierakenne ja saven
massastabilointi. Tutkimuksessa verrattiin lentotuhkan ja
rikinpoistotuotteen käyttöä normaalin luonnon
raaka-aineen (kalliomurske, sora ja hiekka) käyttöön
hyötykäyttökohteessa. Käytettäessä luonnon raaka-aineita
kohteessa lentotuhka ja rikinpoistotuote oletettiin
sijoitettavaksi läjitykseen (kaatopaikalle).
Stabilointikohteessa verrattiin täyteaineen ja sementin
käyttöä ylijäämäsaven massastabiloinnissa. Lisäksi
tarkasteltiin, mikä vaikutus ympäristökuormituksiin on
sementin käytöllä lentotuhka-rikinpoistotuoteseoksen
lisäaineena tien kantavan kerroksen alaosassa.
Tutkimuksessa selvitettiin materiaalien valmistuksen ja
kuljetuksen sekä tien rakennuksen aiheuttamat
ympäristökuormitukset, joita ovat: energian, polttoaineen
ja raaka-aineiden kulutus, päästöt ilmaan ja maaperään,
melu, pöly, maankäyttö sekä onnettomuusriskit. Tien
elinkaaren aikaisista muista kuormituksista arvioitiin
sivutuotteista maaperään liukenevia haitta-aineita 50
vuoden tarkastelujakson aikana. Tien käytön aikaiset
liikenteen päästöt jätettiin tarkastelun ulkopuolelle
samoin kuin tien kunnossapidon vaikutukset. Lisäksi
oletettiin, että tierakenne jää paikalleen tarkasteluajan
jälkeen.
Tarkastellut tierakennevaihtoehdot olivat siis
tierakenteen teko perinteisistä kiviaineksista ja
sivutuotteiden läjitys tai sivutuotteiden sijoitus
tierakenteeseen. Tutkimuksen mukaan suurin osa
kuormituksista on jälkimmäisessä vaihtoehdossa pienempiä.
Poikkeuksena olivat sivutuotteista liukenevista aineista
johtuvat päästöt maaperään. Kiviainesvaihtoehdossa
suuremmat päästöt ilmaan johtuivat lähinnä kiviainesten
pitkistä kuljetusmatkoista.
Saven stabiloinnissa vaihtoehdot erosivat
kuormituksiltaan hyvin paljon. Sementtistabiloinnin
aiheuttamat ympäristökuormitukset olivat jopa kymmeniä
kertoja täyteainestabilointia suuremmat.
Sementtistabiloinnin aiheuttamat kuormitukset johtuivat
pääosin sementin valmistuksen aiheuttamista
kuormituksista. Myös sementin käyttö lisäaineena tien
rakennekerroksissa lisää tierakenteen
ympäristökuormituksia huomattavasti.
Tämä elinkaariarviointi tehtiin kuvaamaan tilannetta
pääkaupunkiseudulla ja on siis aluekohtainen. Muualla,
missä kiviaineksia olisi saatavilla lähempää,
elinkaarianalyysin tulos voisi olla erilainen. Myös
muilla valituilla rajauksilla on erittäin suuri vaikutus
elinkaariarvioinnin tulokseen.
AB - TEKESin Ympäristögeotekniikkaohjelmaan kuuluvan
Rantatuhkaprojektin yhteydessä tehtiin Kivihiilivoimalan
lentotuhkan ja rikinpoistotuotteen maarakennuskäytön
elinkaariarviointi, jossa tarkasteltavat
hyötykäyttökohteet olivat tierakenne ja saven
massastabilointi. Tutkimuksessa verrattiin lentotuhkan ja
rikinpoistotuotteen käyttöä normaalin luonnon
raaka-aineen (kalliomurske, sora ja hiekka) käyttöön
hyötykäyttökohteessa. Käytettäessä luonnon raaka-aineita
kohteessa lentotuhka ja rikinpoistotuote oletettiin
sijoitettavaksi läjitykseen (kaatopaikalle).
Stabilointikohteessa verrattiin täyteaineen ja sementin
käyttöä ylijäämäsaven massastabiloinnissa. Lisäksi
tarkasteltiin, mikä vaikutus ympäristökuormituksiin on
sementin käytöllä lentotuhka-rikinpoistotuoteseoksen
lisäaineena tien kantavan kerroksen alaosassa.
Tutkimuksessa selvitettiin materiaalien valmistuksen ja
kuljetuksen sekä tien rakennuksen aiheuttamat
ympäristökuormitukset, joita ovat: energian, polttoaineen
ja raaka-aineiden kulutus, päästöt ilmaan ja maaperään,
melu, pöly, maankäyttö sekä onnettomuusriskit. Tien
elinkaaren aikaisista muista kuormituksista arvioitiin
sivutuotteista maaperään liukenevia haitta-aineita 50
vuoden tarkastelujakson aikana. Tien käytön aikaiset
liikenteen päästöt jätettiin tarkastelun ulkopuolelle
samoin kuin tien kunnossapidon vaikutukset. Lisäksi
oletettiin, että tierakenne jää paikalleen tarkasteluajan
jälkeen.
Tarkastellut tierakennevaihtoehdot olivat siis
tierakenteen teko perinteisistä kiviaineksista ja
sivutuotteiden läjitys tai sivutuotteiden sijoitus
tierakenteeseen. Tutkimuksen mukaan suurin osa
kuormituksista on jälkimmäisessä vaihtoehdossa pienempiä.
Poikkeuksena olivat sivutuotteista liukenevista aineista
johtuvat päästöt maaperään. Kiviainesvaihtoehdossa
suuremmat päästöt ilmaan johtuivat lähinnä kiviainesten
pitkistä kuljetusmatkoista.
Saven stabiloinnissa vaihtoehdot erosivat
kuormituksiltaan hyvin paljon. Sementtistabiloinnin
aiheuttamat ympäristökuormitukset olivat jopa kymmeniä
kertoja täyteainestabilointia suuremmat.
Sementtistabiloinnin aiheuttamat kuormitukset johtuivat
pääosin sementin valmistuksen aiheuttamista
kuormituksista. Myös sementin käyttö lisäaineena tien
rakennekerroksissa lisää tierakenteen
ympäristökuormituksia huomattavasti.
Tämä elinkaariarviointi tehtiin kuvaamaan tilannetta
pääkaupunkiseudulla ja on siis aluekohtainen. Muualla,
missä kiviaineksia olisi saatavilla lähempää,
elinkaarianalyysin tulos voisi olla erilainen. Myös
muilla valituilla rajauksilla on erittäin suuri vaikutus
elinkaariarvioinnin tulokseen.
KW - earthwork
KW - road construction
KW - fly ash
KW - combustion products
KW - environmental effects
M3 - Report
SN - 951-38-5288-1
T3 - VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes
BT - Kivihiilivoimalan sivutuotteiden maarakennuskäytön elinkaariarviointi
PB - VTT Technical Research Centre of Finland
CY - Espoo
ER -